Linuxin tietoturvaa pidetään yleisesti huomattavasti windowsia parempana, ehkä suurimmaksi osaksi juuri käyttäjätunnusten ja niihin liittyvien käyttörajoitusten ansiosta (ei pääkäyttäjän oikeuksia kaikille).
Normaaliolosuhteissa tämä varmasti pitääkin paikkansa.
Mutta entä, jos Linuxista löytyy puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistava aukko?
Otetaanpa esimerkki: Käyttäjä "rajoitettu" käyttää omalla käyttäjätunnuksellaan Firefoxia, ja surfaa sivuille, jolla on esim. kuvatiedosto, jonka rakenne on standardinvastainen, ja joka on suunniteltu hyödyntämään linuxista (joskus tulevaisuudessa mahdollisesti) löytyvää puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistavaa tietoturva-aukkoa?
Onko mahdollista, että onnistunut puskurin ylivuotohyökkäys voisi antaa hyökkääjälle mahdollisuuden mahdollisuuden ajaa omaa konekielikoodiaan pääkäyttäjäoikeuksin, vaikka Firefoxia tässä esimerkissä ajetaankin käyttäjän "rajoitettu" oikeuksin ?
Riippuuko tilanne miten siitä, löytyykö em. kaltainen tietoturvareikä:
a) Firefoxista
b) jostain käyttöjärjestelmään kuuluvasta kirjastofuntiosta, jota Firefox suoraan tai välillisesti käyttää
c) Kernelistä ?
Onko Linuxista aiemmin joskus löytynyt sellaisia tietoturvareikiä, joissa hyökkääjä onnistuu tekemään tehottomaksi linuxin käyttäjätunnuksiin ja niidne käyttöoikeuksiin perustuvan tietoturvahallinnan ?
Normaaliolosuhteissa tämä varmasti pitääkin paikkansa.
Mutta entä, jos Linuxista löytyy puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistava aukko?
Otetaanpa esimerkki: Käyttäjä "rajoitettu" käyttää omalla käyttäjätunnuksellaan Firefoxia, ja surfaa sivuille, jolla on esim. kuvatiedosto, jonka rakenne on standardinvastainen, ja joka on suunniteltu hyödyntämään linuxista (joskus tulevaisuudessa mahdollisesti) löytyvää puskurin ylivuotohyökkäyksen mahdollistavaa tietoturva-aukkoa?
Onko mahdollista, että onnistunut puskurin ylivuotohyökkäys voisi antaa hyökkääjälle mahdollisuuden mahdollisuuden ajaa omaa konekielikoodiaan pääkäyttäjäoikeuksin, vaikka Firefoxia tässä esimerkissä ajetaankin käyttäjän "rajoitettu" oikeuksin ?
Riippuuko tilanne miten siitä, löytyykö em. kaltainen tietoturvareikä:
a) Firefoxista
b) jostain käyttöjärjestelmään kuuluvasta kirjastofuntiosta, jota Firefox suoraan tai välillisesti käyttää
c) Kernelistä ?
Onko Linuxista aiemmin joskus löytynyt sellaisia tietoturvareikiä, joissa hyökkääjä onnistuu tekemään tehottomaksi linuxin käyttäjätunnuksiin ja niidne käyttöoikeuksiin perustuvan tietoturvahallinnan ?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jokaisessa Linux-kernelin versiohaarassa (2.x) on ollut useita paikallisia ns. root-exploitteja, joitten avulla paikallinen peruskäyttäjä voi puskurin ylivuodolla kammeta itsensä rootiksi.
Remote exploittejakin on löytynyt aika iso kasa.
Ovat ne paikattu juu, mutta kun niitä tulee kokoajan lisää kun liimatukka-linux-enkinöörejen tapa koodata on vähän mitäsattuu ...
Ja siis monoliittisessa kernelissä on HELVETIN tärkeää, että kernelin koodi on TÄYDELLISTÄ, VIRHEETÖNTÄ ja TOIMINTAVARMAA! Jos se ei ole, niin ollaan tuskan maailmassa ...
