Kertokaapa viisaammat, miten tuo pääsykoepisteytys lääkiksessä oikein menee? Valintaoppaassa tuoreet ja viisi vuotta sitten kirjoittaneet saavat yo-todistuksestaan alkupisteitä, mutta miten on vanhojen ylioppilaiden laita? Menevätkö ne pelkän pääsykokeen perusteella vai miten? Muutenhan tässä ollaan aivan eriarvoisessa asemassa kuin viisi vuotta sitten tai myöhemmin kirjoittaneet?
lääkiksen pisterajoista
"vanha" hakija
413251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Pääsykoekiintiössä vaan. Hyvä vaan, että nuorempia suositaan hieman. Ja sitäpaitsi ellet omaa vähintää pariä ällää ja eximiaa niin sun yo-todistuksella voi pyyhkiä koetilanteessa jalkojen yläosaa...
Viiden tuoreimman vuoden yo-todistukset otetaan huomioon. Jos hakijan yo-todistus on sitä vanhempi, niin vain hänen pääsykoemenestyksensä ratkaisee.
Tiedekuntiin otetaan ensin noin 2/3 kiintiöstä täyteen niillä, jotka jonon yläpäähän ovat yltäneet pääsykoepisteiden JA yo-todistuksen perusteella. Tämän jälkeen loput paikat täytetään niistä jotka ekassa jaossa rannalle jäivät, ja vasta tässä vaiheessa ovat valintajonossa mukana ne joille alkupisteitä ei anneta. Eli jos on suht tuore yo-todistus, on tavallaan mukana kahdessa kiintiössä, mutta ilman yo-pisteitä vain siinä jälkimmäisessä.
Suomeksi: jos et saa pisteitä yo-todistuksesta, on sinun pärjättävä pääsykokeessa aivan mielipuolisen hyvin. Ja ottaen huomioon, että rannalle jää ekasta kiintiöstä paljon hyvin pääsykokeessa menestyneitä joilla eivät kuitenkaan alkupisteet riittäneet; kilpailu toisessa kiintiössä on suhteessa kovempaa kuin yhteispistekiintiössä.
Aika masentavalta kuulosti, mutta hyvä tietää tosiasiat. Voi hyvinkin olla, että olen haukannut liian suuren palan kakkua, mutta yrittänyttä ei laiteta. Minulla on jo yksi akateeminen tutkinto, mutta lääketiede kiinnostaa.
Katsotaan, miten akan käy:)
On todella väärin että nuoria suositaan. Nuorilla ei ole mitään sosiaalisia valmiuksia opiskeluun. Se on nähty luennoilla, joissa nämä suoraan lukiosta tulleet, myöhäisnuoruuttaan elävät lapset "kunnioittavat" opiskelutovereitaan ja luennoitsijaa harrastamalla kaikkea mahdollista meluamista ym. Lääkikseen alaikäraja ! Lapset kasvamaa ja suorittamaan ensin vaikka 3 v psykologian opintoja ja 2 vuotta luonnontieteellisiä opintoja. Sitten voisi jättää lääkiksessä ne 2 ekaa vuotta vallan väliin ja mennä suoraan asiaan. Kypsyyskin olisi hieman toisella tasolla silloin. Kokoomuslaisia ei saisi valita lainkaan.
Toisaalta on hyvä, että tuoreita ylioppilaita suositaan ja kannustetaan heti opiskelemaan. Toinen asia on se, millainen opiskelumotivaatio voi olla niin nuorella ja juuri lukiosta päässeellä. Harva tuossa iässä edes tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä: mennään vaan tukka putkella ja sitten huomataan useamman vuoden päästä, ettei olekaan omalla alalla.
Vaikka olen yli 30v, koen silti olevani oikeutettu lääkikseen hakemaan. Eikä ihmissuhdetaidoistani ja elämänkokemuksestani, puhumattakaan jo saamastani koulutuksesta, ainakaan haittaa ole.
