5 Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä.
6 Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.
7 Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa.
8 Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.
9 Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.
10 Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Tuossa sananlaskujen kohdassa kymmenen kehoitetaan olla hylkäämättä ystävää, mutta missä vaiheessa ihminen on ystävä?? Ja mikä temppu on hylkäämistä. Itselleni kävi niin, et eräsmiepuolinen halusi että ei olla enää tekemisissä. No, mä mainitsin että ei sais hylätä. No, en tarkoita etteikö voisi vähitellen jättää. Mutta tämä ei yhtäkkiä enää halunnut vastailla mitään viesteihin ja muuta. Eli pelkäsi kai jotain. Ja sille ilmaantui joku naispuolinen kaveri. Sen takia vissiin halus, ettei enää mun kans olis tekemisissä. No, mä lopulta hyväksyin sen, että se saa jättää, kun kerran ei ole halukas enää mitään ajatuksia vaihtamaan... Naimisiin siis tää tyyppi ei vielä oo menny ja ei varmaan ees seurustele, tai enhän mä tiijä. Mut siis joka tapauksessa päätin tehdä sen mielihalujen mukaan ja annan sen mennä ja olla olematta tekemisissä mun kans... ja ehkä se ei ollut edes ystävä. Muutaman kerran nähty.
Mutta kumminkin sen verran, että ollaan käyty sen kans lenkillä tai kävelyllä kerran ja se on mulle huonekalunsakin tuonut säilöön..
Toimiko tämä oikein? Ja mikä olisi ko. tapauksessa fiksuin tapa toimia, jos yhtäkkiä ei haluakaan olla missään tekemisissä?
Mutta miksi toimi näin kuin toimi yhtäkkiä oikeastaan? Kyllä se mulle hyvää jatkoa toivotteli lopulta, kun tiesin sen, että se haluaa päästä irti musta, niin tavallaan annoin sille luvan siihen.
6 Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.
7 Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa.
8 Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.
9 Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.
10 Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Tuossa sananlaskujen kohdassa kymmenen kehoitetaan olla hylkäämättä ystävää, mutta missä vaiheessa ihminen on ystävä?? Ja mikä temppu on hylkäämistä. Itselleni kävi niin, et eräsmiepuolinen halusi että ei olla enää tekemisissä. No, mä mainitsin että ei sais hylätä. No, en tarkoita etteikö voisi vähitellen jättää. Mutta tämä ei yhtäkkiä enää halunnut vastailla mitään viesteihin ja muuta. Eli pelkäsi kai jotain. Ja sille ilmaantui joku naispuolinen kaveri. Sen takia vissiin halus, ettei enää mun kans olis tekemisissä. No, mä lopulta hyväksyin sen, että se saa jättää, kun kerran ei ole halukas enää mitään ajatuksia vaihtamaan... Naimisiin siis tää tyyppi ei vielä oo menny ja ei varmaan ees seurustele, tai enhän mä tiijä. Mut siis joka tapauksessa päätin tehdä sen mielihalujen mukaan ja annan sen mennä ja olla olematta tekemisissä mun kans... ja ehkä se ei ollut edes ystävä. Muutaman kerran nähty.
Mutta kumminkin sen verran, että ollaan käyty sen kans lenkillä tai kävelyllä kerran ja se on mulle huonekalunsakin tuonut säilöön..
Toimiko tämä oikein? Ja mikä olisi ko. tapauksessa fiksuin tapa toimia, jos yhtäkkiä ei haluakaan olla missään tekemisissä?
Mutta miksi toimi näin kuin toimi yhtäkkiä oikeastaan? Kyllä se mulle hyvää jatkoa toivotteli lopulta, kun tiesin sen, että se haluaa päästä irti musta, niin tavallaan annoin sille luvan siihen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Mutta tämä ei yhtäkkiä enää halunnut vastailla mitään viesteihin ja muuta. Eli pelkäsi kai jotain. Ja sille ilmaantui joku naispuolinen kaveri. "
Mitähän pelkäsi?
Ehkäpä tuo naispuolinen kaveri oli enempikin kuin "kaveri" ja teki myös selväksi mustasukkaisena ystävällesi, että etäisyyttä sinuun pitää ottaa ja paljon. :)
"ja ehkä se ei ollut edes ystävä"
Olet tässä varmaan oikeassa, koska kuvailemallasi tavalla tapahtui.
halunnut miehestä enemmän kuin ystävän? Olisitko sinä halunnut suhteenne muodostuvan ylimmäksiystävyydeksi jolloin solmitaan avioliitto?
