Voi miten kaipaan nyt kohtalontoveria!
Olen nelilapsisen perheen äiti. Vanhin poika yläasteella, kaksi tyttöä ala-asteella ja kuopus tarhassa, 4,5 v.
Avioero takana, minun kanssani asuu kolme nuorinta ja vanhin poika on isällään.
Nuorimmainen lyö.
KOtona sisarukset nahistelee, välejä selvitellään fyysisestikkin. Mutta ongelma on nyt se, että poika lyö tarhassa. Hoitajien mukaan ilman syytä, pyytää anteeksi ... ja lyö uudestaan.
Tänä aamuna viimeksi sain tätä palautetta ja hoitajat ovat kuulemma "pulassa". Minulle ilmoitettiin ajankohta, joilloin on neuvottelu psukologin, hoitajien ja vanhempien kanssa, miten poikaa voisi auttaa.
Ymmärrän, että jostein pahasta olosta voi käytös johtua. Erosta johtuvasta. Mutta koen myös että tuollaisen sisaruskatraan nuorimmainen peilaa isompien käytöstä. Vanhin poika jyrää koko ajan pienempään, pyrkii hallitsemaan. Minusta sekin voi olla yksi selitys pienen pojan käyttäytymiseen, että hän simppelisti peilaa isonveljen käyttäytymistä.
Minusta vanhin poika ei arvosta sisaruksiaan yhtään ja osoittaa sen myös heille, välillä hyvinkin karkeasti.
vai onko kaikki vaan ikään liittyvää, ja menee ohi aikanaan.
lasten isän suhtautuminen on seuraavaa, enkös mää sanonu, että näin tässä käy...erittäin rakentavaa. Minä kun olin se, joka hain avioeroa.
Olen nelilapsisen perheen äiti. Vanhin poika yläasteella, kaksi tyttöä ala-asteella ja kuopus tarhassa, 4,5 v.
Avioero takana, minun kanssani asuu kolme nuorinta ja vanhin poika on isällään.
Nuorimmainen lyö.
KOtona sisarukset nahistelee, välejä selvitellään fyysisestikkin. Mutta ongelma on nyt se, että poika lyö tarhassa. Hoitajien mukaan ilman syytä, pyytää anteeksi ... ja lyö uudestaan.
Tänä aamuna viimeksi sain tätä palautetta ja hoitajat ovat kuulemma "pulassa". Minulle ilmoitettiin ajankohta, joilloin on neuvottelu psukologin, hoitajien ja vanhempien kanssa, miten poikaa voisi auttaa.
Ymmärrän, että jostein pahasta olosta voi käytös johtua. Erosta johtuvasta. Mutta koen myös että tuollaisen sisaruskatraan nuorimmainen peilaa isompien käytöstä. Vanhin poika jyrää koko ajan pienempään, pyrkii hallitsemaan. Minusta sekin voi olla yksi selitys pienen pojan käyttäytymiseen, että hän simppelisti peilaa isonveljen käyttäytymistä.
Minusta vanhin poika ei arvosta sisaruksiaan yhtään ja osoittaa sen myös heille, välillä hyvinkin karkeasti.
vai onko kaikki vaan ikään liittyvää, ja menee ohi aikanaan.
lasten isän suhtautuminen on seuraavaa, enkös mää sanonu, että näin tässä käy...erittäin rakentavaa. Minä kun olin se, joka hain avioeroa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..voisin sanoa
on mahdollista että vanhemman sisaruksen malli näkyy tässä pojassa..
ja on mahdollista että myös ero on vaikuttanut
mutta täytyy myös muistaa että ikä hänellä on sellainen että hän kokeilee rajojaan
meillä on nyt eskarilainen, jolla alkoi ensimmäinen uhmis vasta 5 vuotiaana..siihen tuli tuo sama juttu..tosin..hän ei ole lyönyt muita kun omaa pikkuveljeään..ei esim eskarissa
olen miettinyt samaa..että onko esimerkkiä antanu vanhin sisarus..joka on tätä hänestä seuraavaa joskus lyöny.
olen koittanut hälle ja nyt tälle eskarilaiselle tolkuttaa ettei pienempiään lyödä ..ei missään tapauksessa..silti sitä tulee välillä liian herkästi
meilä ei ole kuitenkaan nyrkkitappeluita eikä kummepaa nahistelua ollut lasten kesken kovinkaan paljon..olen sen siksi laittanut tuon iän piikkiin..ja katsastelen tilannetta, josko se menisi itestään ohi
toki tarhassa hoitajat puuttuvat herkästi ja pitääkin, koska jos ajattelet asiaa että siellä joku toinen löisi sinun lastasi..se ei olisi mielestäsi oikein..näinolleen siihen puuttuminen ajoissa on järkevää
psykologin kanssa keskustelua ei kannata säikähtää..ota se positiivisena asiana..jos lapsellasi oikeasti on vaikeaa esim eron jälkeen..se voi hänelle olla helpotus että häntä joku kuuntelee ja hän pääsee purkautumaan, vaikka sille psykologille
on kuitenkin parempi puuttua lapsen asioihin mielummin turhaan kun liian myöhään.
voimia jaksaa!
Mitenkään tahtomatta syyllistää sua, tai lasten isääkään, ajattelin hiukan kommentoida ja kertoa omia kokemuksia.