"Tiedekuntiin otetaan ensin noin 2/3 kiintiöstä täyteen niillä, jotka jonon yläpäähän ovat yltäneet pääsykoepisteiden JA yo-todistuksen perusteella."
Riippuu tiedekunnasta, älä yleistä.
"Suomeksi: jos et saa pisteitä yo-todistuksesta, on sinun pärjättävä pääsykokeessa aivan mielipuolisen hyvin."
Riippuu tiedekunnasta, älä yleistä.
Kun itse hain, alkupisteillä oli häviävän pieni merkitys.
Lääkikseen tarvitaan enemmän muita ihmisiä, kuin juuri kirjoittaneita isin kultatyttöjä.
Niin aion kyllä hakea, vaikka ei se helppoa tule olemaan (fysiikka jne.), mutta minua ei voi mikään estää. On aikaa ja motivaatiota, lukupäätäkin;)
Itsekin olen yli 30-vuotias ja yhden akateemisen tutkinnon suorittanut alan vaihtaja. Pääsin sisään Tampereelle pelkän pääsykokeen perusteella, eli kyllä se on mahdollista. En pidä itseäni minään järjen jättiläisenä vaan ihan tavallisena tallaajana, joten ei muuta kuin sisulla sisään! Iästä on itse opiskelussa ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa.
Kiva kuulla kokemuksia onnistuneista "vanhoista" hakijoista! Onnea opiskelupaikan johdosta!:)
t.tsemppaaja:)
Ilman muuta olet oikeutettu hakemaan, mikset olisi?
Näin niinkuin sisäpiirinäkökulmasta voin kertoa, että se, miten vakavasti ja kypsästi joku opiskelunsa ottaa ei riipu iästä. Moni tuore abi on aivan esimerkillinen nuori lääkärinalku, ja toisaalta moni muissa tiedekunnissa luuhannut ja siellä juhlimaan oppinut jatkaa samaa rellestystä lääkiksessäkin.
Persoona ratkaisee, ei se kuinka kauan aikaa lukio-opinnoista on.
Tietääkseni kaikki tiedekunnat tekevät juuri niinkuin esitin.
Alkupisteillä ei ole häviävän pieni merkitys koskaan. On kyllä totta, että vaikka ne olisivat millaiset niin sisään voi päästä, mutta alkupisteiden määrä korreloi suoraan siihen, kuinka hyvin pääsykokeessa on menestyttävä. Eli hyvillä alkupisteillä ei tarvitse olla niin huippu pääsykokeessa. Eli suora johtopäätös = alkupisteillä on ihan tarpeeksi merkitystä.
Kuten juuri totesin, kun näin lääkiksessä olevana menoa katsoo, niin se kuinka kauan sitten on kirjoittanut ei todellakaan ratkaise sitä, millaisen kuvan itsestään antaa, miten asiansa hoitoo ja miten kypsän oloisesti esiintyy. Monesta lähes kolmekymppisestä ei uskoisi etteivät tuoreita abeja ole, kun taas jotkut lupaavimmista lääkärikokelaista ovat nimenomaan nuoria.
http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/perusteet/laak/laaktdk_laaklis_valinta.html#valintaryhmat
"Valintaryhmä 1: 53 opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella
Valintaryhmä 2: 52 opiskelijaa valintakokeen perusteella"
Ja sitten voisit käydä tutkimassa treen tilastoja:
http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/valinta2005.html
Ja kun tarkkaat katsot niin huomaat, että sinulla on pitänyt olla vähintään 35 alkupistettä 36:sta, jotta olet saanut sen puolen pisteen armahduksen. Sitten jos kaikki on älliä, niin saa jopa 1,5 pistettä anteeksi. Mittakaavassa alin hyväksytty 56,25, ei tuo 1,5 pistettä ole juuri mitään.