Jos mies olisi halunut pitää sinut ystävänä, mutta huomasi sinulla olevan sellaisia tunteita häntä kohtaan jotka eivät kuulu kaveriystävyyteen? Ajatteli sinun parastasi lopettaa teidän suhteenne, ystävyys rehellisesti on mahdottomuus jos toisella on vaatimuksia mihin itse ei ole valmis. Naisen ja miehen välinen ystävyys toimii hyvin, jos se molemmille on ystävyyttä, eikä halua mennä pidemmälle. Ystävyys kärsii jos toinen alkaakin odottamaan jotain toiselta.
Tosiaan myös se jos hänellä oli joku naiskaveri johon oli ihastunut, ja epäili jos sinulla olisi jotain tunteita häntä kohtaan, niin tietysti kopettaa sellaisen suhteen kun ei halua pilata sitä suhdetta jonka kanssa haluaa olla. Jos sinä löytäisit itsellesi hänet jonka kanssa haluaisit olla, niin olisitko valmis vielä tapaamaan sellaista miestä jolla tietäisit olevan tunteita sinua kohtaan, enemmänkuin ystävää kohtaan? Eikö se olisi väärin häntä kohtaan jonka kanssa seurustelet, ja molemmilla tunteita toisiaan kohtaan? Ja myös annat turhia toiveita hänelle joka odottaa sinulta enemmänkuin ystävyyttä?
Todelliset ystävät eivät koskaan katoa, ne kuuluvat aina elämään, ystävyyttäkin koetellaan mutta se ei pienistä lannistu. Kuitenkin rakkaussuhteen ystävyyttä ei mikään ystävyys ylitä, se on suurinta ystävyyttä.
Vastaus kysymyksiisi on: en tiedä.
Mutta hän ei seurustellut, niin ainakin sanoi. Eikä minulla ole syytä epäillä hänen puhuneen väärin. Kyllä mulla onkin sellainen tapaus ollut, joka on minua yritellyt ja itse en ole ollut kiinnostunut. Mailattiin, mutta lopetin sen sitten, kun ei uskonut sitä etten ole siitä kiinnostunut. Hankalaa sellainen tietysti on... tai kun sen yrittely jatkui.
En muuten usko mustasukkaisuusteoriaan, koska tämä ei ole kuuleman mukaan kertonut minusta sille toiselle ja pyysinkin olemaan kertomatta. Tämä tyyppi ehkä oli alussa minusta kiinnostunut, koska mailasi minulle ensitapaamisen jälkeen, että olen nätti... Mutta mä en kylläkään ollut siitä silloin kiinnostunut. Jossain vaiheessa aloin kiinnostua, mutta sittenpä sainkin pettyä. En nyt sano, että hirveen pahasti, mutta kumminkin.
Minusta ihmisen on hyvä olla rehellinen itselleen. Suotta jälkikäteenkään mielessään muuttelemaan aikaisempia tuntemisiaan.
en sano siihen mitään, olenko missään vaiheessa mitään enempiä ajatellut. Tuollaiseen kysymykseen minun ei tarvi vastata. Enkä sano myöskään siihen mitään, miten toimisin siinä tilanteessa, jos tämä tyyppi alkaisi moikkailemaan seuroissa taas.
että, jos olet halunnut enemmän kuin pelkkää ystävyyttä, niin se on saattanut pelästyttää miehen ja hän on katsonut parhaaksi laittaa kokonaan välit poikki ettei pahoittaisi turhaan mieltäsi ja antaisi sinulle turhia toiveita.
Monesti jostain ihmisestä kiinnostuu aluksi ehkä muullatavalla, ja jos tuntuu ettei kuitenkaan ollut se oikea, niin ystävyys voi jatkua jos molemmat sen ymmärtävät. Sitten jos käy niin, ettei toinen ymmäräkkään ettei suhteesta tule mitään, niin ei ystävyyskään ole mahdollinen koska toinen odottaa enemmänkuin ystävyyttä.
Jos moikkaa seuroissa, niin moikkaa ihmeessä takaisin. Annat anteeksi, ettei hän oikein tiennyt mitä teki jos sittenkin haluaisi olla kanssasi vaikka aluksi ystävä ja ehkä sitten enemmänkin. Toiset tarvitsevat aikaa rakkaudenkin heräämiseen, ei se aina hetkessä synny.
Unohda katkeruutesi jos sinussa asuu rakkaus ja toive miestä kohtaan, jos olet yrmykäinen nyrppynokka, niin menetät ehkä lopullisesti tilaisuutesi. Ole sinä lempeä ja kärsivällinen niin se saattaa sinut hyvinkin palkita:)
vastauksestasi. Ehkä ihmisiä tarvitsee oppia ymmärtämään enemmän. Vastauksesi oli aika hyvä ja valaisevakin.