Tajusin tuossa vähän aikaa sitten, että minä itse käytän kenties liian paljon luunappeja, kun villi kolme vuotias poikani (tahtoessaan kouluttaa tai rankaista äitiään) yrittää antaa minulle luunappeja. Onko mahdollista, että lapsi olisi saanut käyttäytymismallit sulta tai mieheltäsi? Toki lapset matkii sisaruksiaankin, ja nuorinpana hän ehkä pelkää jäävänsä isompien jalkoihin päiväkodissakin.
Mie sain poikani luunapit ainakin toistaiseksi vähenemään kieltämällä ankarasti. Sama ei ehkä toimi teillä, joten kannattaisin keskustelua. Tuon ikäinen lapsi varmaan osaa jotain sanoa, jos kysyt miksi hän lyö. Veikkaisin kyllä avioeron vaikuttavan ja luovan hiukan epävarmuutta nuorimmankin elämään. Kuten edellinenkin kommentti, niin ei sitä psykiatrin keskustelua tarvitse pelätä. Auttaa varmaan suakin jollain tasolla.
Tsemppiä!
Toivottavasti pärjäät!
Ymmärrän huolenne mielestäni hyvin, itse 4,
lapsen äiti ja lapsia olen hoitanut 10 vuoden
ajan. Olen samaa mieltä siitä , että lapsi
mallin jostain voi saada, mutta en sanoisi
sitä aina syyksi lasten väkivaltaan. Omista
lapsistani seitsemän vuotias käyttäytyy hyvin
koulussa ja muualla, kun jaksaa jonkun aikaa
pinnistellä, kuitenkin kotona saa raivareita
jonka aloittaa itse härnäämällä isosiskoaan ja
pikkuveljeään niin kauan kunnes puutututaan
asiaan ,siitä hän saa mahdottoman raivarin.
tavarat lentelee ovet paukkuu lyö ja satuttaa
sisaruksiaan( meillä ei käytetä väkivaltaa ko-
tona ,eikä muut sisarukset satuta toisiaan)
raivaria ei saa loppumaan puhumalla ,vaan
ainut keino on ollut kiinnipito, missä huuto
on pojallamme niin kova , että leijonakin säi-
kähtäisi. Tämä on ollut hirveän rankkaa kun
hoidan päivisin pieniä lapsia omieni lisäksi,
ja aina olen lapsia rakastanut, tehnyt kaikkeni
heidän eteen ,lapseni alku elämälle oli rankka
yli viisikiloinen ja syntyi normaalisti kärsi
hapettomuutta ja sairastui synnytyskomplikaa-
tion johdosta keuhkokuume ja verenmyrkytys
jotenka epäilen myös sitä syyksi. Rajoja myös
laitetaan, kuunnellaan, harrastetaan yhdessä
yms.Lapsemme saavat huomiota ja välittämistä!
ja outoa on mielestäni hänen tunteeton käytös,
itse tuntee kivun ja pahan olon ,mutta kun
hän toisia satuttaa nauraa vain ?????
Olen miettinyt, että tunteeko poikani hyljä-
tyksi itsensä, kun hoidan muiden lapsia ja
välitän myös heistä, eli äiti jaetaan,lelut,
koti yms.
Saattaa poika tosiaan olla hiukan kateellinen, kun hoidat toisten lapsia. Ehkä ajattelee, ettei äiti niin välitä enää, kun on jo seitsemän ja koululainen.
Kyllä meilläkin on tuollaisia raivon puuskia välillä, varsinkin jos poika herää yöllä parin tunnin unien jälkeen. Eikä rauhoitu millään, ei vaikka pitää sylissä ja tiukasti kiinni. AInoa miten nuo huudot olen yöllä saanut loppumaan kaikille (lähes) mukavalla keinolla, on ottaa poika viereen nukkumaan. Kolme vuotias ei niin paljon tilaa vie..
Muistan itsestäni, vielä ollessani lukiossa, ja senkin jälkeen, että kiusasin pikkusiskoani niin kovasti, että sain koko perheen tolaltaan. Koko ajan pientä ärsytystä, ja kun sisko ei yhtään osannut ottaa lunkisti. Sitä en tiedä, ett miksi mie ärsytin, se oli kai vaan kivaa.
Ehkä se on vaan luonteessa, jotkut on luonnostaan kiltimpiä, ja toisilla on sitten hiukan hankalampi pysyä "kaidalla polulla". Paha mennä sanomaa varmasti. Kyllä mie luulen, että tästäkin aiheesta löytys tutkimuksia, onhan niitä vähän vaikka mistä!
meillä on kans ollut sama ongelma,että nuorin poikamme on purkanut vihaa tarhassa aika rajustikin.Hän on nyt 5v.leluja on lentänyt,on purrut,lyönyt kättä pitemmällä toisia yms.nyt pari viikkoa sitten asia muuttui.laitoimme rajan mitä ei voi ylittää meni viikonlopun karkkipäivä ja tuli kotiaresti.nyt poika on rauhoittunut..sanovat niin tarhassakin.tämä ihme tapahtui siksi että myös toisen pojan vanhemmat olivat tehneet aivan saman homman..ei vika välttämättä vain sinun pojassa joka kerta.yleensä me aikuiset päättelemme miten se tilanne meni kuka alotti.syyn saa niskaleen se vilkkain lapsi.joku äiti saattaa sanoa mutta ei meidän poika,kun se sanookin et en minä.riitaan tarvitaan aina kaksi.ei riitä jos toinen pääsee kuin koira veräjästä.tiedämmekö aina riidan syyn??