Bullterriereistä kysyttävää!!!

Oletko jo käynyt bullipalstalla lukemassa sinne kirjoitettuja juttuja ja voit kysellä siellä myös itse mieltäsi askarruttavista jutuista:
http://www.bullterrieriyhdistys.net/

oli hyvä teksti bulleista ..kannattaa lukea..

Yhden omistin ja viimeiseksi jäi.
Täysi mielipuoli rotu jota en suosittele kenellekkään!

Pari vuotta sitten kyseinen rotu tappoi omistajansa puremalla kaulaan.

Rodun historiaa

Rotuna bullterrieri on suhteellisen nuori. 1800-luvun puolivälissä oli Englannissa monenlaisia koiria kuten White English Terrier, Bull and Terrier dog, Black and Tan Terrier sekä bulldog.

Monia näistä koirista käytettiin koirataisteluissa, sekä härkä- ja karhujahdeissa. Jokaisessa Englannin pikkukylässä oli siihen aikaan koiratappeluja. Taistelukoirien ulkonäölle ei pantu mitään painoa; tärkeää oli koiran kyky selvitä tärkeästä taistelusta. Koiratappelut olivat suosittua kansanviihdettä ja päättyivät yleensä toisen koiran kuolemaan.

Yllälueteltujen koirarotujen sekoituksesta syntyi vähitellen bullterrieri. Ilmeisesti myös greyhound ja dalmatialainen ovat olleet kuvassa mukana.

Sanotaan, että englantilainen James Hinks on nykyaikaisen bullterrierin luoja. Vuonna 1862 hän esitteli uudentyyppisen bullterrierin. Se oli helpompi, mukautuvaisempi ja diplomaattisempi, sekä kokovalkea.

Kaikki eivät ihastuneet uuteen tyyppiin, vaan monet - erityisesti kaivostyöläiset - jatkoivat vanhaa tyyppiä, josta vähitellen kehkeytyi meidän päiviemme staffordshirenbullterrieri.

Monen vuoden ajan hyväksyttiin vain kokovalkoinen bullterrieri. Sen vuoksi vasta vuonna 1931 värillisestä bullterrieristä tuli mestari Englannissa. Pitkään valkoista bullterrieriä pidettiin myös hienostuneempana kuin värillistä. Nykyään molemmat värit hyväksytään tasavertaisina.

Ulkonäkö

Olemme jättäneet taistelukamppailuiden ja härkä- ja karhujahtien veriset ajat kauas taaksemme, mutta ei tule unohtaa, että bullterrierimme on näiden gladiaattoreiden tuote. Munanmuotoisen päänsä se sai, jotta vastustajan hampaat eivät saisi siitä otetta. Pienet, syvällä olevat silmät sillä on samasta syystä. Lahjomattoman luonteensa se osoittaa iloisella ystävyydellään ja vertaansa vailla olevalla seurustelutaidollaan.

Näyttelyringissä antaa se edelleen lihaksikkaan, hyvintreenatun ja lannistumattoman gladiaattorin vaikutelman.

Koko

Virallisissa rotustandardeissa ei ole mitään korkeus- ja painonormeja. Koirilla on maksimaalinen substanssi kokoonsa nähden. Narttujen normaalipaino on 20-30 kg ja säkäkorkeus 40-50 cm. Urokset painavat yleensä 25-40 kg ja ovat 45-55 cm korkeita.

Luonne

Luonteeltaan bullterrieri on ylpeä, oikkuileva, itsevarma ja kontaktinhakuinen. Oikein kasvatettu bullterrieri on erinomainen perheenjäsen, joka mielellään osallistuu kaikkiin mahdollisiin aktiviteetteihin, niin ristisanatehtävien ratkontaan kuin lasten kovakouraisiin leikkeihin.

Päästäkseen sinne asti, tarvitaan toki johdonmukaisuutta ja rakkautta. Jo ensimmäisenä päivänä uudessa kodissaan täytyy pennun oppia elämän rajoitukset ja sen, että omistaja määrää säännöt.

Kuin seurauksena bullterrierin itsenäisestä luonteesta, ei se ymmärrä käyttökoirien klubin tiukkoja koulutusharjoituksia. Jos bullterrieriä käsittelee epäoikeudenmukaisesti tai ylimielisesti ja nöyryyttävästi, saa tulokseksi surullisen, selkäsaunaa pelkäävän koiran tai hirviön, jota on mahdoton käsitellä.

Tämän päivän bullterrierit ovat pitkän jalostustyön tuloksena erittäin sosiaalisia että ihmisystävällisiä. Ruotsissa rotu on huomattavasti yleisempi kuin meillä Suomessa.


Bullterrieri kuuluu FCI:n roturyhmään 3.


Eli Henkka: luulen että luonne on paljolti kiinni kasvatuksesta :D

Bulli vaatii myös superpirteän omistajan jolla on aina sopivaa puuhaa.
Mielettömän itsepäisiä otuksia.
Vain todelliselle KOIRAIHMISELLE suosittelen.