Yhdistyksessä jossa toimin on jouduttu osin yhdistyksen hallituksen oman tumpeloinnin johdosta erikoiseen ja juridisesti ongelmalliseen tilanteeseen.
Edelliseen yhdistyksen vuosikokoukseen ei oltu kutsuttu oikeita jäseniä mutta siellä oli sensijaan henkilöitä jotka eivät olleet jäseniä päättämässä yhdistyksen hallituksesta. Kyseessä on yhdistys jonka jäseninä on muita yhdistyksiä, kokouskutsu lähetettiin erehdyksesessä suoraan näiden yhdistysten henkilöjäsenille eikä varsinaisesti jäsenyhdistyksille joitten olisi pitänyt valita edustajat tämän yhdistyksen kokoukseen (mukana saattoi olla myös henkilöitä jotka eivät ole näiden jäsenyhdistyksen jäseniä ollenkaan). Siten yhdistyksen kokouksessa olleet henkilöt eivät tosiasiallisesti olleet ulkopuolisia. Kokous todettiin siten virheellisesti lailliseksi. Kukaan ei ole moittinut kokkouksessa tehtyjä päätöksiä määräajassa (eikä sen jälkeenkään).
Onko kyseisessä kokouksessa tehdyt päätökset, varsinkin hallituksen valinta, mielestänne mitätön vai moitteenvarainen?
Moitteenvaraisenahan kokouksessa tehdyt päätökset olisivat laillistuneet nyt.
Lähinnä ongelma on siinä onko nykyisellä toimivalla mutta virheellisesti valitulla hallituksella oikeutta kutsua yhdistyksen kokousta koolle jossa em. virheet voitaisiin korjata? Nyt nimittäin pitäisi saada kutsuttua laillisesti yhdistyksen kokous selvittämään tämä sotku.
Tietysti ilmeisesti on mahdollista ottaa harkittu riski ja jokatapauksessa kutsua tämän hallituksen voimin uusi kokous paikalle toimittamalla kutsut oikeille jäsenille. Jos kukaan ei valita kokouksesta niin 3 kk sen päätökset (mm. uusi hallitus) laillistuvat ja nämä päätökset eivät varmaankaan voi olla mitättömiä kun kutsu on lähetetty oikeille jäsenille ja sitten yhdistyksellä on myöskin laillinen (vaikkakin virhellisesti valittu :-) hallitus ja asiat saadaan rullaamaan taas oikein.
Lopuksi vielä yksi pieni kysymys. Eihän yhdistyslain mukaan hallitusten jäsenten tarvitse olla yhdistyksen jäseniä (tai yhdistyksen jäsenjärjestöjen jäseniä) jos kokous sellaiset henkilöt päättää valita?
Toivottavasti joku osaisi näihin kysymyksiin vastata :-)
Edelliseen yhdistyksen vuosikokoukseen ei oltu kutsuttu oikeita jäseniä mutta siellä oli sensijaan henkilöitä jotka eivät olleet jäseniä päättämässä yhdistyksen hallituksesta. Kyseessä on yhdistys jonka jäseninä on muita yhdistyksiä, kokouskutsu lähetettiin erehdyksesessä suoraan näiden yhdistysten henkilöjäsenille eikä varsinaisesti jäsenyhdistyksille joitten olisi pitänyt valita edustajat tämän yhdistyksen kokoukseen (mukana saattoi olla myös henkilöitä jotka eivät ole näiden jäsenyhdistyksen jäseniä ollenkaan). Siten yhdistyksen kokouksessa olleet henkilöt eivät tosiasiallisesti olleet ulkopuolisia. Kokous todettiin siten virheellisesti lailliseksi. Kukaan ei ole moittinut kokkouksessa tehtyjä päätöksiä määräajassa (eikä sen jälkeenkään).
Onko kyseisessä kokouksessa tehdyt päätökset, varsinkin hallituksen valinta, mielestänne mitätön vai moitteenvarainen?
Moitteenvaraisenahan kokouksessa tehdyt päätökset olisivat laillistuneet nyt.
Lähinnä ongelma on siinä onko nykyisellä toimivalla mutta virheellisesti valitulla hallituksella oikeutta kutsua yhdistyksen kokousta koolle jossa em. virheet voitaisiin korjata? Nyt nimittäin pitäisi saada kutsuttua laillisesti yhdistyksen kokous selvittämään tämä sotku.