Linuxin kernelin suunnittelussa ei tietoturvaan ole paljoa kiinnitetty huomiota. Uutta toiminnallisuutta lisätään helvetinmoisella innolla, mutta harvoin jaksetaan tehdä regressioita tai tutkia kerneliä turvallisuuden kannalta.
Sitten vielä tämä distro-tyylinen järjestelmänsuunnittelu ... koska itse käyttöjärjestelmän (kernel userland) suunnittelu ei ole keskitettyä, niin kukaan ei ole varma että mikä komponentti vuottaa ja mistä. Virheet löydetään ainoastaan satunnaisesti ...
Eli joo, gg. Itse vaihdoin FreeBSD:hen juuri tuon Linuxin ärsyttävän hajanaisuuden ja täydellisen suunnitelmallisuuden puutteen takia. Purkkakäyttis purkasta tykkääville liimatukka-wannabe-hakkereille.
Löytyyhän noita aukkoja kaikista käyttiksistä. Paikallisista exploiteista tuskin kotikäyttäjien kannattaa huolestua.
Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö FreeBSDssä ole käytössä suurinpiirtein samat ohjelmat kuin Linuxeissakin? Ydin tietenkin on erilainen.
Mistäköhän olet saanut tuon "tietosi"? Taitaa olla joku noob windows käyttäjä :) Mutta siis tuo mitä kysyttiin on ihan mahdollista tulevaisuudessa ehkä jos linux distrot kehittyvät kaikinpuolin windowsia vastaavaksi mutta siihen asti tuollaisesta on turha kuvitellakaan. Ja siitä linux kernelin turvallisuudesta sen verran että on ihan useita henkilöitä ja tahoja jotka eivät noista koodeista muuta etsikkään kuin tietoturva aukkoja, koska sillä tekisi rahaa. Ajatteleppa jos tietäisit helpon keinon murtautua linux-palvelimiin jotka käyttävät jotain 2.* kerneliä ja kun reilu kolmas-osa palvelimista käyttää tuota siis kaikista maailman palvelimista niin sinulla olisi valtaa ja voisit hyökätä ja laittaa kyykkyyn monia tuhansia palvelimia ja kiristää sillä rahaa. No näin teoreettisesti, mutta vielä nämä krakkerin märät unet toteutuu vain wintoosa maailmassa.
PS. Kuka järkevä ihminen haluaisi käyttää jotain *BSD käyttöjärjestelmää kun siihen ne softat on monta vuotta uusimmista jäljessä? *BSD:t on wanhoja!
joka haluaa erottua turhamaisuuttaan muista "nörteistä". ja vielä tulikivenkatkuisesti haukkuu linux-käyttäjiä ja linux-kerneliä koska hänen mielestään se on "purkkakoodia". ihmeen monta palvelinta tuolla "purkkakoodilla" vaan maailmalla pyörii ja jopa nasan superkoneisiin se kelpaa...
FreeBSD on ainaki hyvä vaikka rautatuki ei Linuxin veroinen olekaan. Itselläni toimii hienosti läppärissä. Ja ajaa Linux binäärejä.
Pöytäkoneessa on Gentoo Linux eikä oo ongelmia ollut senkään kanssa. Paitsi käyttäjästä johtuvia :)
*BSD järjestelmissä on täysin keskitetysti suunniteltu base-system. Tämän koodi periytyy suoraan alkuperäisestä AT&T Unixista vapaaseen jakeluun päässeistä lähdekoodeista, eli Berkeley Source Distributionista (BSD).
Base systemin tiedostot sijaitsevat /bin, /sbin, /lib, /usr/bin, /usr/lib, /usr/sbin hakemistoissa. Näihin hakemistoihin EI TULE MITÄÄN MUITA TIEDOSTOJA KUIN BASE SYSTEM.
Tämä base system on pääosin *BSD projektin omia, keskitetysti kehitettyjä työkaluja, pohjautuvat BSD lähdekoodeihin. Näitä base system komponentteja kehitetään synkronisaatiossa kernelin kanssa.
C-kääntäjä on useimmiten GCC, tosin sekin otetaan osaksi base-systemiä.
Kaikki muut softat on ulkopuolisia, ja niiden hierarkia alkaa /usr/local alta. Selkeää, eikö?
