Vastatkaa kaikki tähän :)

1. Tällä hetkellä olen 19v ja kun saan lapsen olen 20v.

2. Soitin miehelleni, joka oli ajamassa töistä kotiin.Tokaisin vaan muina miehinä, että ollaan sitten raskaana. Mieheni sanoi, että perkeles ja hyvä, että ei ajanut ojaan. 21v.

3. Omat vanhempani suhtautuivat aika varautuneesti opintojen takia, mutta lopulta ne "heltyivät ajatukseen ensimmäisestä lapsen lapsesta". Äiti 43v ja samoin isäpuoli. Oikea isukki 55v.

4. Soittettiin puhelimella vaikka olisi voinut face to face kertoa. He olivat erittäin innoissaan asiasta. 60 ja 62.


:D

1.olin 16,nytten 17

2.kävin tekemässä wc:ssä testin,tulin muittamutkitta,(ilonkyyneleet silmissäni)nyökkäämään avomiehelleni,jolla oli kahvikuppi kädessä.. kahvikuppi kaatui,ja hän juoksi(käveli)halaamaan minua.

3.ensin kerroin isälleni,ja sitten äidille.isälle sanoin autossa,matkalla kauppaan. aj isä sitten yhteisen kahvipyödän ääressä kertoi äidistä tulevan mummo. äidille pieni shokki. isä otti mukavammin asian. äiti 37 ja isä 39

4. menimme mieheni äidille,tein uuden raskaustestin,ja mieheni meni näyttämään sen äidilleen. hymy valtasi anopin kasvot. :)

olin 19 kun eka lapsi syntyi. Siis 18 kun tein avomieheni (25) kanssa hänen kämpillään testin.

Äitini otti asian ihan hyvin, silloin 39 v.

Isäni, silloin 46v. katkaisi välinsä minuun emmekä ole sen jälkeen nähneet. Isän uusi vaimo soitti ja kysyi että "ootko nyt tyytyväinen?"

Mieheni isä ei kommentoinut asiaa mitenkään ja anoppi sanoi että sehän hyvä. Lapsen synnyttyä hoki koko ajan että "kunhan oppisivat sitä lasta hoitamaan". Muiden sukulaisten kanssa ei kutsunut yhtäaikaa kylään että "MAIJA" saa rauhassa opetella lapsen hoitoa.

Että aika nuiva vastaanotto oli, mutta nyt kun lapsia on kaksi, oma asunto ostettu ja molemmilla on työpaikat, kutsuu anoppikin meitä jo yhtäaikaa muiden sukulaisten kanssa kylään... mut arvatkaas meenkö!!

1.Ikäsi, kun lapsi syntyi/syntyy? Minkä ikäinen olet nyt?

16v ja 2kk, kun mussukka syntyi. 22v nyt olen.

2. Miten kerroit raskaudesta lapsen isälle? Mikä oli ensi reaktio? Isän ikä?

Ei aluksi meinannut uskoa, mutta oli innoissaan, kun asian "tajusi". :) Oli itsestäänselvyys, että pidämme lapsen. Hän oli 21v.

3. Miten kerroit vanhemmillesi? Miten he reagoivat? Vanhempiesi ikä sillä hetkellä?

Kuinka sitä nyt kerrotaan? Samalla tavalla, kun vanhemmille puhutaan. Ensin kerroin äidille, joka sanoi, että tukee päätöksessä kuin päätöksessä. Äitini kertoi isälle.Isä ei puhunut koko raskauden aikana (olin toki tervetullut kotiin) asiasta mitään, koska oli sitä mieltä, että abortti olisi parempi vaihtoehto. isä oli
39, äiti 37v.

4. Miten kerroitte lapsen isän vanhemmille? Heidän reaktionsa ja ikänsä?

Yhdessä kävimme puhumassa asiasta, ja iloinen hän oli. (äiti siis on elossa, isä ei.. isäpuoli on, mutta siinä vaiheessa asia ei häntä koskenut, koska oli niin uusi tuttavuus)
odotti jo kovasti lastenlasta.. ikää silloin 46v

Itse olen isäni kanssa siinä vaiheessa saanut asiat selviksi, kun oman pikani kotiin toin näytettäväksi. Hän katui mielipidettään, ja sanoikin, että oli hyvä, etten hänen pilliin tanssinut..

