Sijoitin juuri 10 000 eur maalämpöön. ( erotus sähkölämmitykseen verrattuna ) Laskin, että sähkölaskua säästyy 210 m2 talossa/autotalli 1000 eur/vuosi. Eli vuotuinen tuotto on 10 prosentin luokkaa. Sijoituksena hyvä, eikä tarvi maksaa 28 % pääomaveroa sijoituksen voitosta.
maalämpö "sijoitus"
10 %
192949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Rahnaa sijoittuu lattialämpöputket + 17000€ lämmitykseen ... ja rahallista säästöä suunnilleen sama 1000€/vuosi - huoltokulu - korko. Ei tuottane juuri mitään (+- 0%) ennen kuin laina on maksettu sitteppä se vuotuinen veroton "tuotto" pomssahtaa kait about 5%:n.
3000 €
Maalämpöpumpun hintaa en sitten osaa sanoa.
Mutta putkiin ja jakotukkiin ei enempää mene.
Meillä lisäksi mennyt yhteensä noin 1000€ termareihin ja putkimiehen tuntipalkkaan.
Haluamatta puuttua mitenkään lämmitysmuodon valintaan tai taloudellisuuteen sinänsä, täytyy kuitenkin todeta että ei "tuottolaskelmaa" valitettavasti aivan noin tehdä. 10% olisikin aika hyvä tuotto - parempi kuin esim. pörssissä keskimäärin.
Virhe tulee siinä kun sinulla se alkuperäinen sijoitus on jäännösarvoltaan nolla (tai hyvin lähellä sitä) heti kun olet sen ostanut - ethän sinä voi sitä kenellekään myydä millään hinnalla esim. sen 10 vuoden jälkeen. Kysymyksessä ei siis ole sijoitus, jonka arvo nousee ajan kuluessa, vaan sijoitus, joka pienentää muuttuvia kustannuksia samalla kun kiinteät kustannukset kasvavat.
Jos yksinkertaistetaan hiukan, niin noin kymmenen vuoden jälkeen sijoituksesi on maksanut itsensä takaisin. Takaisinmaksuaika onkin parempi työkalu tällaisen investoinnin tarkasteluun.
Tai jos halutaan tehdä monimutkaisempi vertailu niin voidaan laskea investoinnin nykyarvo rahassa sitten kun sen oletettu käyttöikä on loppu...
Tarkoitatteko sitä että 10 vuoden jälkeen omakotitalon lämmitystavat sähkö vastaan maalämpö ovat tasoissa ja sen jälkeen on haövempaa lämmittää maalämmöllä. Mitekä sitten tulee laitteiden käyttöikä vastaan. Pitääkö laitteistoja huolta tai uusia joillakin helposti ennustettavilla aikatauluilla ?
Käsittääkseni lämpöpummppukin toimii sähköllä ja kuluttaa aikapaljon sähköä. Mielestäni varaava sähkölämmitys on kaikista helpoin ja edullisin ratkaisu.
No melkein tuota tarkoitin. Jos ihan suoraan pelkkiä rahamääriä katsotaan (ilman korkokustannuksia tai -tuloja), niin tasan 10 vuoden käytön nämä kaksi lämmitystapaa olisivat olleet kustannuksiltaan yhtä suuret. Sillä kymppoitonilla voisi kuitenkin tehdä jotakin muutakin hyödyllistä tänä aikana!
Jos laitteita pystyy käyttämään yli tämän ajan, niin maalämpö näillä kustannuksilla laskettuna on sähköä edullisempi vasta kun käyttöaika on yli 10 vuotta. 10 vuotta on aika pitkä aika rahalle olla sidottuna... Laitteet varmaan kestävät sen.
Eli jos kuvitellaan että laitetaankin sähkölämmitys, mutta sijoitetaan tuo 10 000 euroa vaikkapa bensapihimpään autoon tai talon lisäeristyksiin, niin ehkä tuolla rahalla voisi saada enemmänkin säätöä aikaiseksi kuin se 1000 euroa vuodessa. Ja silloinhan kannattaisi tietysti valite se, josta saa suurimman säästön, eikö niin? Ja valita käyttökustannuksiltaan kalliimpi sähkölämmitys?