Kuitenkin:
Keskitetyssä mallissa tietoturva-aukkoja ei tarvitse metsästää erikseen jokaisesta komponentista, tai patistella komponenttien ylläpitäjiä korjaamaan virheitään. Käyttöjärjestelmän komponenttien kehitystyö voidaan jakaa luotettuille tahoille, esim. suunnittelutiimin sisäisesti.
Hitaampi, mutta varmempi suunnittelu/koodaustapa.
Itse olen täysin tämän kannalla, erityisesti monoliittisten kernelien kanssa leikkiessä ;)
Samoja softia ne on kuin Linuxissakin.
BSD:t ovat vaan turvallisempia, koska niiden perusjärjestelmä suunnitellaan keskitetysti.
Eli siiis .. vedäppä käteen.
Samalla tavalla samoista ohjelmista tullaan BSD:kin, jos puhutaan puskuriylivuodosta. Samat "liimatukkaengineerit" vastaavat suurimmasta osasta BSD:lläkin käytetyistä softista - ja nyt siis puhutaan laajemmassa mielessä käyttämisestä, kuin pelkästään ksymin irkkailusta.
Ksymi on vaan katkera, kun ei saanut ymmärrystä omille ideoilleen linux-piireissä. Moista ei pieni ja herkkä ego kestä.
On helppo ennustaa, että noin vuoden parin aikajaksolla pieni ja herkkä ego saa kolauksen BSD-leirissäkin. Jäämme odottamaan BSD-mustamaalauskampanjaa ja seuraavaa käyttistä.
Voi pieni ksymi-ressu... ei sillä pelkällä perusjärjestelmällä tee vielä mitään. Kun asennat BSD:hen ne varsinaiset softat jolla tietokonetta hyödynnetään, käyttiksesi on ihan yhtä "reikäinen" kuin linux.
Kernel-exploitteja ei linuxille kuitenkaan löydy sitä "isoa kasaa" niin kuin tehokeinona valehtelit.
Mitä jos palaisit sinne sodat-palstalle trollaamaan - tämä on kuitenkin linux-palsta. Unix-palstahan onkin kuollut.
Kun on olemassa "standardi" nimeltä posix.
Ja kuinka ollakaan myöskin bsdt joutuvat sitä noudattamaan linuxin ohella. Sitten on vielä LSB joka pyrkii yhä parempaan yhteensopivuuteen muiden unixien kanssa. Ei pahalla, mutta esim freeBSD suunnitellaan tasan yhtä keskitetysti kuin esim. debian.
Sinua taitaa vain nykyisenä BSD käyttäjänä ottaa päähän se, että BSDt joutuvat noudattamaan standardeja, jotka linux määrää ; )
http://www.faqs.org/docs/artu/ch17s02.html
Hyvää päivänjatkoa.
Tiedän kyllä FreeBSD:n base systeemin ja sen hakemistorakenteen, mutta eikö tähän kuuluvista ohjelmistoista/kirjastoista osa käännetä samoista lähdekoodeista kuin Linuxinkin? (Linux-jakeluillahan ei vastaavaa base systeemiä kuitenkaan ole.)
"Kaikki muut softat on ulkopuolisia, ja niiden hierarkia alkaa /usr/local alta. Selkeää, eikö?"
Kyllä. Joillakin Linuxeilla kun on paha tapa asennella ohjelmia vähän minne sattuu.
Turvallisuuden kannalta tuskin on väliä onko haavoittuva ohjelma esim. /usr/bin:ssä vaiko /usr/local/bin:ssä.
Että niin.
FHS on kusetusta, yksikään Linux distro ei tee käytännön erotustaa base-systemin ja ulkopuolisten softien välillä. Kaikki ne integroidaan /usr/bin, /usr/lib ja /usr/share alle suoraan, vaikka sinne kuuluisi ainoastaan perusjärjestelmän keskeiset komponentit ja niiden tiedostot.
/usr/local tai /opt on se, minne ulkopuoliset softa pistää tiedostonsa, ei minnekkään muualle.
Ota huomioon, että BSD systeemeissä se base-system userland kehitetään keskitetysti. Täten ainakaan yksittäisten base-system softien avulla on puskuriylivuotoja vaikeampaa hyödyntää, koska softien ja kernelin keskenäisestä toiminnasta tehdään aktiivisesti regressiotestejä suoraan *BSD tiimin taholta.
