Muutamien kirjoittajien historiantietämys on kaonnut mustaan aukoon tai johonkin vastaavaan paikkaan.
Kas tässä vuosilukuja maamme historiasta:
Vuosi 1714 on maamme historiassa tunnettu lähinnä tuhoisasta ja pahaa jälkeä tehneestä Napuen taistelusta.
Tverin Karjalan syntyyn johtaneet tapahtumat tapahtuivat edellisen vuosisadan puolivälissä sodassa, jota voitaisiin kutsua osin "kaikkien sodaksi kaikkia vastaan". Tällöin Ruotsi-Suomi soti Puolaa vastaan,joka soti Venäjää vastaan, joka soti Ruotsi-Suomea vastaan! Ja osin nuo sodat todella tapahtuivat yhtäaikaisestikin!
Voitaneen perustellusti sanoa, että Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin vasta 1300-luvulle tultaessa, jossa Pähkinäsaarenrauha tunnusti maamme oseman osana Ruotsia ja vähää myöhemmin Suomalaiset saivat osallistua kuninkaan vaaliin.(Tuolloin oli voimassa vaalikuninkuus.)
Suomesta tule hyvin laajalla itsehallinnolla osa Venäjää 1809. Tuo itsehallinto mm. mahdollisti oman valuutan ja jopa sotaväen vuosien 1881-1901 välillä.
Miten kommentini siten liittyy keskustelupalstalla käytyyn aihepiiriin eli uskonnonvapauteen?
Siten, että väittämäni kyseisen uskonnonvapauden historiallisesta tuoreudesta on kumoamaton. Samoin väitämäni, että historiassamme on esimerkkejä päinvastaisesta (joskin kyse on toisesta aikakaudesta eri tarpeineen, mikä kannattaa sekin ymmärtää) on edelleen kumoamaton.
Sinänsä Luterilaisuteen ei ole sisäänrakennetu mitään osiota, joka tekisi ko. uskonnosta sitä kannataneita ihmisiä parempaa ja moraalisempaa. Niinpä eräät luterilaiset ovat polttaneet noitia siinä kuin eräät muslimit murhanneet viattomia.
Voidaan tietenkin sanoa, että 1600- luvun luterilaiset eivät ole tienneet paremmasta, mutta miten tällöin käy väitteelle jonkin uskonnon, minkä tahansa, sisäänrakennetusta hyvyydestä?
Kas tässä vuosilukuja maamme historiasta:
Vuosi 1714 on maamme historiassa tunnettu lähinnä tuhoisasta ja pahaa jälkeä tehneestä Napuen taistelusta.
Tverin Karjalan syntyyn johtaneet tapahtumat tapahtuivat edellisen vuosisadan puolivälissä sodassa, jota voitaisiin kutsua osin "kaikkien sodaksi kaikkia vastaan". Tällöin Ruotsi-Suomi soti Puolaa vastaan,joka soti Venäjää vastaan, joka soti Ruotsi-Suomea vastaan! Ja osin nuo sodat todella tapahtuivat yhtäaikaisestikin!
Voitaneen perustellusti sanoa, että Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsiin vasta 1300-luvulle tultaessa, jossa Pähkinäsaarenrauha tunnusti maamme oseman osana Ruotsia ja vähää myöhemmin Suomalaiset saivat osallistua kuninkaan vaaliin.(Tuolloin oli voimassa vaalikuninkuus.)
Suomesta tule hyvin laajalla itsehallinnolla osa Venäjää 1809. Tuo itsehallinto mm. mahdollisti oman valuutan ja jopa sotaväen vuosien 1881-1901 välillä.
Miten kommentini siten liittyy keskustelupalstalla käytyyn aihepiiriin eli uskonnonvapauteen?
Siten, että väittämäni kyseisen uskonnonvapauden historiallisesta tuoreudesta on kumoamaton. Samoin väitämäni, että historiassamme on esimerkkejä päinvastaisesta (joskin kyse on toisesta aikakaudesta eri tarpeineen, mikä kannattaa sekin ymmärtää) on edelleen kumoamaton.
Sinänsä Luterilaisuteen ei ole sisäänrakennetu mitään osiota, joka tekisi ko. uskonnosta sitä kannataneita ihmisiä parempaa ja moraalisempaa. Niinpä eräät luterilaiset ovat polttaneet noitia siinä kuin eräät muslimit murhanneet viattomia.
Voidaan tietenkin sanoa, että 1600- luvun luterilaiset eivät ole tienneet paremmasta, mutta miten tällöin käy väitteelle jonkin uskonnon, minkä tahansa, sisäänrakennetusta hyvyydestä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Erotetaanpa uskonnon käytäntö ja ideaali toisistaan. Nimin. Aabraham mainitsikin tästä asiasta jossakin aikaisemmassa ketjussa. Kyllä se kristinuskon hyvyys on sillä lailla sisäänrakennettua, että 1600-luvun luterilaistenkin olisi se pitänyt tajuta. Toinen asia on se, että he eivät halunneet sitä hyvyyttä noudattaa.
Kristinusko on henkilökohtaiseksi tarkoitettu. Se voi auttaa ihmisiä, jotka etsivät apua. Voi se myös inspiroida ihmisiä tekemään jotain hyvää. Uskonnonvapauden vallitessa kukin on lupa haeskella itselleen sopivaa opetusta. Minä ainakin olen hyvin kiitollinen siitä, että meillä on kristinusko. Muuten meillä saattaisi olla vaikkapa islaminusko ja elämässäni määräisivät muut ihmiset kuin minä. Joku mullahi tulisi kepin kanssa ajamamaan moskeijaan 5 kertaa päivässä. Molemmat kädetkin olisi jo varmaan katkaistu, en vaan muista mistä syistä. Luultavasti minut olisi jo kivitettykin. En olisi elänyt vanhaksi.
Minulla on syytä olla kiitollinen ja olenkin.
Martti Luther oli muuten enemmän suurmies kuin on yleensä sanottukaan. Kun hän kirjoitti tunnetut katolisen kirkon vastaiset teesinsä v.1517, hän perusti myös uuden kirkon. Siinä kirkossa saarnattiin kansankielellä eikä latinaksi niinkuin ennen. Saarnan ymmärtäminen ja raamatunluku asetettiin tavoitteeksi. Sillä lailla kansan opetus ja lukutaito sai suuren arvon. Ns. valistusaika tuli myöhemmin 1600 ja 1700 luvulla. On aika selvää, ettei valistusaikaa olisi tullutkaan, ellei kansa olisi oppinut aikaisemmin lukemaan. Aikaisemmin Johann Gutenberg v.1400-1468 oli keksinyt kirjapainotaidon. Se tietysti teki yleisen lukutaidon mahdolliseksi.
Kristinusko on ilmeisesti ollut antamassa aikamoista potkua eurooppalaisen sivistyksen nousuun.
Tässä nyt tuli tämmöistä kirjoitettua. Tietysti kristinuskosta voi syntyä monenlaisia muitakin ajatuskulkuja. On siitä muutakin hyötyä ollut.
>Molemmat kädetkin olisi jo varmaan katkaistu, en vaan muista mistä syistä. Luultavasti minut olisi jo kivitettykin. En olisi elänyt vanhaksi. <
Tarkoitat siis, että olet varastanut, tehnyt huorin tai homostellut???