Voikohan avioeron ykkös- eli harkintavaiheessa tehdä (asianajajan avustuksella ja molempien osapuolten halulla sopia keskenään) tehdä ns. ositussopimuksen eli suunnitelman siitä, miten omaisuus jaetaan jos ja kun ero tulee kakkosvaiheen jälkeen voimaan? Sen tiedän nyt, että tämänkaltaisen suunnitelman ositussopimuksen nimellä olisi voinut tehdä vaikka ihan avioliitonkin ajalla, mutta nyt on ero jo laitettu vireille. Vai meneekö se automaattisesti niin, että koska ero vireille, tehdään jo ihan omaisuuden ositusta? Entä jos ero ei tulekaan voimaan, mitä tapahtuu silloin ositukselle? Eli kumoutuuko se siinä tapauksessa, että emme koskaan hakisikaan kakkosvaihetta?
Ositussopimus / Omaisuuden ositus
hankalaa
412073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ositushetki on päivä kun avioerohakemuksen eka vaihe jätettiin käräjäoikeuteen, lain mukaan sen jälkeen saatu omaisuus tai oteut omat velat eivät mukana osituksen nettovarallisuuksia laskettaessa (kaikki muu ennen sitä oleva on).
Tosin, voitte yhdessä toisinkin sopia, esim. jättää vanhoja opintolainoja pois laskelmista, tai ottaa sovituspäivän myöhemmäksikin.
Älä sekoita ositusta ja erottelua. Osituslaskelman tekemisessä lasketaan euroja, ja määritetään tasingon summa (kumpi maksaa kummalle jotta omaisuutenne yhtä suuret).
Sitten erotellaan. Kumpikin pitää oman omaisuutensa (jos auto sinun nimissä, se on sitä edelleen jos niin tahdot), yhteinen jaetaan miten sitten sovittekin, ja toinen maksaa tasinkoa jos sitä osituslaskelmassa tullut maksettavaksi (ja toinen sitä vaatii).
Kyllä, voitte määrittää milloin ositus- ja erottelusopimus astuu voimaan, esimerkiksi päivästä kun lopullinen avioero tuomittu.
Jos määritätte sen voimaantulon esim. kuten yllä kerroin, se ei astu voimaan koskaan, koska lopullista eroa ei tullut.
Mutta, jos tahdotte että se astuu voimaan vaikka heti, ettekä haekaan eron kakkosvaiheta, on omaisuutenne ositettu vaikka avioliitto jatkuisikin. Jos tahdotte silloin palauttaa avio-oikeuden omaisuuksiinne joita tulette hankkimaan (käytännössä teille tullut avioehto), joudutte tekemään "antiavioehdot" maistraattiin.
"Ositushetki on päivä kun avioerohakemuksen eka vaihe jätettiin käräjäoikeuteen"
Siis ei ole juridisessa terminologiassa ositushetki vaan _ositusperusteen syntyhetki_ (avioerohakemuksen saapuminen käräjäoikeuden kansliaan, tai jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan niin toisen puolison kuolinhetki).
"Älä sekoita ositusta ja erottelua."
Näitä ei todellakaan pidä sekoittaa. Ositus ja erottelu ovat toisilleen vaihtoehtoisia menettelyjä. Ositus toimitetaan siten kun AL 100 §:ssä säädetään. Sen sijaan omaisuuden _erottelu_ tarkoittaa osituksen sijasta tehtävää toimitusta, joka tehdään silloin kun puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen (tavallsesti avio-oikeus puuttuu avioehtosopimuksen perusteella). Jos puolisoilla on sekä avio-oikeudenalaista että avio-oikedesta vapaata omaisuutta, toimitetaan yhdistetty ositus ja erottelu. Jos kyseessä on puhdas ositus (ts. puolisoilla on kaikkeen toistensa omaisuuteen avio-oikeus), ei silloin toimiteta erottelua. Laskennallisen osituksen jälkeen toimitetaan ns. reaalinen ositus, jossa tasinko määritellään esinetasolla (en mene tähän tässä, käsitelty aiemminkin) ja maksetaan. Erottelu on eri asia kuin osituksen reaalinen vaihe. Erottelulla ei ole mitään tekemistä avio-oikeudenalaista omaisuutta koskevan osituksen kanssa!