Keskitetty ohjelmistonkehitys on turvallisempaa. Täysin monoliittisesti toistensa kanssa kehitetyt kernel userland takaavat koherentin ja varmatoimisen ympäristön. Edellisissä viesteissäni jo käsittelin tätä aihetta joten en taas jaksa alkaa selittää teille uudestaan.
> Kernel-exploitteja ei linuxille kuitenkaan
> löydy sitä "isoa kasaa" niin kuin tehokeinona
> valehtelit.
Paikallisia exploitteja löytyy useitakin. Ovathan ne korjattu tähän mennessä juu, mutta jokaisessa kernelin minor-haarassa on löydetty lukuisia paikallisia exploitteja.
*BSD kerneleissä ei moisia ole moisia lähellekkään niin montaa ollut. Johtunee kehittäjien perfektionistisuudesta, ja maltillisesta kehitystahdista.
Linuxissa vaan lisätään ominaisuutta toisen päälle, eikä paljoa pohdita tehtyjen ratkaisujen teknisiä piirteitä
*BSD systeemeissä käytetään aina paljon aikaa ratkaisun tekniseen suunnitteluun, ennenkuin aletaan toteuttamaan mitään. Paljon terveempi tapa hoitaa homma.
Se olikin vitsi, mutta jäi ilmeisesti käsittämättä? : D
Nyt kyllä joudut laittamaan jotain faktaa tosta
että FHS on kusetusta. Omat mielipiteet ei riitä.
"/usr/local tai /opt on se, minne ulkopuoliset softa pistää tiedostonsa, ei minnekkään muualle."
Ja mihinkäs tämä sääntö perustuu? Faktaa taas sitten, ei omia mielipiteitä.
"*BSD systeemeissä käytetään aina paljon aikaa ratkaisun tekniseen suunnitteluun, ennenkuin aletaan toteuttamaan mitään. Paljon terveempi tapa hoitaa homma."
Joo kaikissa niissä kolmessa.
Katotaas sitten kun niitä jakeluita alkaa olla sama määrä kuin linuxeja.
Miksi et muuten hehkuta opensolarista, vai eikö solariksen "mikrokerneli" olekkaan puoleensa vetävä? : D
Kysmälle on kyllä vastattu jo aikoja sitten hyvin ja kattavasti tästä hänen lempiaiheestaan. Suurin ongelma tässä asiassa on kysmän oma ongelma. Palstaa lukeneet tietävät miksi.
Jos BSD on niin ylivoimainen kysmän mielestä, täytyy ihmetellä mitä se vielä täällä roikkuu...
" voisit hyökätä ja laittaa kyykkyyn monia tuhansia palvelimia ja kiristää sillä rahaa"
Eipä taitaisi onnistua.
Jos et paljasta yhteystietojasi, ei rahakaan löydä perille.
Ja jos paljastat sellaisen yhteystiedon, että sinne voi maksaa rahaa, niin sen avulla myös poliisi voi selvittää olinpaikkasi. Kiristys on rikos, samoin tietomurto, ja yrityskin on rangaistava. Joten eipä ainakaan kiristämismahdollisuuden takia kannata tietoturvareikiä etsiä...
> Ja mihinkäs tämä sääntö perustuu? Faktaa taas
> sitten, ei omia mielipiteitä.
Ihan käytännön distro-neutraalia binääripakettien tekemistä tuo helpottaa.
Kun haluat automatisoida distro-neutraalin softan kääntämisprosessin, missä on tarkasti määritelty että mitä komponentteja vasten se GNU/autotools purkkaskripti kääntää sen softan, on tärkeää että AINOASTAAN BASE-SYSTEM KOMPONENTIT ovat /usr hierarkian alla.
Tehdään kääntäminen chrootissa.
Täten voidaan loop-mountata /usr/lib, /usr/include ja GNU/autotools käyttää ainoastaan saatavilla olevia base-system kirjastoja ja niiden API:n määritteleviä headereita.