Tietysti ilmeisesti on mahdollista ottaa harkittu riski ja jokatapauksessa kutsua tämän hallituksen voimin uusi kokous paikalle toimittamalla kutsut oikeille jäsenille. Jos kukaan ei valita kokouksesta niin 3 kk sen päätökset (mm. uusi hallitus) laillistuvat ja nämä päätökset eivät varmaankaan voi olla mitättömiä kun kutsu on lähetetty oikeille jäsenille ja sitten yhdistyksellä on myöskin laillinen (vaikkakin virhellisesti valittu :-) hallitus ja asiat saadaan rullaamaan taas oikein.
Lopuksi vielä yksi pieni kysymys. Eihän yhdistyslain mukaan hallitusten jäsenten tarvitse olla yhdistyksen jäseniä (tai yhdistyksen jäsenjärjestöjen jäseniä) jos kokous sellaiset henkilöt päättää valita?
Toivottavasti joku osaisi näihin kysymyksiin vastata :-)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei mikään normaalitilanne tosiaan.
Mutta ratkaisusta. Näkisin, että sanottua kokousta tulisi pitää ensinnäkin laittomana ja toiseksi siinä tehtyjä päätöksiä mitättöminä. Tämä lähinnä sen vuoksi, että kokouskutsujen lähettäminen suoraan jäsenyhdistysten henkilöjäsenille _voi_ asettaa jäsenyhdistykset eriarvoiseen asemaan. Näillä henkilöille, jotka on kutsuttu, ei ole ollut oikeutta edustaa jäsenyhdistyksiään sanotussa kokouksessa - tällöin on kysymyksessä lähtökohtaisesti moitteenvarainen tilanne.
Jos osa kutsuista on kuitenkin lähetetty 'oikein' ja osa sanotulla tavalla 'väärin', loukkaa jälkimmäinen toiminta olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (päätöksentekotavaltaan). Tällöinhän osalle jäsenistä on annettu mahdollisuus vaikuttaa säännellyllä tavalla ja osalta tämä on mahdollisuus on viety lähettämällä kutsut suoraan jäsenyhdistyksen jäsenille. Huomattavaa on myös, että sisällöltään on kyseessä merkittävä päätös, koska kyseessä on yhdistyksen hallitusken valinta. Kokonaisarvostellen tilanteessa on siis loukattu jäsenten yhdenvertaisuutta olennaisesti sekä päätöksentekotavaltaan että sisällöltään (vain toinenkin olisi riittävä). Huomattavaa on, että olennaisuus vaatimus on se, joka ei täyty silloin, kun kyseessä on sisällöltään 'merkityksetön' päätös tai kun päätöksentekotapa on vain vähän poikennut normaalista. Näkemykseni mukaan tällaisesta tilanteesta ei ole nyt kysymys ja siksi päätökset ovat mitättömiä.
Tilanne on todellakin tulkinnanvarainen, enkä ihmettele, jos joku on ylläolevasta eri mieltä. Tämä on kuitenkin oma tulkintani (ja yhdistyksen toiminnan kannalta sekä vahingonkorvausvastuun huomioon ottaen 'turvallisempi' tulkinta).
Tämän perusteella yhdistyksen hallitus ei ole tällä hetkellä toimivaltainen. Yksi keino toimia on, että 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä vaatii ylimääräistä kokousta pidettäväksi tarkoituksena valita toimiva hallitus (säännöissä on voitu määrätä myös eri määrästä kuin 1/10, mutta tuo on lähtökohta, jos säännöt eivät toisin määrää).
Koska edellä oleva vaatimus tulisi esittää hallitukselle, mutta tämä ei ole tällä hetkellä toimivaltainen, tulee vaatimus esittää lääninhallitukselle. Tämän jälkeen lääninhallitus valtuuttaa jäsenen kutsumaan kokous koolle ja ko. kokouksessa valitaan toimiva hallitus. Kokouksen kutsuminen tapahtuu yhdistyksen kustannuksella (vaikka sen suorittaakin sen jäsen).