Vielä selvyyden vuoksi lainaus avioliittolaista, osituksen ja erottelun erillisyys pitäisi käydä selville kenelle tahansa jo lain sanamuodosta:
" 85 § (16.4.1987/411)
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava _ainoastaan_ puolisoiden omaisuuden erottelu."
"Voikohan avioeron ykkös- eli harkintavaiheessa tehdä (asianajajan avustuksella ja molempien osapuolten halulla sopia keskenään) tehdä ns. ositussopimuksen eli suunnitelman siitä, miten omaisuus jaetaan jos ja kun ero tulee kakkosvaiheen jälkeen voimaan? Sen tiedän nyt, että tämänkaltaisen suunnitelman ositussopimuksen nimellä olisi voinut tehdä vaikka ihan avioliitonkin ajalla, mutta nyt on ero jo laitettu vireille. Vai meneekö se automaattisesti niin, että koska ero vireille, tehdään jo ihan omaisuuden ositusta?
Sait kyllä meikäläiseltä pisteet himaa. Harva maallikko osaa erottaa ositussopimuksen ja osituskirjan toisistaan, jopa jotkut asianajajatkin käsitteet ainakin puheessaan sotkevat. Voitte tietenkin tehdä ositussopimuksen avioeron vireille tultuakin. Tyypillisesti ositussopimus tehdään joko ennen avioeron vireilletuloa tai heti sen jälkeen, jotta osituksen aineellinen lopputulos selkenisi jo ennen varsinaista ositusta. Miksi ette tekisi suoraan jo itse ositusta? Jos haluatte tehdä ositussopimuksen, niin luonnollisesti voitte liittää siihen purkavan ehdon jonka mukaan sopimus raukeaa jos avioeroprosessi ei pääty avioerotuomioon.
Selvennetäämpä noita käsitteitä vielä, vaikka alkuperäinen ne tunteekin. Juridiikassa kun samoille ilmiöille tuppaa olemaan useita nimiä (ja eri ilmiöillä samoja nimiä).
Ositussopimus = osituksen esisopimus = avioeron varalta tehty sopimus = siviilioikeudellinen oikeustoimi joka ei vielä perusta osituksen oikeusvaikutuksia, mutta velvoittaa osituspuolten keskinäisessä suhteessa tietynsisältöiseen osituksen aineellisen sisältöön.
Osituskirja = Sopimusosituksessa puolisoiden yksissätuumin allekirjoittama sopimus osituksen aineellisesta sisällöstä, ja vastaavasti toimitusosituksessa yksin pesänjakajan allekirjoittama päätös osituksen lopputuloksesta (voi toki olla osituksen osapuoltenkin allekirjoittama mutta tämä ei ole pätevyyden edellytys, vaikuttaa vain osituksen lainvoimaiseksi tulemiseen oikeanlaisen klausuulin kera)
"Entä jos ero ei tulekaan voimaan, mitä tapahtuu silloin ositukselle? Eli kumoutuuko se siinä tapauksessa, että emme koskaan hakisikaan kakkosvaihetta?"
Ei kumoudu. AL 107a§:
"Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä"
Eli kysymys ei ole mistään anti-avioehtosopimuksesta, vaan normaalita avioehtosopimuksesta, jossa puolisoilla todetaan olevan avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Moi,
Mites on, jos esim. myyn omistamani (omissa nimissäni olevat) osakkeet ja auton tms. ja tuhlaan rahat itse ennen kuin avioero hakemusta on jätetty ensimmäisen kerran käräjäoikeudelle? Voiko vaimo vaatia niistä jotain korvauksia, vai vain jos teen sen avioerohakemuksen jättöpäivän jälkeen?
meillä on avioeron I vaihe menossa, paperit käräjille jätetty ja ositussopimuskin hyvässä yhteisymmärryksessä tehty. entäs nyt?
pitääkö se ositussopimus sitten jossain "rekisteröidä" yms.? vai riittääkö kun siinä on todistajien nimmarit ja molemmilla osapuolilla on omat kappaleet kyseistä lippua.. ilmeisesti ainakin pankkiin tämän lippusen haluavat lainojen uudelleenjärjestelyä varten, mutta entäs sitten muualle?
kiitos kaunis jo etukäteen!