Jos kaikki softien tiedostot integroidaan suoraan /usr alle, niin ei voi olla MITÄÄN TAKEITA SIITÄ, a) mitä kirjastoja GNU/autotools skriptit vetää kääntämiseen mukaan tai
b) MITÄ VERSIOITA NE OVAT
Jos ei-base-system kirjastot ovat /usr/local:issa, voi käännön yhteydessä yksinkertaisesti kopioida tarvitsemansa kirjastot ja api-headerit chrootin ulkopuolelta chrootin /usr/local:iin. Tai voihan sitä vaikka kääntää samassa ympäristössä tarvitsemansa komponentit. Ja ollaan siten perillä, että mitä versiota mistäkin kirjastosta käännetään softaan mukaan.
Tarpeeksi selkeä selitys, miksei /usr:än alle SAA sotkea mitään ylimääräistä paskaa? Fin.
Se on pelkästään suuntaa antava suositus se FHS. Mitään kunnollista käytännön sääntöä se ei diktatoi.
Liian tulkinnan varainen on se, koska se ei edes määrittele mitä base-system tarkoittaa GNU/Linux distrojen purkkapaska koodaripelleille.
Vituttaa standardit jotka ei tee yhtään mitään.
*BSD:issä oli selkeä hierarkia jo ennen mitään vitun FHS:ää.
man 7 hier
siinä kaikki mitä tarvitsee tietää.
> Joo kaikissa niissä kolmessa.
> Katotaas sitten kun niitä jakeluita alkaa olla
> sama määrä kuin linuxeja.
Määrä ei takaa laatua. Päinvastoin.
> Miksi et muuten hehkuta opensolarista, vai eikö
> solariksen "mikrokerneli" olekkaan puoleensa
> vetävä? : D
Hmm, olin kyllä väärässä Solariksesta. Kaverit vaan olivat minulle sanoneet, että alkuperäisen Solariksen kerneli (v 8 lähtien) olisi ollut mikrokerneli ...
Mutta siis se on hybridi ainakin.
Ja entä sitten, eihän tämä kuulu aiheeseen mitenkään?
Miten BSD-fanatismi kuuluu linux-palstalle? Tai aiheeseen?
Yritätkö todella väittää linuxia turvattomaksi? Oletko vielä katkera, kun oma visiosi binääriasennuksesta ei saanut kannatusta?
Tarpeeksi selkeä selitys omasta visiostasi ja miksi se torjuttiin. Vituttaako?
Tarkoitukseni onkin herättää kiivasta keskustelua. Suurin osa OpenSourcen käyttäjäkunnasta on dekadenssiin vajonneita tylsämielisiä purkkapaskavirittelijöitä.
Ja jos BSD:llä ei kohta ole enää tarpeeksi fleimi-voimaa, niin alan hakkaamaan teitä vaikka Plan9:llä (ette edes tiedä mikä se on).
> Yritätkö todella väittää linuxia turvattomaksi?
Kyllä.
Retoriikka For The Win.
> Oletko vielä katkera, kun oma visiosi
> binääriasennuksesta ei saanut kannatusta?
En.
Pidän vain muita ihmisiä täysinä idiootteina kun eivät tajunneet koko idean hienoutta. Menettivät paljon.
Kunhan tässä opinnot on sopivassa lepokohdassa, niin toteutan ko. idean silti. Enpä siihen teidän hyväksyntäänne lopulta kaipaa.
"Ihan käytännön distro-neutraalia binääripakettien tekemistä tuo helpottaa."
Mutta sinun näkemykset tietäen olet nyt itsesi kanssa ristiriidassa tuossa asiassa.
Tietääkseni olet sitämieltä että monoliittisen kernelin ollessa kyseessä, kernelin ja järjestelmän pitäisi olla 1-1 sovitettua.
Se logiikka ei toimi silloin jos monoliittisissa käyttöjärjestelmissä siirrytään Windows tyyliseen ohjelmien asennukseen.
Linux-jakeluista melkein kaikissa on paketinhallinta, jolla ohjelmat asennetaan.
Sillä juuri pyritään takaamaan se, ettei ohjelmia asenneta mistä sattuu miten sattuu, vaan että jakelun ylläpitäjä on testannut sen että ohjelma toimii niinkuin pitääkin ja tehnyt tarvittavat muutokset sen eteen.
