heipparallaa. olisin kiinnostunut tokaluokkalaisten läksyistä. olen miettinyt, korjaanko niitä yhdessä lapseni kanssa vai mitä? jos korjaan, niin läksyt tulevat oikein, mutta ope ei sitten näe, mikä on tehty väärin. jos en korjaa, ehditäänkö niitä koulussa korjata ollenkaan, kun täälläkin tunnutaan olevan asiasta montaa mieltä. jotkut ovat sitä mieltä, että pitäisi ehdottomasti, sillä ope ei ehdi ja toiset sitä mieltä, että se kuuluu kouluun.
taustatietona, että luokka yhdistelmäluokka, missä 8 2-luokkalaista ja 6 1-luokkalaista.
taustatietona, että luokka yhdistelmäluokka, missä 8 2-luokkalaista ja 6 1-luokkalaista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tarkastan oman tokaluokkalaiseni läksyt ja korjaamme virheet yhdessä. En tietenkään itse sano suoraan vastauksia, vaan annan lapsen oivaltaa ne itse. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, koska siinä tapahtuu myös oppimista ja sehän on pääasia, että lapsi oppii. Paremmin minulla on aikaa kotona ohjata lasta kuin opettajalla suuressa luokassa.
Tuo mielestäni ihannetilanne. Tosin kaikilla ei liikenee vastaavasti aikaa. Mutta tuota kohti on hyvä mielestäni tähdätä.
Minä kysyin tyttöni opettajalta vastaavasta, eli pitääkö minun huomata kaikki virheet ja käskeä korjaamaan. Opettaja neuvoi ettei korjata kotona vaan koulussa opettaja katsoo onko läksyt oikein, koska muuten opettaja ei tiedä lapsen oikeita taitoja ja missä tarvitsee kenties tukiopetusta tms.
luokan ope. Puoli vuotta myöhemmin sitten sanottiinkin, että korjaa vaan, ei me täällä ehditä. Itse kyllä olen sitä mieltä, että en korjaile/kehota tekemään virheellisiä uudestaan, sillä miten muuten opettaja tietää missä tarvitaan tehostusta?
Kannattaa varmasti ottaa lapsen opeen yhteyttä ja kysyä miten toimia. Joissakin kouluissa luokat on todella suuret ja opella ei aikaa jokapäivä tarkastaa kaikkien lasten läksyjä. Pienemmässä luokassa taas varmasti ehtii paremmin. Lapsesi luokka 8 6 ihana pikkuluokka. Oman ekaluokkalaiseni yhdistelmäluokalla on 27 oppilasta. Me tarkastamme lastemme tehtäviä, opella ei millään riitä aikaa jokapäivä jokaiselle.
Minä olen käsittänyt, että läksyjen tarkoitus on, että lapsi oppii kyseisen asian. Lapselle on aivan sama oppiiko asian koulussa vai kotona. Pääasia on että vaadittava asia opitaan. Tietenkin mieluiten koulussa.
Mutta jos huomaan, että lapseni tekee kotona läksyä väärin niin huomaan silloin että hän ei ole ymmärtänyt eikä oppinut asiaa. Jos itse osaan asian niin neuvon ja opetan sen lapselleni. Kyse on siis siitä että tietyt asiat pitää omaksua, jotta sitten voi taas siirtyä seuraavalle tasolle. Jos en itsekään ymmärrä miten kyseinen asia pitäisi tehdä pyydän lastani otamaan yhteyttä opettajaan, jolla on koulutus ja taito selittää kyseinen asia lapselleni. Jos asia on pieni sen voi tunnilla neuvoa, mutta jos on kyse isommasta jutusta voi opettaja antaa tukiopetusta tarvittaessa.
Eli minun periaate on, että on lapsen etu jos hänelle kotona selvitetään ja neuvotaan joku epäselväksi jäänyt asia, jonka muut ehkä ovat jo tunnilla ymmärtäneet. Muuten lapsi voi jäädä jälkeen ja pudota kelkasta jos vanhemmat ei puutu virheellisiin juttuihin. Huolimattomuus virheet jää korjaamatta, pääasia on että lapsi oppii tärkeät perusasiat.
Joskus tarkistan vain että läksyt on tehty ja suurinpiirtein oikein, toisinaan taas käydään paremmin läpi. Usein riittää että sanoo montako on väärin ja lapsi etsii itse virheet ja korjaa ne tai sitten opetellaan se asiat, joka on jäänyt koulussa oppimatta.
Kokeisiin lukiessa ja osaamista kuullustellessa tulee käytyä enemmän tehtäviä läpi ja silloin usein saa huomata että joku asia on opittu väärin eikä tehtäviä ole joko tarkastettu ollenkaan tai ainakaan asioita ei ole tarkastuksen jälkeen enään opetettu.
Jos haluaa että lapsi osaa joksenkin kaiken mitä opettaja vaatii, niin kyllä se nykyisin vaatii vanhemmiltakin pienen vaivan, että ne asiat tulee oikeasti opetettua.
Meillä lapsi tekee läksyt heti, kun tulee koulusta ja näyttää ne sitten minulle. Jos on virheitä niin sanon, että katoppa toi kohta uudestaan ja jos tarvii niin selvennän asioita.
Käsialasta en viitsi sanoa, ellei ole ihan epäselviä numeroita ja kirjaimia.
Ei se opettaja ehdi kaikkien läksyjä tarkistaa. Kävin koulussa avoimien ovien päivänä ja meno luokassa sellaista, että ihmettelen suuresti, miten edes mitään siellä oppivat.
Meillä osataan kiitettävästi, kun on ollut taidot jo ennen koulua.