:)

ja en itsekkään kadu päätöstäni, en sitten yhtään.

en toki kannata YHTÄÄN teiniäitiyttä, siinä on omat ilonsa ja surunsa, mutta uskon, että ihmiset osaavat itse päättää asiansa, kunhan muistaa sen, ettei kaikki ole ehkä 5 vuoden päästä samanlaista, kuin miltä sillähetkellä tuntuu, kun miettii, pitääkö lapsen vai ei..

mutta.. pärjäämistä kaikille!

1.Sain tietää raskaudestani 16v.Olin syntymä hetkel 17v.Ja nyt 23v.
2.En tiennyt että raskaana.Mua vaan pisteli mahasta ja vaan varmuudeksi tehtiin raskaustesti ja positiivista näytti.Lapsen isä sano heti että sehän tehdään että se on meijän muksu!Ite aloitin just koulun ja ajattelin aborttia.Mutta kun mies(ikää vain vaivaiset 18)sano että et tee aborttia ,en tehnyt.Muutimme yhteen.Oltiin oltu yhes 14v.saakka.
3.Olin asunu äitin kanssa.(isä ja äiti eronnu ku mä 1kk)Äiti sano mulle että sä teet miltä susta tuntuu ja hän hyväksyy sen mitä teenkin.Ja tukee mua.Kerto mulle abortin kokeneena ja myös äidin kokemukset.Isä tokas puhelimes et vai niin.Mutta myöhemin kun tyttö synty itki hillittömästi ilosta!Vanhempien ikä äiti 42,isä 46
4.Hekin olivat eronneet.Iloitsivat mutta oikeesti eivät välittäneet.Kummallakin monessa 4kympin kriisi ja bailaaminen.Ikää saman verran kun mun vanhemmilla.
Näin loppuun ei mennyt niin kuin piti.
Mieheni petti mua jo heti raskauden puolivälis.Ajattelin jättää,mutta yritin sytymättömäni lapsen takia.Ero tuli kun tyttö 6kk.Lapsen isän suku hylkäs ja syytti mua kaikesta vaikka mieheni petti ja mä en jaksanu kattoo pettämistä.Mieheni sekos eron jälkeen.Vainos mua ja tyttöö monta vuotta.Ja uhkas että vie multa tyttön kun hänestä tulee rakennusinsinööri.Mä vaihdoin kaupunkia ja opiskelin itelleni ammatin mutta se ei kuulemme kelvannu tytön isän suvulle.Tytön isä sanotaan vaikka Matti,tapas uuden muijan,vaikka Meeri.Saivat sitten siitä kun tyttömme synty kolmen vuoden päästä pojan.Matti silti haikaili perääni ja oli valmis pettämään Meeriä,pettikin,mun kans.Mä tein sen siksi että voisin kiristää sitä kun se kiristi mua.Matti lopettikin kiristämisen kun tajus että mäkin voin.Mutta kiusas meitä silti.Ei ottanut tyttöään halusta vaan oikeuden pakosta joka toinen vloppu.
No mä tapasin mun aviomieheni.Kaikki muuttu.Matti pelkää sitä ja ei uskalla enää pelotella mua.Yrittää mielistellä(en tiedä miksi)Tyttömme Matin ja mun toivoisi että Matti ei hänen isi vaan mun aviomies(sanotaan vaik Harri)Tyttöni sanoo että isi välittää vaan veljestä(Matin uus muksu)ei tahdo mennä sinne.Haluisi että Harri hänen isi vaikka mulla ja Harrilla poika.Eli kiitän tähän lopuksi edesmennyttä äitiäni joka teki tyttöni ensivuosina isin roolia ja auttoi mua että sain ammatin.Kiitos ÄITI!Näin meillä,ei ihan samanlaista mutta silti kiitollinen tytöstäni:)

1.Ikäsi, kun lapsi syntyi/syntyy? Minkä ikäinen olet nyt?

Nyt olen yhdeksäntoista, lapsen syntyessä toivottavasti jo 20v ja 2kk.

