Kuten Jyväskylän AMK:n pelle-rehtori totesi, niin Suomen laissa ei ole muodollista estettä kouluille käyttää vieraalla kielellä ihan mitä vaan nimitystä, siis se on ihan sama mikä joku koulu on vieraalla kielellä, vaikka ala-aste saa käyttää lain mukaan ihan mitä nimeä lystää itsestään englanniksi, saksaksi, ranskaksi, sille ei ole mitään "muodollista estettä"...
Siis ihan sama vaikka kaikki ammattikoulutkin olisivat "University of profession" esim. tai ihan mikä vaan, ainoastaan molemmilla kotimaisilla kielillä on lain suoja.
Siis ihan sama vaikka kaikki ammattikoulutkin olisivat "University of profession" esim. tai ihan mikä vaan, ainoastaan molemmilla kotimaisilla kielillä on lain suoja.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tässä vielä ko. kohta selvennyksen vuoksi:
"Neuvosto informoi asiasta syksyllä opetusministeri Antti Kalliomäkeä, ja siitä keskusteltiin opetusministeriön juristien kanssa. Muodollista estettä monissa maissa jo käytössä olevalle käännökselle ei löytynyt."
Niinpä niin... siis ihan kaikki vieraskieliset nimet missä yhteydessä vaan on lainmukaisia...
joitakin amk:laisiakin harmittaisi, kun koulujensa henkilökunta polttaa heidän siltojaan.
Ei ne taida tajuta.
Milta nayttaa cv.
Univervisity of smt. 4 years.
Helsinki University, Ph.M
Ne ei myös tajua, että henkilökunta polttaa omia siltojaan. Yliopistoväki katkeroituu tuosta sen verran, että kaikenlaiset yhteistyöt muuttuu mahdottomaksi.
... hieman lisää. Käsityöammateista ja muista käytännön ammateista puhuttaessa käytetään esim. termejä "craft" ja "trade". "Profession" viittaa useimmiten juuri klassisiin akateemisiin ammatteihin; sen sijaan termi "vocation" ei ole niin tarkasti rajattu.
Eikös vocation sanan etymologia ole latinan vocatus-verbistä. (Avuksi huuta, kutsua.)
Yleensä nähnyt tuota vocation käytettävän lähinnä kutsumusammateista kuten pappi tai sotilas tms. tai sitten sellaisia julkisia virkoja, joihin kansa ikäänkuin kutsuu viranhaltijan virkaansa.
Onko sillä jotain tekemistä AMK:n kanssa?
... ajatella, koska sanaa käytetään paljon kirkollisissa yhteyksissä.
Mutta niin kuin sanoin, sen käyttö on myös laajempaa.
Pistän tuosta kopion sivulta
http://www.thefreedictionary.com/vocation
1. A regular occupation, especially one for which a person is particularly suited or qualified.
2. An inclination, as if in response to a summons, to undertake a certain kind of work, especially a religious career; a calling
"Vocational education" tarkoittaa nimenomaan ammatillista koulutusta. Tässä pari äkkiä "googlattua" esimerkkiä.
"Noun 1. vocational education - training for a specific vocation in industry or agriculture or trade "
http://www.thefreedictionary.com/vocational education
tai sivulta
http://www.lectlaw.com/def2/u039.htm
VOCATIONAL EDUCATION - Organized educational programs which are directly related to the preparation of individuals for paid or unpaid employment, or for additional preparation for a career requiring other than a baccalaureate or advanced degree. from Vocational Education Act of 1963
Taisi sekoittaa se kun käytit sitä nominatiivi muotoa, mutta tosiaan tuolla tavalla adjektivoituna vocational ja yhdistettynä koulutukseen näyttää joo olevan myös tuo merkitys.
MOT Englanti 4.5 englanti-suomi - [info]
vocational [vəυ'keɪʃənəl] a (adv vocationally) ammatillinen, ammatti-, ammatinvalinnan, ammattia koskeva ~ education ammattikoulutus, ~ counsellor ammatinvalinnanohjaaja, ~ guidance ammatinvalinnanohjaus
Siis tarkoitinkin, että myös ammattikoulu voi lain mukaan ylentää itsensä siten, että englanniksi sieltä tulee profession-tason ammattilaisia ja kukaan ei voi mitään, mitään muodollista estettä sille ei ole.
Parhaat "ammatti"-sanat mielestäni ovat nämä kolme, jotka tarkoittavat eritasoisia ammatteja:
matalin: "A builder by trade"
keski: "A police by occupation"
korkein: "A physician by profession"
noista löytyy sopivat eli "profession" ainoastaan yliopistosta valmistuneille "occupation" AMK:sta valmistuneille ja "trade" keskiasteen koulusta valmistuneille
Tässä mielessä englannin kieli on hyvää ja vivahteikasta, ammatti-sanallakin saadaan helposti ja siististi luokiteltua ihmisiä eikä siinä ole mitään väärää ja tulee tuossa hyvin ero AMK-tasoisille ja yo-tasoisille
Olet huono tulkitsemaan englantia. Ehdotuksesi ovat epäonnistuneita. Olet surkimus. :)
Termi "Occupation" on täysin neutraali koulutustaustalle.
Esim. webbisanakirjasta ammattiin liittyvä määritelä termille on seuraava
[n] the principal activity in your life that you do to earn money;
http://www.hyperdictionary.com/search.aspx?define=occupation
Voit esimerkiksi googlettamalla löytää eriliaisia virallisia asiakirjoja tai CV:tä, joissa sanotaan esim.
"occupation: farmer", "occupation: physician", "occupation: university professor", "occupation: carpenter" jne, jne...
No joka tapauksessa ainoastaan yliopistotasoisella koulutuksella voi käyttää englannin kielessä "profession" sanaa, muutoin menee vikaan ja väärin kielellisesti.
Ocuupation on neutraali ja sopii mielestäni parhaiten AMK-tason ammateille, mikä olisi mielestäsi parempi tälle tasolle? Trade on alempi ja profession ylempi kerran, occupatin käy, usein profession-tasolla käytetään profession sanaa, vaikka voikin käyttää occupation kyllä, tiedän.
"Kuten Jyväskylän AMK:n pelle-rehtori totesi..."
Vai pelle! Hyvä ylioppilas, kysienen pellehän on suorittanut tohtorin arvonimeen oikeuttavan akateemisen tutkinnon, joten hän on on asteikoissa sinua korkeammalla. Toisin sanoen, sinun pitäisi kunnioittaa häntä, samoin kuin moien sanojesi mukaan amkilisten pitäisi kunnoittaa yliopistoissa opiskelevia.
Kyllähän akateemisessa maailmassa saa ja pitääkin uskaltaa olla eri mieltä ylempiensä kanssa, mutta se pitäisi sitten osata ilmaista akateemisen arvokkaasti. "Pelle-rehtori" kuulostaa enemmän jonkun alta kakskymppisen nuoren heitolta kuin ylempää tieteellistä opetusta nautivan nuoren mihen sutjautukselta ja joka on vielä omien sanojen mukaan käynyt RUKin.
"Pelle-rehtori" termiä käyttämällä häpäiset sekä lääkärit, että reserviupseerit.
Niinpä. Kyllä minuakin nyt hävettää.
Reservinupseeri ja amk-opiskelija.