Oletetaanpa vaikka että tulee uusi ohjelma XXX jonka joku iso ohjelmistotalo on tehnyt.
Tämä on sinun ajattelutapasi:
Muutetaan kaikkia Linux-jakeluita, jotta ohjelman XXX asennusohjelma osaa asentaa ohjelman kaikkiin Linux-jakeluihin. Käyttäjän tulee itse metsästää ohjelma netistä, sekä asentaa/päivittää se. Aivan kuten Windowsissa.
Näin sen kuuluisi mennä:
Eri jakeluiden ylläpitäjät hoitavat ohjelman XXX jakelunsa paketinhallintaan, heti kun ovat testanneet että ohjelma toimii kuten pitääkin.
Näin ollen ohjelman XXX tekijöiden ei tarvitse huolehtia muusta, kuin siitä että ohjelma on jakeluiden ylläpitäjien saatavilla. Vastuu ohjelman sovituksesta siirtyy jakeluiden ylläpitäjille, jotka huolehtivat siitä että ohjelma toimii heidän jakelussaan moitteetta.
Käyttäjän ei tarvitse metsästää netistä epämääräisiä ohjelmia, vaan hän asentaa ohjelmat paketinhallinnalla, joka myös huolehtii näiden ohjelmien päivittämisestä. Näin ollen vakaus ja tietoturva paranee.
Enkä tosiaankaan ymmärrä miksi tuhlaat energiasi taistelemalla tuulimyllyjä vastaan?
Kun kerran pidät enemmän microkerneleistä ja Windows tyylisestä ohjelmien asentamisesta, mutta kuitenkin pidät OpenSourcen periaatteesta, niin miksi et lataa koneellesi GNU Hurd microkerneliä ja ala väsäämään omaa käyttöjärjestelmääsi sen ympärille?
Minun mielestä siinä selviää vähän helpommalla kuin tapplemalla Linux porukan kanssa...
Base-system pitääkin kehittää yhdessä kernelin kanssa. Täten saadaan parempi turvallisuus, ja vakaa sovellusalusta.
Base-systemin ulkopuoliset softat pitää voida rakentaa tuon vakaan sovellusalustan päälle. On sitten käyttäjän asia, luottaako ko. ohjelmiin, ja haluaako noita asennella.
Jos base-systemin kehitys hoidetaan keskitetysti, on ulkopuolisten ohjelmistojen kehityskin helppoa, kun sovellusten alustasta on tarkat speksit. Että niin.
> Kun kerran pidät enemmän microkerneleistä ja
> Windows tyylisestä ohjelmien asentamisesta, mutta
> kuitenkin pidät OpenSourcen periaatteesta, niin
> miksi et lataa koneellesi GNU Hurd microkerneliä
> ja ala väsäämään omaa käyttöjärjestelmääsi sen
> ympärille?
Koska GNU/Hurd on hidas.
L4 rokkaa, ja siihen on para-virtualisoitu Linux-serveri, mutta en yhtään pidä Linuxin sotkemisesta BSD-lisensoidun täysin vapaan softan kanssa ...
Kattoos nyt, kaverilla ja minulla on tässä ollut pientä x86 assembler projektia jos jonkinlaista. Voisi tuota L4:sta harkita raiskaavansa sitten kun on tuota aikaa ...
> Minun mielestä siinä selviää vähän helpommalla
> kuin tapplemalla Linux porukan kanssa...
Minusta vaan on kiva isotella ja haukkua ihmisiä. He ovat ansainneet sen. Vihaan koko vitun IT-skeneä, täynnä pelkkää paskaa ja muka-päteviä visionäärejä.
Amiga-aikaan oli vielä hauskaa. huoh.
niin lataa sitten darwin.
Amiga ja dekadenssi... Kaikkea ne vaippaikäiset jo lainailevatkin.
Tuota voisi jo harkita ...
Tietääkseni Darwinin kerneli perustuu radikaalisti modattuun Mach:iin, mihin on yhdistetty FreeBSD syscall vektorit serverinä.
Hieno idea itse asiassa.
Kattoos ny ...
siittä sitten kokeilemaan millain toimii : P