2. Miten kerroit raskaudesta lapsen isälle? Mikä oli ensi reaktio? Isän ikä?

Isä tällä hetkellä 25, lapsen syntyessä toivottavasti jo 26. Vauvaa ehdittiin kaksi kuukautta yrittää, menkat eivät ees vielä olleet myöhässä kun mies oli ihan varma et raskaana ollaan, kyllä kuulemma viimeistään tokalla kerralla on pakko tärpätä. Kävin pe-iltana yksin kaupassa ja samalla ostin testin. En kuitenkaan malttanut odottaa kotiin asti vaan tein sen kaupan vessassa, ja positiivinenhan se oli. Kävin sitte ostamssa miehelle tuliaisiksi lemppari suklaalevyt ja kaksi ensituttia(ostetaan aina toisillemme jotakin ku käydään yksin kaupassa) ja annoin ne sille kotiin mennessä ja sanoin "onneks olkoon". Testiä sitte yhdessä ihasteltiin ja varuiksi tehtiin vielä maanantaina uusi. ELi positiivinen reaktio oli kun vauvaa kuitenkin yhdessä yritettiin.

3. Miten kerroit vanhemmillesi? Miten he reagoivat? Vanhempiesi ikä sillä hetkellä?

Vanhempani ovat äiti 44 ja isä silloin vielä 49. En halunnut kertoa heti, sillä siskoni oli raskaana kolmen vuoden yrityksen ja kahden keskenmenon jälkeen. Kerroin vasta niskapoimu-ultran jälkeen rv12 3, lähetin tekstiviestin: "Teille syntyy helmikuussa eka lapsenlapsi. Pannaan vielä paremmaksi: toukokuussa niitä on jo kaksi! MEille tulee kevätvauva!". Olivat molemmat tietenkin tosi iloisia, oltiin oltu naimisissa jo yli vuosi ja vanhempani tiesivät että perheeslisäys on harkinnassa, koska olin just keväällä valmistunut.

4. Miten kerroitte lapsen isän vanhemmille? Heidän reaktionsa ja ikänsä?

Miehen vanhemmat ovat äiti 56 ja isä 49. Kerrottiin kun oltiin siellä syömässä muistaakseni viikolla 11 . Sanottiin vaan ruokapöydässä että "ollaan vähän ajateltu että Helusta vois keväällä tulla mamma". Toki olivat myöskin iloisia, aika normaali reaktio varmaan kun ainoa poika on eka alasta saamassa.

Että semmosia meillä, ei mitään suuria tragedioita kun lapsi kuitenkin ihan "tehtynä" on avioliitton syntymässä. Niin ja viikkoja on nyt 23 3 ja laskettu aika toukokuun 3.

1. Lapsi syntyy kun olen 19..täytän 20 muutaman kk:n päästä la:sta.
2.Lähetin isälle tekstarin töihin.Isä ei meinannut uskoa uutista todeksi.Oli kyllä iloinen kuullessaan uutisen.Isä oli 20, nyt 21v.
3.Äidille lähetin tekstiviestin ja äiti totes et jaaha, 39-vuotiaana mummoksi..Äiti oli silloin 38v. ja vauvan syntyessä tulee olemaan 39v. Isäni sai kuulla asiasta äidiltäni.Isä 45v. Ei reagoinut mitenkään erikoisesti..
4.Lapsen isän vanhemmille kerrottiin kun oltiin käyty ultrassa viikolla 12.puhelimen välityksellä tapahtui sekin..sanottiin et ihaillaan tässä oman tulevan lapsemme kuvaa.. :) appivanhemmat totes oho ja onnitteli..suhtautuminen oli myönteistä.
appivanhempien ikä on noin 45-46v.
Meillä siis lapsi on "tekemällä tehty" ja erittäin toivottu, joten raskaaksi tuloon ei liittynyt mitään ihmeellisiä asioita. Ollaan naimisissa mieheni kanssa ja lapsen pitäisi syntyä kohtapuoliin.. :) mut tässä oli vastauksia!=)

1. ikäsi
- olen tällä hetkellä 17 ja lapsen syntyessä noin 18v 4kk

2. isästä

- tein testin kotona ja näytin heti miehelleni, oli vähän hämmästynyt mutta innoissaan =). mies nyt 26 vauvan syntyessä 27.

