niin lohdutonta kuulla, että muilla on käynyt keskenmeno niin alkuvaiheessa. en toki väheksy asiaa, mutta itseäni mietityttää, olenko ainut, jolla on 2 viimeisintä "keskenmenoa" mennyt niin myöhään. Itselläni on yksi lapsi, pian 6v, sen jälkeen on tullut keskenmeno rv.20 (tyttö, sofia), vuonna 2004. Luulin sen kestäneeni, kunnes tämä.. Synnytin kuolleen poikavauvan rv.38 (ei siis mitään merkkejä, että hän olisi kuollut, kuoli synnytykseen).
Tämä siis tapahtui 2 päivää sitten.
Tuntuu, etten jaksa enää mitään, onneksi esikoiseni on mummolassa tällähetkellä. en edes jaksa miettiä, mitä hänelle kerron. ensimmäinen menetys oli hänellekkin niin suuri asia. entäs tämä toinen sitten...?
kuinka te olette selvinneet??
en jaksa edes miettiä uutta jälkikasvua tällähetkellä.
onko kellään samaa kokemusta ja kuinka olette selvinneet?
Tämä siis tapahtui 2 päivää sitten.
Tuntuu, etten jaksa enää mitään, onneksi esikoiseni on mummolassa tällähetkellä. en edes jaksa miettiä, mitä hänelle kerron. ensimmäinen menetys oli hänellekkin niin suuri asia. entäs tämä toinen sitten...?
kuinka te olette selvinneet??
en jaksa edes miettiä uutta jälkikasvua tällähetkellä.
onko kellään samaa kokemusta ja kuinka olette selvinneet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En oikein osaa muuta sanoa kuin syvä osanottoni. Minulla just keskenmeno 23.12 rv 15. Kolme lasta on mutta ei surua helpota. Voimia ja suojelusta sinulle ja perheellesi!
Itselläni ei ole kokemusta, mutta osanottoni suureen suruunne ja voimia!!
Sain keskenmenon 2 viikkoa sitten rv 21. Synnytin koksospojat jotka kuolivat heti. Heitä ei alettu elvyttämään. Hautasimme pojat mummin kainaloon hautausmaalle, se lohduttaa vähän. Suru on kova mutta kyllä tästä selvitään! Raskaus oli minulle ensimmäinen. Voimia tarvitaan!
En oikein tiedä mitä kirjoittaa.. kyyneleet valuvat poskia pitkin... voimia sinulle ja perheellesi..
Jos voisin henkäistä yhdenkään
raskaan huokauksen puolestasi,
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.