Persoonastahan se on kiinni, olet oikeassa, mutta itse olen toisessa tiedekunnassa havainnut, että pääasiassa juuri nuorimmat ja lukiosta päässeet ovat juuri näitä mainitsemiasi rellestäjiä. Onhan rellestäjiä tosin vanhemmissakin, en sitä väitä:)Itse tosin "luuhasin" vain yhdessä tiedekunnassa ja sain sieltä arvostetun tutkinnon.
Henkilökohtaisesti ikäni on minulle etu, koska tiedän, mitä todella haluan ja tunnen itseni ihmisenä, toisin kuin esim. 10 vuotta sitten. Motivaatio on myös aivan huippuluokkaa, millaista ei ainakaan heti lukiosta päästyäni ollut. (pidinkin välivuosia, jotka olivat hyväksi)
Miksi on hyvä että nuorempia suositaan?? Osaatko edes perustella ? Kokoomuslaisia ei saisi valita lainkaan; heitähän ei toisen ihmisen hyvinvointi kiinnosta pätkääkään.
En ota kantaa nuorempien suosimiseen pääsykokeissa, mutta kokoomuslaisten sorsimiseen kylläkin..
Kannatan itse oikeistoa enkä voi sietää sosialismia. Haloo, kuka helvetin tollo menee ja äänestää Halosta, sosialsimin äänikuningatarta, kuka vähät piittaa maaseudun tulevaisuudesta.
Kun äänestät Halosta tai yleensäkin jossain vaaleissa vasemmistoa, on aivan sama, jos samantien lähtisit Venäjälle paiskimaan hommia. Siellähän se kommunismi ja sosialismi kukoistaa edelleenkin, valitettavasti!
Demarien motto: "Kaikki ilmaista ja yhteistä !"
PASKAT!
Jos haluatte riidellä politiikasta, menkää kyseiselle palstalle.
Tai vaikka oikeasti äänestämään?
Taitavat olla typeriä lapsia vielä. Mutta tosiaan tämä palsta ei ole poliittista keskustelua varten. Ja vaikka itse olenkin poliittisesti aktiivi ihminen(puolueen jäsenkin ja kunnallispolitiikassa mukana) en jaksaisi täällä tuollaista kiukuttelua katella.
Toisekseen lääkisopiskelijoiden motivaatio ja kypsyyys eivät korreloi suoraan ikään. Sitäpaitsi ei sinne ollakaan valitsemassa mitään elämän suuren yliopiston laajan oppimäärän opiskelleita vaan tietämykseltään ja ominaisuuksiltaan hyviä opiskelijoita.
Omien havannointieni perusteella ikä on etu, pentumaisuus haitta. Kyllä yli 30-vuotias on lähes joka tapauksessa kypsempi kuin 19-vuotias...
Sinne tosiaan haetaan kyvykkäimpiä opiskelijoita, ei elämänkoulun käyneitä. Toisekseen 30-vuotias on aika vanha aloittamaan lääkiksen. Kun valmistuessaan on jo 38-vuotias (opiskelu 6 vuotta ja eurokoulutus 2). Parhaat työvuodet ovat kuitenkin alle 50-vuotiaana...
Iällä, kyvykkyydellä ja elämänkoululla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Ikä ei takaa sitä, että tajuaisi yhtään mitään niistä asioista, joita ilman ei lääkärinä voi toimia. Homma on 50% ihmissuhdetaitoja, 50% raakaa tiedettä.
Jos valmistuu nelikymppisenä, työvuosia on jäljellä vielä 20..ihan riittävästi. Sinähän melkonen ikärasisti (selkeesti parikymppinen) oot, jos väität, että parhaimmat työvuodet ovat alle viiskymppisenä. Kyllä moni viiskymppinen on vielä erittäin työkykyinen. Jos kolmikymppistä pidetään liian vanhana opiskelijana, minne tämä maailma on menossa?
Väitätkö tosissaan, että kolmikymppinen on ainoastaan elämänkoulua käynyt? Kyllä moni kolmikymppinen voi olla kyvykkäämpi kuin kakskymppinen. Jos on aikaisemmin opiskellut yliopistossa, analyyttinen ajattelu ja yliopisto-opiskelu on jo tuttua hommaa. Mistä kenkä puristaa?