Laitteiden huolto- yms. kustannukset tulee tietysti tarkkoja laskuja tehdessä huomioida koko käyttöiän ajan, ja usein ne voidaankin ennustaa jollakin kohtuullisella tarkuudella.
Ja rahan korkokin olisi laskettava - jos hankkisitkin sähkölämnmitteisen talopn ja makuuttaisit tuota 10 000 euroa tilillä, niin sieltäkin saat jotakin tuloa. Tai vastaavasti jos joudut lainaamaan rahaa kovalla korolla maalämmitystä varten, niin syökö lainan korot maalämmön tuoman säästön?
Jne. jne. Villakoiran ydin on se, että raha on aina rajallista ja täytyy miettiä missä siitä saa suurimman hyödyn.
Tärkeätä ei ole saada viimeisen päälle tarkka laskelma aikaiseksi, vaan vertailuikelpoiset arviot likimääräisistä kustannuksista eri vaihtoehdoissa. Silloin voi tehdä perustellun valinnan vertailun perusteella eikä tarvitse olla MUTU-linjalla.
Jos energian hinta nousee tähän tahtiin, niin maalämpö on vertaansa vailla oleva sijoitus!
Jos otetaan tuo 230 neliön talo.
Mikä mahtaa olla myyntihinnan eroitus 10 vuoden päästä?? ;-)
Sähkölämmitystalo (suora tai varaava) on lähinnä ongelmajätettä!
Aivan, sähkön hinnan muuttuminen johonkin suuntaan muttaa molemmissa tapauksissa ns. muuttuvia kustannuksia. Siis niitä kustannuksia jotka riippuvat vain ja ainoastaan siitä, kuinka paljon pitää lämmittää: jos ei tarvitse lämmittää lainkaan, niin muuttuvat kustannukset ovat nolla.
Mutta taaskin esim. rahan - eli investoinnin - hinta vaikuttaa. Jos vaikka korot nousevat korkealle, niin ei kannata ottaa lainaa vaikka sähkönkin hinta nousisi...
Eli ei tämä nyt minusta ihan selvää pässinlihaa kuitenkaan ole kun ei ole ennustajan taitoja. Etelä-Ruotsissa rakennetaan muuten jo supermatalaenergiataloja, joissa ei ole erillistä lämmitysjärjestelmää ollenkaan...
Superenergiatalo ilman lämmitysjärjestelmää............
Haisee kosteelta ja homeelta!
...onhan taloissa ilmanvaihtojärjestelmä. Talot on vain rakennettu niin energiatehokkaiksi, että sisällä syntynyt jätelämpö ihmisistä ja laitteista riittää.
Googleta termi "Hus utan värmesystem" (Talo ilman lämmitysjärjestelmää), jos uskallat Ruåtsiksi etsiä. Suomessa ei ole kukaan vielä kai oikein kirjoitellut näistä. Esim.
http://www.ebd.lth.se/avd ebd/main/Gothenburg/Folder_Lindas_SVE.pdf
Ei onnistu täällä
A) kohde Göteborgissa, jossa ei ole talvea.
B) Raportissa todetaan, että pidemmissä kylmissä jaksoissa (lue alle /-0) Sisälämpötila laskee "muutamalla asteella" ;-)
C) Kuvittele talo esim. Jyväskylään.
No näinhän varmasti on, ellei eritystä paranneta vielä lisää. Ja aurinkopanelit saa varmaan unohtaa - ellei nyt sitten kesäajaksi lämmittämään käyttövettä.
Mutta jo tuollainenkin talo LTO-jälkilämmityksellä voisi olla edullinen asuttava. Ja muutama vuosi sitten tämä idea olisi hylätty Etelä-Ruotsissakin. Tiedä mitä tässä vielä saa nähdä ennen kuin oikein vanhaksi tulee!
