Kaikista päivistä
on eniten hukkaan kulunut se,
jolloin ei ole nauranut.
- Sebastian Chamfort
on eniten hukkaan kulunut se,
jolloin ei ole nauranut.
- Sebastian Chamfort
Lämpimiä ajatuksia
Frederiikka
361127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tai saanut toista ihmistä nauramaan...
Viestinnän ohjeissa sanotaan, että hymyile kun vastaat puhelimeen - se kuuluu myös äänestäsi. Ehkä niin pitää tehdä myös kirjoittaessa nettiin, ei tule kirjoitettua ikäviä juttuja - no joo.
juuri niitä asioita, joita en halua muistaa, enkä voi unohtaa niitä, joita haluan unohtaa.
Olen kuullut sanottavan, että on tehtävä päivän hyvä työ. Kenelle ja miten sen voisi tänään tehdä?
etten kiroa limanuljaska luottamusmiehelle kertaakaan tänään.
Siinä vasta hyvä työ onkin.
Jospa tämä nimitys juuri olisikin se hyvä työ, askel luottamusmiehen itsetuntemiseen. Loukkauksena tietysti huono työ!
se on suurta.
Sielu korostaa asioita aina oikein.
leijona, jolla olisi lampaan kärsivällisyys.
huolesi muuttuu peloksi ja pelko muuttuu suruksi. Mutta suru on pelkoa parempi. Sillä pelko köyhdyttää aina, kun taas suru voi tehdä rikkaammaksi.
Tästä lähtien tuo viisaus rikastuttaa minuakin, sillä kopioin sen päiväkirjaani. Koska on kuukauden ensimmäinen päivä, näen sen syyskuun ajan joka kerran kun avaan päiväkirjani.
Itselläni on kirjastosta haettuna Michael Foucault'n teoksia.
t.anna
minustakin! On kuin katselisi ikkunasta kaunista maisemaa... Olisikohan Sinullakin jaettavaksi jotain lukemastasi meille toisille? Saattaisi hyvinkin rikastuttaa ja ajatuksia herättää keskusteluun saakka.
Olen kahdesti tänään kirjoittanut tähän pätkän teoksesta Foucault/Nietzsche ja poistanut sen. Tuntuu, että teoksesta ei voi ottaa aivan lyhyitä pätkiä.
Eiköhän sisukkuutesi joskus vielä palkita. Huomasitko muuten, miten kirjoittaessa jotenkin teksti avautuu uudella tavalla - jotenkin selkiytyy. Lämpimin ajatuksin! (*:*)
Olen huomannut. Olen punnertanut myös vaikeiden henkilökohtaisten asioiden kimpussa kirjoittaen niistä.
Kirjoitellaan edelleen! Hyvää Yötä, Anna-ystäväni!
( Palautat mieleeni tyttövuosien ihanat Anna-kirjat...(*:*)
en ole varma, olenko lukenutkaan Anna-kirjoja. Tyttövuosilta mieleeni ovat jääneet Viisikot ja Robinson Crusoe. Maaseudulla olevat virikkeet saattoivat vaikuttaa lukumieltymyksiin.
Tuo omakuvasi on todella näköisesi, kun oikein ajattelen.
Miltähän tuntuisi lukea ne nyt uudelleen. Yhden kirjan nimi oli "Anna ystävämme". Se nyt ainakin pitäisi lukea tuttavuutemme kunniaksi. Kirjoittaja on muistaakseni Louise M.Montgomery (tai jotain sinnepäin). Kirjoitti myös "Runotyttö"-sarjan. Luin valtavasti tyttökirjoja lapsena. Viisikot ja Robinssonkin ovat tuttuja. Minäkin kasvoin maalla perheeni nuorimmaisena. Yksinäinen tyttölapsi löysi kirjojen maailmasta "sukulaissieluja". Niin tekee edelleen. Kiitos muuten Foucault/Nietzsche:stä. Jäin miettimään tätä: "Sisäinen syvyys on todellisuudessa jotain toista, kuin mitä se sanoo olevansa." Onkohan se samaa, mitä minä ajattelen syvyyspommeilla? Fundeerataan...(*:*)
otan Anna-kirjan heti luettavaksi kun saan kotona olevat lainakirjat luetuksi. Nimi L Montgomery tuntuu aika tutulle. Olisiko vaikka televisiossa esitetty hänen kirjojensa pohjalta tehty elokuva muutama vuosi sitten?