En tosiaan olisi muuttamassa nykyistä hakujärjestelmää mihinkään. Mutta kyllä tosiaan yli 30 vuotias on jo aika vanha. Ikärasismia se se ei ole näin sanoa. Monessa työssä alkaa iän myötä tulla hankaluuksia. Jaksaminen on kuitenkin erilaista vanhempana. Siltikin iästä on myös hyötyä, kokemuksen myötä karttuu tietoa jota nuorilla ei ole.
Kuitenkin täällä tuntuu olevan ikärasismia nuorten suhteen. Mikä saa teidät ajattelemaan, että parikymppinen olisi liian kypsymätön opiskelemaan lääkiksessä? Mielestäni tuo kypsyys on niin yksilöllistä kuin vain olla ja voi. Ja oman kokemukseni perusteella lääkiksessä opiskelevat ovat fiksua porukkaa ja mitään syytä nuorten sisäänpääsyn rajoittamiseen ei ole.
Toisekseen lääkärikoulutus on aivan käsittämättömän kallista, jolloin yhteiskunta hyötyy siitä että lääkäreille kertyisi mahdollisimman paljon työvuosia.
Sinällään medisiinari on oikeassa, että ihmisruumis kuitenkin alkaa rappeutua jo heti parinkymmenen ikävuoden jälkeen. Minkäköhän vuoksi esimerkiksi Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen pääsevät korkeintaan 22-vuotiaat? Tottahan toki 30-kymppisenä lääkiksen aloittavalla on vielä työvuosia jäljellä paljonkin, mutta 20-kymppisellä on kuitenkin 10 vuotta enemmän. Näin laskettuna 3 20-kymppisenä aloittavaa tekee elämänsä aikana saman työmäärän kuin 4 30-kymppisenä aloittavaa. Minkäköhän vuoksi opiskeluaikoja yritetään jatkuvasti lyhentää? Jokainen vuosi on silkkaa valuuttaa valtion kassaan. Ei näissä vaakakupeissa yksilön kannalta tärkeä "elämänkokemus" paljoa paina. Kovinkaan moni mummo ei kuolemalta pelastu, jos 40v lääkäri on ollut kaupan kassalla töissä.
No täällähän on ihan sota käynnissä =D
Olenhan minä yli kolmikymppisenä varmasti ihan helvetin vanha, mutten välttämättä huonompi lääkikseen pyrkijä kuin nuoremmatkaan=)
Pitää muistaa ottaa vain nitrot ja ryppyvoiteet luennoille mukaan;)
Onnea kaikille hakijoille ja opiskelijoille, ikään katsomatta=)
Nimenomaan ne juuri kirjoittaneet tytöt ovat kaikista huonoimpia lääkärialokkaita!!!
Niillä kun ei ole kumpaakaan mainitsemastasi...
Lääkikseen voi päästä ja sen läpi kahlata, vaikka ihmissuhdetaidot olisivat prosentin luokkaa. Miten selität sen, että lähes kaikki lääkärit, kenen vastaanotoilla olen koskaan elämäni aikana ollut, ovat melkoisen mölkkejä ja sulkeutuneita? Tuijottavat tietokoneruutua ja reseptipaperia, kun kerron, mikä on vialla, punastelevat ja änkyttävät, kun gynekologista tutkimusta varten otan housut pois..Ja tämä ei ole vitsi, vaan taivaan tosi.
Lukiosta päässeellä ei ole kapasiteettia eikä sellaisia ihmissuhdetaitoja, joita monella vanhemmalla opiskelijalla on. En yleistä, mutta näin se on.