Näin asian näkisin. Kerrohan kuinka aiotte toimia. Mielenkiintoinen tilanne nimittäin.
Kiitoksia avustasi.
Tuota vähän pelkäsinkin että päätökset voisivat olla mitättömiä. Ilmeisesti ei ole olemassa mitään määräaikaa missä ajassa pitäisi mitättömiin päätöksiin reagoida vaan milloin vaan vuosienkin päästä jos joku haluaa ruveta hankalaksi. Tällaista riskia en yhdistyksen tulevaisuuden kannalta haluaisi ottaa.
Lääninhallituksen kautta tuskin rupeamme kokousta koolle kutsumaan vaan todennäköisesti kutsumme itse kokouksen koolle lähettämällä kirjeen oikeille jäsenille (ja kysymme neuvoa kattojärjestöltämme miten he näkevät tilanteen) ja jos sekin asia voi olla tarpeeksi ongelmallista.
Toinen mahdollisuus joka kävi mielessäni on perustaa uusi yhdistys ja siirtää tämän yhdistyksen varat sille ja lakkauttaa tämä sitten jossain vaiheessa. (tai toisinpäin eli lakkauttaa yhdistys ensin jolloin sen rahat palautuvat kattojärjestöllemme joka sitten voi antaa rahat avustuksena takaisin uudelle yhdistyksellemme.) Se sinänsä varmaan on laiton temppu ja aiheuttaa hallituksen vahingonkorvausvastuun jos joku sitä alkaa joskus puimaan mutta kun yhdistyksen kaikki omaisuus on n. 200 euroa tilillä niin hallitus pystyy sellaisen riskin ottamaan. Näin ainakin uusi yhdistys voisi aloittaa puhtaalta pöydältä ilman että sillä olisi rasitteina mahdollisia mitättömiä päätöksiä.
Oman monimutkaisuutensa asiaa tekee se että emme ole varmoja ketkä ovat yhdistyksen jäsenet ylipäätänsä (jäsenluettelo on ihan päin mäntyä) ja todennäköisesti yksikään jäsenyhdistys ei enää tosiasiallisesti toimi. Oma yhdistyksemmekin oli ollut vuosia "jäädytettynä" ja viime vuonna sitten muutamat aktiiviset ihmiset alkoivat elvyttämään sitä. Tällaiset juridiset asiat vaan eivät tulleet heti ensimmäisinä mieleen. Käytännössä tilanteesta tullaan neuvottelemaan myös keskusjärjestömme kanssa sillä joku käytännöllinen ratkaisu tähän olisi saatava.
No täytyy tästä vielä vakavasti puhua myöskin muun hallituksen kanssa miten olisi paras toimia.
Kuten sanoin, tilanteenne ei ole mitenkään normaali.
Jos korvausvastuun suuruus tosiaan on tuo n 200 e, niin on loppujen lopuksi lähes yhdentekevää miten toimitte (näin en kyllä päämiestä neuvoisi).
Mitätön päätös on todellakin mitätön siinä mielessä, että ei ole mitään 'vetoamisaikaa' tms. Päätös on mitättömänä sama kuin sitä ei olisi koskaan tehtykään.
Menettely, jonka kuvasin (lääninhallitus), on hyvin kevyt ja lähinnä muodollinen. Lisäselvityspyyntöä tms ei tule. Ja se on ainoa keino saada ylimääräinen yhtiökokous tässä tilanteessa koolle. Jos nyt 'olemassa oleva' hallitus lähettää kutsut, ei kokous ole laillisesti koolle kutsuttu ja siten seuraavatkin päätökset on tehty väärässä järjestyksessä.
Mutta koska vastuun suuruus näyttäisi olevan puheena ollut, ei yllä olevalla sinänsä ole merkitystä. Itsen tekisin (ja neuvoisin päämiestä) kutsumaan ylim. yhtiökokouksen laillisesti koolle.
Onko kokemuksia paljonko tuo lääninhallituksen tie maksaisi?
Kyllähän tuo lääninhallituksen tie juridisesti on paras ja tulevaisuudenkin kannalta varmin mutta kun yhdistyksen varat ovat kuitenkin n. 200 euron luokkaa niin ei viitsisi kovin paljoa siitä lääninhallitukseen maksaa.
