Mulla olis yks "verkonpaino", josta mielin vielä konetta lapselle. Ubuntu kiinnostaa, mutta mikään nettisivu ei voi kertoa laitteistovaatimuksista mihin sen sais asennettua. Muutenkin tuntuu, että koko Linux hajoaa miljooniin eri versioihin, että KOSKAAN siitä ei tule valmista tai yleistä käyttöjärjestelmää. Nettisivutkin on sekavia, vaikka en ihan aloittelija näissä konehommissa olekkaan. Friikit vouhkaa jotain, niin kaukana TÖISTÄ joita tietokoneella tehdään, Linux on vaan alusta! Pojat pojat! (nyt palaa käämit joltain?)
Ubuntun laitteistovaatimukset?
Kalastaja
7656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
128 megaa muistia ja 2 gigaa levytilaa.
Onks Debian sit semmonen joka menee ihan rysävehkeisiin?
Itselläni on käytössä tämänkaltainen kokoonpano:
Debian Sarge
Pentium 133 MHz
144 megatavua RAM
SVGA -yhteensopiva näytönohjain (halpamalli)
Näyttötila: 800*600 pikseliä, 256 väriä
Virkistystaajuus: ei varmaa tietoa, mmutta olisko jotain 60 hz
graafinen käyttöliittymä toimii myös, tosin näin vaatimattomissa koneissa ei kannata ajaa Gnomea eikä KDE:tä, vaan IceWM:ää.
huomaa kuitenkin, että monet (mutta eivät kaikki) KDE:n mukana tulevat apuohjelmat toimivat myös IceWm:ssä.
KDE:n apuhohjelmat saat IceWm:ään ainakin asentamalla ensin KDE:n, sitten IceWm:n, ja jos oletuskäyttöliittymä on edelleen KDE, vaihtamalla sen manuaalisesti IceWm:ksi.
IceWm:n voi asettaa käyttämään teemaa "Win95" jolloin sen käyttöliittymä pyrkii matkimaan Windows95:stä tuttua.
Jos et saa XWindow -käyttöliittymää muuten toimimaan, tässä niksi: buuttaa kone Knoppix -CD:llä, ja jos se osaa käynnistää graafisen tilan, kopioi sen tekemä X11 -määritystiedosto kiintolevylle ja lopuksi debianin oman, mahdollisesti toimimattoman vastaavan X11 -määritystiedoston päälle. (halutessasi voit ensin uudelleennimetä debianin oman, voit silloin palauttaa sen, jos jotain menee pieleen).
Komentorivityökaluna suosittelen Midnight Commanderia (mc), joka on Norton Commander -klooni linuxille. Käyttöliittymä ei ole ihan NC -tasoinen, tämä johtuu siitä, että linuxissa näppis nähdään virtuaalisena päätteenä (usein VT100), eikä PC -näppiksenä. Tämän takia Ctrl, Alt ja Shift -nappien hyödyntäminen ei ole yhtä monipuolista, joustavaa ja näppärää kuin MS-DOSissa ja Norton Commanderissa. Muuten, jos ajat linuxissa DOSEMU:n alla Norton Commanderia, myös se alkaa kärsiä näppisongelmista, lisäksi DOSEMU vääristää sen käyttämän merkkipohjaisen puoligrafiikan , -, ja ! -merkeistä koostuvaksi.
Debian saattaa olla hieman hankalampi opeteltava, mutta toisaalta siinä asiat yleensä toimivat kunnolla. huom: Debian Sarge toimii ok mukana tulevalla 2.4.27 -kernelillä. Sensijaan vaihtoehtoisella 2.6.8 -kernelillä on yhteensopivuusongelmia, esim. 3COM 3C509B -ISA -verkkokortti ei toimi. Sen saattaa saada omilla virityksillä toimimaan, mutta asennusohjelma ei osaa laittaa sitä toimimaan.
Auttaisi paljon jos kertoisit millaiseen verkonpainoon yrittäisit ubuntua tunkea.
Yleensä nuo uudemmat "helppokäyttökarkkikuorrutuswindowslookalike" linuxit tahtoo vähintään pentiumin ja paljon muistia.
Vanhempaan koneeseen suosittelen Slackwarea. Vaatii 486:n ja 16MB muitia. Asennus ja ylläpito saattaa aloittelijalle tuntua hankalalta, mutta käyttö on yhtä helppoa kuin muidenkin Linux-jakeluiden.
FreeBSD on keskitetysti ja koherentisti suunniteltu Unix-klooni.
Linuxin tyyppistä hajanaisuutta ei esiinny. Toimintavarmuudeltaan paljon Linuxia parempi.
http://www.freebsd.org
"FreeBSD on keskitetysti ja koherentisti suunniteltu Unix-klooni."
Vai että klooni... heh.. mikrokernelillä?
"Muutenkin tuntuu, että koko Linux hajoaa miljooniin eri versioihin, että KOSKAAN siitä ei tule valmista tai yleistä käyttöjärjestelmää."
Mistään käyttöjärjestelmästä ei koskaan tule varsinaisesti valmista, koska kehitys jatkuu kokoajan. Vaikka käyttiksestä julkastaan uusia versioita, se ei silti valmistu koskaan.
Suuri joukko Linux jakeluista mahdollistaa nimenomaan sen, että jokaiselle löytyy sopiva ja mieleinen jakelu. Kokeneemmat valitsee usein Debianin, alottelevat linuxin käyttäjät usein Ubuntun. Serveri käyttöön valitaan usein eri jakelu kuin työpöydälle jne.
linux on vain se kerneli. Eri Linux jakelut eroaa lähinnä siinä mitä ohjelmia. kirjastoja, dokumentteja ja kehitystyökaluja sen kernelin ympärille on kasattu ja miten niitä hallitaan (paketinhallinta).
Pohjimmiltaan linux on kuitenkin aina Linux, on sitten jakelu mikä tahansa. Vaikka paketinhallinta eroaakin jakeluiden välilä, niin lähdekoodina jaetut linux ohjelmat kääntyy silti jokaisen jakelun alaisuudesa, kunhan tarvittavat libraryt on asennettuna.