Olin aikoinaan samassa työharjottelupaikassa yhden tytön kanssa ja rakastuin häneen aika pahasti. Nyt on siitä aikaa kulunut jo yli vuosi, mutta en saa häntä mielestäni ja viime yönäkin näin hänestä taas unta. En usko että ko. tytöllä oli mitään samansuuntaisia tuntemuksia minua kohtaan, mitä nyt lähinnä ohimennen ja tupakkatauolla ihan kurssikavereina vaihdeltiin muutama sana kuten normaalistikin työkaverit keskenän. Pyysin häntä kerran kyllä kahville, mutta hän ei kuulemma päässyt, tai ei halunnut. Se oli vielä ensimmäinen kerta kun olin jollekin tytölle ehdottanut jotain, olin aivan huumaantunut. Ja tämä tyttö myös on ensimmäinen, jota kohtaan olen näin tuntenut. Tavallanhan tämä on vähän hölmöä, koska miten voi olla rakastunut ihmiseen jota ei edes kunnolla tunne? Varsinkin jos hänellä ei ole minkäänlaista mielenkiintoa minua kohtaan. Ehkä se ei siis olekaan rakkautta, mutta jotain kummallisen voimakasta tunnetta kuitenkin.
Ja sanottakoon vielä, että itse olin sillon 21 ja tämä tyttö 25. Jos sillä nyt mitään merkitystä asiaan on.
Oon varmaan ihan haihattelija ja taivaanrannamaalari, mutta sellainenhan vähän olenkin. Herkkä taiteilijasielu. Mutta tuska sydämessä on ja rakkauden kaipuu.
Ja sanottakoon vielä, että itse olin sillon 21 ja tämä tyttö 25. Jos sillä nyt mitään merkitystä asiaan on.
Oon varmaan ihan haihattelija ja taivaanrannamaalari, mutta sellainenhan vähän olenkin. Herkkä taiteilijasielu. Mutta tuska sydämessä on ja rakkauden kaipuu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.