Toisaalta mahdollinen mitätön päätös koskien hallituksen valintaa on aika ongelmallinen yhdistyksen tulevaisuutta ajatellen jos joku sen myöhemmin huomaa ja haluaa sitä käyttää hyväkseen.
Eipä se sikseensä halpaa ole.
Ensinnäkin, käytännön asioista. Hakemus tehdään oikeushallinto-osastolle. Liitteeksi pistät yhdistyksen säännöt ja otteen yhdistysrekisteristä. Tämän lisäksi tulee antaa selvitys siitä, että hakija on ko. yhdistyksen jäsen. Normaalisti vaaditaan liitteeksi vielä se kirjallinen vaatimus, joka on hallitukselle esitetty, mutta tässä tilanteessa riittänee selvittää (vapaamuotoisessa) hakemuksessa tilanne (eli ettei hakemusta voida tehdä hallitukselle).
Hinta tuolle on tällä hetkellä 70 e/hakemus, mutta eipä ainakaan jää mitättömiä päätöksiä. Maksun suorittaa hakija, mutta tämän voi myöhemmin periä yhdistykseltä takaisin. Maksun voi myös jättää takaisin perimättä, eli hakijan vahingoksi.
Periaatteessahan, jos hakija perii maksun yhdistykseltä takaisin, ovat tästä vahingosta yhdistykselle vastuussa ne henkilöt, jotka ovat vastanneet kutsujen lähettämisestä väärille henkilöille ja siten aiheuttaneet mitättömät päätökset. Vastuu on yhteisvastuuta. (Tosin kannetta en asiassa nostaisi, mutta yhdistyksen nimissä yrittäisin kuitenkin uuden hallituksen voimin velkoa saatavaa (ellei sitten vaarassa ole ystävyyssuhteet jne jne, yhdistykset kun voivat olla tässä suhteessa vähän poikkeuksellisia)).
Kiitos paljon neuvoistasi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kun rupean selittämään tätä asiaa muille hallituksemme jäsenille ja katsoa miten tästä edetään. Lääninhallituksen tie on sikäli ongelmallinen että jäsenen pitää esittää vaatimus ja kun jäseninä on yhdistyksiä pitää saada yksi yhdistys tekemään se. Se voi olla ongelmallista kun on emme tiedä tarkasti mitkä yhdistykset yleensäkin ovat jäseniämme ja tätä pitää selvittää yhdessä kattojärjestömme kanssa.
Vielä yksi kysymys tuli mieleen.
Jos säännöissä ei ole mainittu yhdistyksen kokoukselle päätösvaltaisuusrajaa niin onko kokous päätösvaltainen jos yhtäkään jäsentä ei tule paikalle (tilanne jossa hallituksen jäsenet eivät ole yhdistyksen jäseniä). Paikalla on vain hallituksen jäseniä ja hallitus on tehnyt päätösesitykset kaikista asioista.
Maalaisjärjellä ajatelle tuntuisi siltä että kokous ei voi olla päätösvaltainen jos yksikään jäsen ei ole paikalla.
Lähtökohtaisesti ei ole päätösvaltainen. Kuten varmaankin tiedät, yhdistyslain mukaan päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät jäsenet (tai määrätyissä tilanteissa valtuutetut). Äänivalta edellyttää jäsenyyttä (tai em. valtuutetun asemaa sellaisena kuin tarkoitetaan yhdistyslaissa).
Pelkkä hallituksen jäsenyys ei siis äänivaltaa yhdistyksen kokouksessa tuo - huomattavaa on, että jos paikalla on vain hallituksen jäseniä, tulee ongelmia päätöksen teossa asioissa, joissa hallituksen jäsen on jäävi (esim tilintarkastajiin liittyvät äänestykset).
Huomasin nyt vasta tuon kysymyksen tuosta hallituksen jäsenistä. Eli lain mukaan hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen, mutta näin on voitu määrätä säännöissä.
Ja vielä korostan tuota uuden hallituksen valintaa, että riippumatta siitä olivatko päätökset moitteenvaraisia vai ovatko ne mitättömiä, niin uuden hallituksen valinta tulisi joka tapauksessa tehdä ilman nyt olevan hallituksen myötävaikutusta päätöksentekoon. Eli 1/10 lääninhallitus jne. Toisin sanoen kiertää joka tapauksessa nyt olemassa oleva (toimivaltainen tai toimivallaton) hallitus.
