Hirviö kotona

jos et pese hänen pyykkejään ja osta jääkaappia täyteen häntä odottamaan, onko mahdollista että hän voi etääntyä enemmän?
Ala vastata vain lyhyesti,ja vain jos hän kysyy jotain, niin hän voi huomata että sama tyyli ei voi jatkua.

Rahaa ei kannata antaa jos ei saa edes asiallista käytöstä vastineeksi, ja selvitystä mihin rahaa tarvitsee, ruokaahan saa kyllä kotona jos sitä haluaa.
Todennäköisesti, jos on hulttio, yrittää varastaa rahasi tai jonkun muun rahat.

En usko että voit vaikuttaa tuon ikäiseen jota kaverit vievät, mutta voit yrittää kiristää niitä siteitä mitä välillänne vielä on, niin että poikasi huomaa ja pystyy keskustelemaan edes hiukan.Voit muistuttaa näistä tiuskimisista kun pyytää hakemaan jostain. Uhmareaktio saattaa seurata ryyppäämisenä ja kukaaneivälitä-soperruksena, mutta nykyään tuonikäiset ovat muutenkin olla jo rappiolla.

Tuossa iässä kaverien kanssa luuhaaminen alkaa, ja välillä se tuntuu olevan näiden nuorien päätyö.

Jos pyytää rahaa, niin kysy paljonko, mihin tarvitset jne, yritä saada keskustelua aikaiseksi neutraalista aiheesta.

Seuraavan kerran kun haet jostakin, tee vähän pitempi lenkki ja kerro pojalle, kuinka ikävää hänen käytöksensä on. Nuoret vaikuttavat välillä täyskuuroilta, väittävät etteivät kuuntele, mutta kyllä se puhe korvista sisälle menee kuitenkin.

Selitä, että lapsen käytöksellä saa lapsen kohtelun.

Minun poikani naljailee minua ja aukoo päätään ym. Yhtenä päivänä kun oli jotain rahan pyytämistä tai ruuan tarjoamista inhottavalla äänensävyllä, päätin että en keskustele hänen kanssaan ennenkuin sävy muuttuu.

Kiukutteli aikansa kun sanoin vaan, että "en keskustele kanssasi, ennenkuin puhut minulle asiallisesti". Kiusaus oli päästää myös itse ärräpäitä kun v... koko ajan.

Eipä mennyt aikaa kun oppi uuden puhetyylin (edes välillä., sekin on hyvä saavutus) En tiedä miten teillä toimii, mutta jos äänensävy on loukkaavaa, pyydän häntä poistumaan omaan huoneeseensa. Yrittää tulla sieltä pois mutta tiukkana vaadin häntä sinne takaisin. Ja mikä tärkeintä, en itse ala huutaa enkä hermostua (vaikka on vaikeata hillitä itseään!) ja sekös tuntuu purevan parhaiten.

...määrää kotona yhtään mitään.
Meillä tultiin syömään ruoka-aikana, paitsi jos olivat harrastuksissa. Jos ei tullut, ei myöskään syönyt sinä iltana. Seuraavana iltana jo tulivat.

Kotiintuloajat on myös 14-vuotiaalla oltava, eikä mitään 12 yöllä, edes viikonloppuna.
Jos eivät tulleet ajoissa, kävin hakemassa ja nöyryytyshän se oli kavereiden edessä. Tepsi.

Viikkorahaa annoin muistaakseni 15markkaa tuossa iässä. Vaate-tai musiikki ostoksiin erikseen.

Jos alkoivat v...ttuilemaan, laitoin huoneeseensa ja saivat tulla kun puhe oli ymmärrettävää. Jos ei sekään tehonnut, kotiarestia niin kauan kun tajusivat. Tytär oli pahimmillaan 2 viikkoa arestissa. Kaverit ja puhelimen kielsin sinä aikana. Sen jälkeen ei arestia tarvinnut. Edes pojalle.

Jos tehtiin jotain luvatonta kotona töissä ollessani, eikä kumpikaan tunnustanut, molemmat saivat ylimääräisiä siivous tai muita hommia.
En vaatinut toisen "käräyttämistä", tajusivat pikkuhiljaa, ettei kummankaan kannata lipsua säännöistä.

Olin yksinhuoltaja ja siis yksin vastuussa ja sen teinkin selväksi tarpeen vaatiessa, että 18-vuotiaaksi minä määrään. Tottakai iän mukana tuli ja pitikin tulla myös omia valintoja ja päätöksiä. Sitä pidin tärkeänä, koska aikuisena sitä taitoa tarvitaan.

Kuulostan varmaan hirveältä, mutta itseasiassa meillä meni hyvin. Yksi syy siihen oli varmaan, että meillä keskusteltiin paljon, kysyin myös nuorten mielipidettä jos asia koski koko perhettä, vaikka minä lopullisen päätöksen teinkin.

Keskustelu jokapäiväisistä asioista on murrosikäiselle tärkeää. Pitää olla oikeasti kiinnostunut heidän arjestaan, koulusta jne.

Kun he oppivat, että äidin kanssa voi jutella kaikesta, ei riitoja tule niin paljoa.
Ja äidin pitää osata löysätä narua tarpeen vaatiessa ja yrittää luottaa nuoreensa. Se kasvattaa heidän itsetuntoaan kummasti.

Nyt mummina olen saanut kiitosta myös niistä aresteista ja muusta. He naureskellen muistelevat kuinka heitä pienempi äiti piti jöötä.
Rajat ja rakkaus, edelleen hyvä metodi.

Hei

Tuolla tavalla ei puhuta äidille, piste.
Toki voit ymmärtää, että hänestä tuntuu pahalta, mutta tässä kohdassa on raja. Äidille ei puhuta noin.
Jos sulla on mankka, niin äänitä herran puhetta ja pistä joskus kuuntelemaan.

Rahojen antamisesta lähtisin puhumaan vasta sitten, kun käytös on vähän siistiytynyt.

Ystävällisin voimaterveisin
Jaana

kalossin kuvia naamallesi, lakkaa makaamasta kynnysmattona!

Hei, huomaan, että nuoret puhuvat helposti tänä päivänä noin. Itselläni saman ikäinen murkkuhirviö, mutta pysäytän hänet välillä keinolla millä hyvänsä, jotta joutuu puhumaan ns. normaali äänellä. Minulle ei kiroa, mutta kavereilleen minua kyllä...kuulin kun jätti vahingossa puhelimen päälle..
Sai tänään tietsikan takas (oli viikon karanteenissa), koska oli huutanu ja riehunu.
Jaksa vaan puhua rauhallisesti, kyl ne kuuntelee, vaikkeivat näytä sitä. Välittäminen on tärkeintä tässä kohtaa...vaikka tuntuu väliin vaikeelta..
Ajatellaan, että 10-vuoden kuluttua he ovat kenties isiä...heillä samat ongelmat edessä!