Ainoaksi yli 30 veen huonoksi puoleksi olette esittäneet, ettei ehdi olla töissä kuin 20v valmistuttuaan ja että valtiolle tulee kalliiksi. Hah, sallikaa mun nauraa. Paljon kalliimmaksi tulee ne, jotka roikkuvat yliopistolla sieltä koskaan valmistumatta, 30 veellä luulisi ikänäsä puolesta olevan suuri opiskelumotivaatio ja halu valmistua ajoissa. Puhumattakaan siitä, mitä 30vee voi tarjota ihmissuhdetaitoidaan ja jo opiskelemillaan ja oppimillaan asioilla.
Pässit.
Lääkiksessä ei ole valmistumisaikojen suhteen ongelmia. Ikä ei takaa sosiaalisia taitoja.
Lähinnä vain esitin vastaväitteitä sille, että kaikkien opiskelijoiden pitäisi olla vanhempia. Mielestäni ne, jotka lääkikseen pääsevät ovat 95% riittävän kypsiä. Joukossa on toki poikkeuksiakin, mutta myös yli 30 vuotias voi olla lapsekas ja epäkypsä.
Itse siirryin lääkikseen suoraan lukiosta. Pidän itseäni vakavana opiskelijana, jolla ovat hallussa edes auttavat ihmissuhdetaidot, kuten kohtelias käytös ja välittäminen. Pärjään myös opintojen teoreettisessa puolessa, ja olen huolissani monista tolkuttoman lapsellisista tapauksista joita omalla kurssillanikin on, ja joista 99% on minua useita vuosia vanhempia.
Ja ei, en ole tilastopoikkeus.
Se on meinaan kiva teidänkin puhua, kun että ole näkemässä mikä se tilanne oikeasti on.
Oletan opiskelleeni kyseisessä ahjossa sinua kauemmin, joten olen kyllä tilannetta nähnyt vallan riittävästi.
En tarkoittanut ihmissuhdetaitoja jne. vaan jotain aivan muuta. En tiedä muuttuiko opiskelija-aines yksinkertaisesti huonompaan suuntaan galenoksen tultua kuvioihin, mutta jotain kummallista on tapahtunut.
Kirjoittaja näkee selvästi iäntuomat edut ja ikä todellakin parantaa myös ihmissuhdetaitoja, kokemusta on! Älkää antako medisiinarin provosoida itseänne asiattomaan kommentoitiin ("Pässit!") vaan antaakaa hänelle hänen nuoruutensa ja typeryytensä anteeksi, silloin kun typeryyden syynä on ikä, se onneki paranee itsestään ajan kanssa. Missään nimessä kaikki nuoret eivät ole typeriä, mutta valmennuskursseilla käyneenä voin vain ihmetellä sitä hakijoiden määrää jotka oikeasti eivät edes tiedä mitä haluavat, kunhan ovat tulleet koeattamaan tätä kun vanhemmat ovat käskeneet ja sitten päätyvät taitojensa, tai sattuman kautta opiskelemaan ja lääkäriksi, vaikka joku toinen ura olisi saattanut olla paljon sopivampi. Me "kypsemmät" hakijat olemme jo virheemme tehneet ja todellakin valmistumme nopeasti, ja käytämme työ vuotemme tehokkaasti. Ei se auta vaikka valmistuu kaksivitosena jos on seuraavat 10 vuotta äitiys-, vanhempain ja hoitovapailla! Saman verran saadaan työvauosia kasaan kun valmistutaan kolmevitosenakun lapset on jo tehtynä.
No en koe itseäni typeräksi, mutta asiaan tämän toteamuksen jälkeen. Lääkiksessä tosiaankaan opiskeluajat eivät ole ongelma, eivätkä myöskään opiskelumotivaatio. Jos opiskelisit lääkiksessä tämän tietäisit. Ja nykyaikana, kun lapset tehdään melko vanhoina ei tuota viimeistäkään sangen naurettavaa pointtia voi ottaa huomioon.
Ylipäätänsäkin. Tottakai jokaisen halukkaan ja pääsykokeen selvittävän tulee lääkikseen edelleenn päästä, mutta muutoksia järjestelmään ei tarvi tehdä. Siis sellaisia muutoksia, jotka helpottaisivat vanhempien ylioppilaiden hakua, heillähän on jo nyt loistavat mahdollisuudet hakea.