Niin tuo loppukysymys. Yhdistyksellänne on säännöt, joissa on määrätty hallituksen valinnasta. Jos säännöissä on sanottu, että hallitukseen voidaan valita vain yhdistyksen jäseniä, niis sitten on niin. Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Olen itse ollut pari kautta hallituksen jäsenenä ja jopa puheenjohtajana yhdistyksessa, jonka jäsen en ollut. Joku siitäkin urputti, mutta toisaalta se urputtaja ei ollut sen paremmin yhdistyksen jäsen kuin läsnä syyskokouksessa, joka hallituksen ja puheenjohtajan valitsee...
Yhdistysoikeutta 2011
Koirakerhon vuosikokoukseen yhdistyksen hallitus toi viime vuonna esityksen talkoovelvoitteesta, jota yhdistyksen säännöt tai yhdistyslaki ei tunne.
Yhdistyksessä ei ole aikaisemmin ollut jäsenille tai kouluttajille talkoovelvoitetta.
Hommia on tehty vapaaehtoisesti. Esimerkiksi olen toiminut kouluttajana vapaaehtoisesti, mutta nyt näyttäisi siltä, että vapaaehtoisen kouluttamisen lisäksi joutuisin vielä tekemään talkoita, jotta voisin treenata!
Hallituksen esitys kevätkokoukselle:
”hallituksen esitys
- hallitus esittää, että jokaisella harjoittelevalla koirakolla on talkoovelvoite, mikä tarkoittaa vähintään 8 tunnin työpanosta yhdistyksen tapahtumissa. Jos siis yksi ohjaaja käy kahden koiran kanssa treeneissä, niin tällöin talkoovelvoitteita on kaksi jne. Talkoovelvoitteen voi hoitaa myös esim. perheenjäsen, mutta asia on aina sovittava etukäteen. Esimerkkinä lapsen talkoovelvoitteen voi hoitaa toinen tai molemmat vanhemmista. Talkoovelvoitteen laiminlyöminen tarkoittaa treenipaikan menetystä.”
Vuoden 2010 kevätkokouksessa yhdistyksen jäsenten muokkaamassa hallituksen
esityksen vastaehdotuksessa talkoovelvoitesana muutettiin ”järjestämisvuoroksi”, ja
teksti muuttui seuraavaksi:
”Jokaisella ”yhdistysksen X ry” ohjatuissa harjoituksissa harjoittelevalla koirakolla on järjestämisvuoro, mikä tarkoittaa vähintään yhden päivän työpanosta yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa tai kahden puolen päivän työpanosta yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa.
Jos ohjaaja vuorottelee koiriaan samoissa harjoitusvuoroissa tämä vastaa yhtä koirakkoa. Jos siis yksi ohjaaja käy kahden koiran kanssa harjoituksissa niin tällöin järjestämisvuoroja on kaksi.
Järjestämisvuoron voi hoitaa myös esim. perheenjäsen, mutta asia on aina sovittava etukäteen. Esimerkkinä lapsen järjestämisvuoron voi hoitaa toinen tai molemmat vanhemmista. Järjestämisvuoron laiminlyöminen tarkoittaa ”yhdistyksessä X” ohjatun harjoittelupaikan menetystä.”
Kokouksessa oli siis hallituksen esitys talkoovelvoitteesta, jota erikseen oli vielä kannatettu, allekirjoittaneen pöydällepanoesitys sekä kokousväen esitys järjestämisvuorovelvoitteesta. Allekirjoittanut esitti säädetyin tavoin vastalauseen sen jälkeen, kun puheenjohtaja oli kertonut kokouksen yksimielisenä päätöksenä syntyneestä järjestämisvuorovelvoitteesta. Äänestyksiä asiasta ei järjestetty.
HUOM. koskaan hallituksen kannatettua esitystä ei vedetty pois. Mielestäni ei syntynyt konsensusta.
Onko syntynyt päätös ”järjestämisvuorosta” mitätön tai mahdollisesti moitteenvarainen? Vai molempia? Jäsenten yhdenvertaisuus?
Miten menetellä?