3. vanhempani

- äitille kerroin kun suunnitteli taas vanhojenpukuani, sanoin että saattaa tarvita tehä hieman isomman varalta. kysy syytä ja kerroin, ei ollut uskoa ensin mutta onnitteli kuitekki. Iskälle pistimmä kortin jossa oli runo, ei puhunut mitään vastako oli ottanut vähän =). iskä 45 äiti 44 vee.

4. miehen vanhemmat

- mieheni kertoi äitilleen puhelimessa. sanoi jonkun asian yhteydessä, että joo kannattaa ku teistä on tulossa isovanhemmat. olivat todella iloisia. miehen äiti 43v ja isä 42v.

todellaki meän raskaus oli sellainen, että tullee jos on tullakseen. ehkäsyn jätin keväällä. nyt siis viikkoja tasan 12 ja tässä kovasti odotellaan ja toivotaan että kaikki menee hyvin. mukavaa kevään alkua kaikille!!

Olin 17 v. kun tajusin raskauden. Poikakaverini 18v. Nyt olen siis lähes 50 v. Minä miltei mielessäni halusin aborttia, kun kerroin poikakaverilleni hän innostui vauva-ajatuksesta yllättäen vähän liikaakin ja tyrmäsi minun juttuni, puhui vaan naimisiinmenosta. Vanhempani tietysti järkyttyivät kun yhdessä kerroimme tilanteen. Heti alkuunsa isäni ilmoitti poikakaverilleni että jos hän haluaa nyt vetäytyä niin vanhempani ottavat lapsen ja äiti tietysti oli samaa mieltä. Huomasin silloin että aborttiajatuksen kanssa olin täysin yksin. Vanhempani olivat tuolloin 46v ja 44v. Sinä iltana tehtiin päätös joka sinetöi elämäni lapseen. Minut siis nujerrettiin ja näin jäkeenpäin ajatellen se oli oikea ratkaisu meidän kaikkien kannalta. Poikakaverini vanhemmat suhtautuivat naimisiinmeno ja lapsiajatukseen erittäin positiivisesti kun sentään siihenaikaan tämä vielä oli perheen "pikku häpeä" kun vahinko kävi. Menimme naimisiin ja rakastimme ja riitelimme ja kasvoimme ihmisinä ja vanhempina ja elimme kolmekymmentä vuotta tähän päivään. Elämä on minulle hymyillyt varsinkin juuri tyttären muodossa. Parasta mitä olen elämässäni aikaansaanut. Nyt odottelen innolla pääsisinkö jo mummiksi.Kolmekymppinen järkevä tyttäreni on halunnut ensin tehdä kaiken valmiiksi toisin kuin vanhempansa eli tässä omena putosi kauas puusta.

en todellakaan

1. Olin 18v 11kk vanha kun sain lapseni, pojan. Nyt olen 22v ja poikani täyttää pian 4v.

2. Lapsi oli toivottu ja teimme hänet siis yhteisesti ja toivotusti, lapsen isän kanssa suunnittelimme kaiken alusta asti, ja menimme kihloihin ja avoliitossa elimme n.1v ennen lapsen tekemistä.

3. Äitini sai asiasta tietää ja sisko, mutta isälleni en kertonut kun vasta yli puolessa välissä odotusta. Äitini ja isäni olivat molemmat tuolloin kun poikani syntyi noin 40-vuotiata, tarkemmin isäni oli 45v ja äitini 48v.

4. Lapsen isän vanhemmat eivät ole paikalla.

1. Ikäsi, kun lapsi syntyi/syntyy? Minkä ikäinen olet nyt?

Olin 16 ja nyt 18.

2. Miten kerroit raskaudesta lapsen isälle? Mikä oli ensi reaktio? Isän ikä?

Teimme testin yhdessä, ja kun tulos tuli itki mieheni ilosta. Ei osannut sanoa mitään vaan hali ja pusutteli mua ja masua. Mies oli tuolloin poika vasta, eli 15.