Omaan kokemukseeni perustaen voin myös sanoa, että jokaisella (ainakin 95%) lääkikseen päässeistä on motivaatiota ja myös tarvittavaa kypsyyttä näiltä ihmisiltä löytyy.
Ps. kypsää on aloittaa henk. koht. kommentoinnit, kuten sinä.
Menemättä tuon enempää henkilökohtaisuuksiin, voin sanoa, että pääsykoe ei mittaa henkistä kypsyyttä. Ihmissuhdetaitoja ja psykologista silmää ei pääsykokeissa ole. Ihan varmasti myös lääkiksessä on keskenkasvuisia kakaroita, monet lukiosta päässeet ovat todella teinejä. Et sinä kaikkia vuosikurssilaisia henkilökohtaisesti tunne. Et todellakaan tiedä kaikkien henkistä kypsyyttä, jos näin väität, jotain voi päätellä sinun henkisestä kypsyydestäsi.
Kyllä lääkisopiskelijoilla, siinä missä muillakin, on välillä motivaatio-ongelmia, se on selvää. Todella nuoret, itseään etsivät kakskymppiset voivat olla todella epävarmoja itsestään ja opinnoistaan.
Haluaisit siis, että kokeeseen liitettäisiin kypsyyttä testaava psykologinen koe, jonka perusteella voisi karsiutua pois. En todellakaan tunne kaikkia kurssilaisia puhumattakaa muista kursseista. Mutta mihin itse perustat havaintosi?
Yleensä täällä ihmiset haluaisivat muuttaa koetta siihen suuntaan, että itse pääsisivät sisälle. Totta kai olisi mukavaa, että kaikki pääsisivät jotka haluavat, mutta näin ei silti ole.
Ja edelleen. Lääkiksessä ei ole mitään ongelmaa valmistusaikojen suhteen ja muihin opiskelualoihin verrattuna opiskelumotivaatio on korkeaa.
Tottakai on perusteltua olettaa, että suurin osa yli 30-vuotiaista on henkisesti kypsempiä kuin 20-vuotiaat. Pääsykokeeseen ei kuulu soveltuvuushaastattelua tai psykologisia testejä, taitaa psykologian kurssitkin olla lääkiksessä aika vähissä;)
Joku tuossa aiemmin kirjoitti törmänneensä "mölkkeihin" lääkäreihin. Itselläni on samanlaisia kokemuksia, olisi usein toivonut lääkäriltä sen verran kiinnostusta, että ainakin katsekontaktin olisi saanut ja pidempiä vastauksia, kuin murahduksia..=)
Toki on olemassa sellaisiakin, jotka jo äidinmaidossa tai viimeistään ala-asteella ovat täysin vakuuttuneita tulevasta ammatistaan ja osaavat myös lukiossa ja muissa opinnoissaan valita kaikki mahdolliset fyssan ja kemman kurssit..Itse en kuulu näihin, vaan olen kypsytellyt lääkisasiaa mielessäni edellisen tutkintoni ollessa vielä kesken. Suoraan lukiosta en olisi ollut valmis ed.tiedekuntaan, enkä lääkikseen, se on selvää. Kyllä ajatusmaailma on aika lailla erilainen nyt kuin lukiosta päässeenä;)
Itse en kannata psykologisia testejä tai soveltuvuushaastatteluja lääkikseen ainoastaan siksi, että itse voisin olla niissä vshvoilla tai itse siten pääsisin helpommin tiedekuntaan. Nykyinen pääsykoe on ihan hyvä, perustuuhan se tarkkoihin selvityksiin, mitä taitoja hakijoilta halutaan mitata. Ihmsisuhdetaidot tai niiden puute tulevat kyllä vastaan jokaisella opiskelijalla viimeistään harjoitteluvaiheessa.