Tuula-Liina Variksen juuri ilmestynyt kirja Rakas ja Aulikki Oksasen muutaman vuoden takainen Järjen varjo antoivat elämyksiä yli odotusten.
Foucault on vielä kesken lukemisen.
Hyvää yötä, Frederiikka ja kaikki!
Oikein muistat. TV:ssäkin on esitetty tuo Anna-sarja. Sinun innostamanasi taidan minäkin suunnistaa taas kirjaston aarteita tutkimaan. Kiitos lukuvinkeistä ! *Kauniita Unia Kaikille*
joita elämässä vaikeimmin ylitämme, ovat aina kootut hiekanjyväsistä.
hebbel on vissii se ajattelija joka tän on sanonu.
kyllä oli niin tosi ajatus yhessä lauseessa,tuli ihan kyynel silmään.
jälkeen päin ihminen pystyy vasta näkemään juuri noin ,että vaikeus olikin hiekanjyvistä.
kiitos muistuttamisesta.
Lyylin arvoitukseen ovat mietteet usein viime päivinä ainakin minulla kulkeneet. Nythän sekin selvisi, kun kerroit Pärnussa kylpylälomalla olleesi. Mukava, kun virkistyneenä taas joukkoomme voit palata. Kylläpä Sinulla nyt lukemista riittää. Viikonvaihteessa juttua pulppusi täällä kuin lähteestä konsanaan. Menenpä tästä terveisiäsi kurkistamaan. Lämpimät tervetulotoivotukseni Sinulle Lyyli, niin kotiin kuin ruudullekin! (*:*)
ei hän tahtonut omenaa omenan vuoksi, hän tahtoi sen, koska se oli kielletty.
rajojen rikkomista on vanhastaan pidetty miehille ominaisena käyttäytymisenä.
on se, joka voi tehdä toiset onnellisiksi.
olen muistellessani kahden pienen paaperoisen kanssa leikkimisiäni. Tuskin koskaan olen enää niin onnellinen.
ovat meidän ystäviämme.
Voi hyvä tavaton!*Tulin juuri kotiin. Tässä nyt silmiäni pyörittelen, kun kirjoitustenne lukumäärää katselen. Maltankohan ollenkaan käydä nukkumaan tänä yönä. Voi hyvä tavaton...(*:*)..!
missä nauretaan, on enemmän arvoinen kuin palatsi, missä itketään.
Feng shui opettaa, ettei tulisi säilyttää kodissaan kuivakukkia, ne luovat ympärilleen kuollutta energiaa.
Sen lisäksi ne keräävät paljon pölyä - kirjoittajan huomautus.
Luin tässä lauselmia ja eräs jäi mieleeni:
Aikainen lintu madon nappaa, mutta hiiri numero kaksi saa juuston. Lohduttavaa - ei aina tarvitse olla eka.
"Meri kauas jää". Hymyili meri:"Jälleen minut näät". On kaikki Jumalaa: kun haihdut tuuliin, taas mereen tuovat sinut tuulispäät.
Katso, kerran koko maailma herää.
Susi lammast ei syö,
veli ei veljeä lyö
eikä miesi tahko tapparan terää.
Mut kaikki kauniit aatteet, joit täällä aatellaan,
ne silloin täyttyy töiksi ja peittävät maan.
Siis ihanteita, ihminen, kerää!
- Vaiko valhetta lie?
( Eino Leino: Virta venhettä vie )
Tänä aamuna oli jostain syystä vaikeaa löytää tähän kirjoitettavaa. Minkähän vuoksi? Olisikohan jollakin toisella sellainen lämmin ajatus mielessä, jonka voisi muillekin jakaa? Tulisi sellainen "hyvän mielen henkäys" sateisen päivän alkuun.
on yhtä kiivas halu kiiltoaineisiin.
kuinka voit odottaa kukkien kukkivan kädessäsi?
liittyvät toisiinsa ja eroavat.
Pihapuiden lehdet lähtevät ja palaavat.
Samanlaista on elämäkin, joten miksi hätäillä.
Mikä estää meitä iloitsemasta elämästä?
kiitos ajatuksesta.minun mielestä tämmöinen "lämpimiä ajatuksia" otsikko voitasiin avata joka maanantai ,olis evästä viikolle,eikä tarvis tulla näis kauas.
kiitos teille kaikille,jotka muistatte näitä.
mie oon niin ihastunnu mietelmii,ko osataan sannoo koko asia ytimiään myöte niin lyhyesti.