3. Miten kerroit vanhemmillesi? Miten he reagoivat? Vanhempiesi ikä sillä hetkellä?

Sain äidiltäni raskaustestin ja kerroin hänelle parin päivän päästä testin tekemisestä. Kysyi vain että tahdonko tehdä abortin ja kertoi omia kokemuksiaan. Sanoin että vauva pysyy, joten tyytyi tulevaan mummon osaansa. Äitini oli tuolloin 38. Isäni taas näin vasta kun olin 8. kuulla eikä "mukamas" huomannut mitään, vaikka maha oli jättimäinen. Sanoi että muistutan äitiäni, ja kun sanoin että siellä on vauva niin äijä totesi vain "ai että musta on tulossa ukki?". Isäni silloin 47.


4. Miten kerroitte lapsen isän vanhemmille? Heidän reaktionsa ja ikänsä?

Mieheni kertoi heille, koska he eivät sietäneet minua silloin. Olivat hiukan pettyneitä meihin, mutta nykyään rakastavat pientä aarrettaan älyttömästi. Anoppi oli 48 ja appi oli 55.

Me myös ollaan kaikki yhdessä ja onnellisia. Poika on ukin ja mummin aarre, isomummon ja isopapan myös. Äidin ja isin silmäterä.

1. olin 17 kun sain poikavauvan 5.lokakuuta -04, nyt olen 19.
2. puolisoni oli silloin 26v. yhdessä oltiin jo vähän epäilty raskautta, eli kun tein testin yllätys ei ollut kovin suuri. otti rauhallisesti ja iloisesti asian.
3. soitin äidilleni, ja kerroin olevani raskaana. äiti otti aluksi rauhaisin mielin, myöhemmin repesi koko maailma. vanhempani yrittivät painostaa aborttiin koska lukio oli viimeistä vuotta vaille kesken. välimme olivat pitkään rikkonaiset. äitini oli tuolloin 47, samoin isäni.
4. mieheni vanhemmat arvasivat tilanteen koska olin valitellut niin pitkään huonovointisuutta. puoliso soitti isälleen ja kun seuraavan kerran menimme sinne halasivat ja onnittelivat (kyseessä oli eka lastenlapsi). PALJON myönteisempi vastaanotto kuin omilla vanhemmillani.hiedän ikänsä oli 60 ja 62.

1. Oma ikä oli 15v. kun aloin odottamaan, just kerkesin täyttää 16v. kun syntyi. Ja nyt oon 26v.

2. Lapsen isän kanssa tehtiin yhdessä, miehen ikä 18v. Oli onnensa kukkuloilla

3. Äitini kysyi vain että pidänkö lapsen vai teenkö abortin. Äitini oli silloin 35v.

4. Mieheni äiti oli todella yllättynyt mutta onnellinen meidän puolesta. Mieheni äiti oli 40v.

Tosi mukavasti on mennyt. Toinen lapsi syntyi ku olin 17v. ja kolmas ku olin 20v.

1.Ikäsi, kun lapsi syntyi/syntyy? Minkä ikäinen olet nyt?
- 18 olin kuin napero syntyi, 20 olen nyt.

2. Miten kerroit raskaudesta lapsen isälle? Mikä oli ensi reaktio? Isän ikä?
- Kerroin miehelle jo epäilyvaiheessa ja ilmoitin ostavani testin. Testi tehtiin sitten yhdessä ja viivat nähtiin yhtä aikaa. Minuutti pari hiljaisuutta ja kaksi hyvin hölmistynyttä ilmettä =) Mutta teoriatasolla asiasta oli puhuttu että mitä jos käy "vahinko", joten selvää oli, että sitten meistä tulee äiti ja isi, mikäs siinä. Mies oli 27-vuotias

3. Miten kerroit vanhemmillesi? Miten he reagoivat? Vanhempiesi ikä sillä hetkellä?
- Kävin saman päivän illalla vanhempieni luona ja kerroin äidille. Äiti oli vähän aikaa ihan hölmistyneen näköinen ja alkoi sitten itkeä ja hymyillä ja halasi minua. Eihän hän varmaan toivonut minusta 18-vuotiasta äitiä, mutta reaktio oli kuitenkin tuo. Äiti oli tuolloin 42-vuotias. Sitten kerrottiin yhdessä isälle ja iskäpä siihen että "vai niin... minua ei sitten kyllä papaksi kutsuta vielä pariin vuoteen!" (hymyillen hölmistyneenä). Isän ikä 44.