Talon lämmitysenergiankulutus on melkein 30% normitaloa pienempi. (alle Motivoittaja keskiarvon, MLP:n kanssa motivoittajien voittaja) ;-)
Siitä huolimatta...
Maalämmöllä sähkölaskut on noin 1000€ pienemmät vuodessa, välittömästi, ei vasta 10v päästä.
Investointi:
7000€ porakaivoon josta saa 18kwh energiaa vuodessa, 1000 vuotta tästä eteenpäin
4000€ vesikiertoiseen lattialämpöön joka on huoltovapaa vähintään 100v
2200€ lämmönvaraajaan, jonka joutunee uusimaan 50v päästä
5800€ maalämpöpumppuun, jonka joutunee uusimaan 50v päästä (huoltoa ehkä 3000€ per 20vuotta)
Yhteensä noin 20 000€
Eli 20 vuoden päästä sähkölaskussa on säästetty lämmitysjärjestelmän kustannuksen verran.
3 vuodessa säästöä tulee kompressorin huollon/vaihdon verran.
6 vuodessa maalämpöpumpun verran
2 vuodessa varaajan verran
4 vuodessa lattialämmön verran
Eli vaikka sähkön hinta ei nousisi ja vaikkei maalämpöpumput halpenisi eikä kehittyisi tehokkaammiksi, säästö on varsin kohtuullinen tämän kokoiseen taloon.
Eikä tartte nuukailla lämmön eikä kuuman veden kanssa.
Mielstäni talon lämmöneristävyyksissä aletaan lähestyä tolkullisuuden rajoja. kovin paljoa lisää ei voida eristämällä säästää ilman että joudutaan lisäämään jäähdytystä & kärsimään kylmistä kivilattioista.
Oulunsalossa on kuulemmas ekotalo jossa on 700mm eristettä seinässä a 1000mm katossa. Luultavasti talo pysyy lämpimänä hehkulampun voimasta. Kertoilen jos kuulen asumiskokemuksia, pitää tuo etsiä joskus itsellekin silmiini. Voisi kuvitella että esim. ikkunat pitää olla järjettömän kokoiset ettei näkymä ikkunoista ulos ole "putkinäköinen" yms. ja isot ikkunat torbedoi matalaenergisyyden.
hmmm... jätetään ikkunat pois, laitetaan ulkonäkymä tulemaan plasmatelkun kautta...
Ohhoh. Enpä ole moisesta kuullutkaan. Olis kiva nähdä...
maalämmön vertailukohteeksi pitää ottaaa myös pelletti,öljy ,sähkö uuteen taloon varmasti edullisin lämmitysmuoto on pelletti.myöskin maalämpökaverit unohtaa monesti perustamiskustanuksia.
Kyllä kehitys johtaa maailmalla varsin nopeasti eristävyyden lisäämiseen.
Käyn paljon työni puolesta Saksassa ja useasti myös Ruotsissa. Toisinaan tulee käytyä paikallisissa rakennusmessuissa, viimeksi viime syksynä Hannoverissa.
Matalaenergiatalo on jo vanhanaikainen, sen jälkeen on tullut minimienergiatalot ja lopuksi passiivitalot.
Saksassa passiivitaloja, joita lämmittää enää sähkölaitteiden hukkalämpö ja ihmiset, sekä eläimet, rakennetaan jo melkoisia määriä.
Rungon osuus on sen verran pieni kustannus, ettei paksu ja tiivis eriste kuitenkaan ole kovinkaan suuri rahallinen tekijä.
Passiivitalot toteutetaan yleisesti Eps-valumuoteilla, jotka ovat varsin edullisia.
Toinen buumi Saksassa on vanhojen talojen lisäeristäminen, johon löytyy todella nerokkaita ratkaisuja.
Esimerkiksi valmiiksi pinnoitettuja eristelevyjä, jotka kiinnitetään talon ulkopintaan.
tolkku pois, niin se vain on...
monasti unohdetaan lisäkustannukset myös pelletin osalta
- pellettisiilo & neliöt
- tekninen tila & neliöt
- paloseinät ja ovet
- lisähormi
- jne... riippuen mihin vertaa