4. Miten kerroitte lapsen isän vanhemmille? Heidän reaktionsa ja ikänsä?
- Puoliskoni isä oli jo kuollut, mutta äidille hän kertoi kun seuraavan kerran tavattiin parin kuukauden päästä. Sillä suvulla on ihan omat käytäntönsä niin että naimisiinmenostakin kerrotaan vaikka jälkeenpäin, joten ei ollut mitään hoppua sinne soitella =) "Anoppi" suhtautui neutraalin ilahtuneesti, ei erityisiä fiiliksiä. Ikä viisikymmentä ja jotain, en ole varma.

1)Ikäni on 18,kun lapsi syntyy. Nyt olen 17v.

2)Isä on 29v(JOOH meil todellakin on 12 ikäeroo!!
Urpot voi sit vaikka kommentoida iha itelleen
typeryytensä.)
Ja isille kerrottiin txt:llä jossa luki:
Vietät ensi marraskuussa ekaa isinpäivää:)
Ja isi oli onnellinen, isi meillä vauvaa pyysikin.

3.) Äiti oli ensin suu auki, mutta kyllä
se mut tuntee ja tiesi ettei se ilmoitus mikää
yllätys tulisi oleen.
Isä ei tiedä eikä tarvikkaan, ei olla tekemisissä
mutta isäpuoli josta tulee pappa on onnellinen.

Äiti 36v ja isäpuoli 34v.

4.) Anoppi tiesi ensimmäisenä,
ja ristinmerkkiä se pyöritteli onnellisena,
kun "hunsvotti"-poika on saanu alulle uutta elämää. Appiukko jo mietti mistä saisi vaunut
ja suunnitteli lastenhuonetta mummolaan:)

Anoppi 48v ja Appiukko 46v.

Olen 20 ja poikani on nyt 3vko 2päivää

Kun tein rsakaustestin oli mieheni vieressä. Hän on aina rakastanut lapsia ja siksi hän meinasi hyppiä katosta läpi onnesta kun testi näytti positiivista.. Oli aika hurja näky kun lähes kaksimetrinen mies hyppii tasajalkaa pienessä vessassa :)

Minun äitini meni ensin hiljaiseksi ja sitten alkoi hössötys.. Onnellinen sellainen.. Isäukko joutui sulattelemaan tietoa muutaman viikon ennen kuin se pamahti täysin hänen tajuntaansa. Ensin häneltä tuli varoituksia mutta raskauden edetessä puheet muuttuivat iloisiksi ja jo loppupuolella isä kuunteli vauvaa mahan läpi. Nykyään isä hössöttää yhtä paljon kuin äitinikin. :)

Anoppi oli hokenut meille jo kauan aikaa että älkää vielä lapsia tehkö mutta kun hän sai tietää raskaudestani ei ilolla ollut mitään rajaa. Ei mennyt montaa hetkeä kun koko kylä tiesi että hänestä on tulossa mummi. Nykyään hän ei vastaa puhelimeen mitenkään muuten kuin "mummi täällä hei" oli soittaja sitten kuka tahansa. :)

1.Esikoisen saadessani ikää oli 19v ja sitten toinen lapsi tuli kun olin 20v,edelleen olen 20v.

2.Ensin hieman kyselin,että mitäs mieltä olet lapsista ja entäs jos kävis niin,ukko siihen tuumas,että "oot vissiin raskaana?".Vähän aikaa isukki oli hämillään,mutta sitten kyllä innostui täysillä isän hommasta,ja nyt sitten kahden lapsen ylpeä isi.Nykyinen aviomieheni oli tuolloin 23v =)

3.Vanhemmille suoraan kerroin,että raskaana ollaan ja nyt sitten teistä tulee isovanhemmat.Äiti meni hiljaiseksi ja isä oli miettiväinen.Sitten kun vähän aikaa asiaa sulattelivat,onnittelivat ja kyselivät suunnitelmista.

4.Heillekkin suoraan kerottiin,onnitteluja sateli ja kovasti odottivat tytön syntymää =)

Tämmöistä meillä =) Nykyäänkin yhdessä ja aviossa =) Hyvin menee ja onnellinen perhe ollaan =D