Ajatteletteko te miehet, että te teette seksissä sen suurimman työn? Ja jos näin ajattelette, niin ajatteletteko myös, että olette etuoikeutetumpia laukeamaan?
Minä rakastan miestäni ja hän minua. Aika usein hän kieltäytyy rakastelukutsusta (ei kannata käsittää väärin, me kyllä teemme sitä usein) ja toisinaan, kun minä lakkaan yrittämästä alkaa hän tarjota seksiä. Ja joskus hän oikein armollisesti mainitsee jotain tyyliin "saat illalla seksiä" tms. Tästä tulee vähän sellainen olo, että hän haluaa hallita tai hän katsoo olevansa oikeutettu päättämään siitä, että kuinka usein ja nimenomaan milloin sitä seksiä harrastetaan. Puutteessa en missään nimessä elä, mutta ihmettelen vain, että miksi näin on.
No sitten on toinen asia. Laukeaminen. Minun ei ole pakko aina laueta, mutta välillä iskee suuri ihmetys. Minulta toivotaan laukeamiseen johtavia suihinottoja, käteenvetoja ja minä harrastan seksiä välillä jopa nimenomaan kieltämällä miestäni "räpläämästä" minua samalla ihan vain sen vuoksi, että haluan, että hän saa keskittyä nauttimiseen. Ja tämä vain siksi, että haluan hänen nauttivan.
Mutta miksi minä en saa samaa kohtelua?
Hän ei nuole minua ja jos kerran puolessa vuodessa nuolee, niin sekin vain siksi, että en kostunut tarpeeksi yhdyntää varten. Hän ei myöskään tuota minulle orgasmia pelkästään minun ilokseni.
Ajattelevatko miehet tekevänsä seksissä enemmän fyysistä työtä ja sen myötä katsovat, että heidän oma nautintonsa on se ensisijainen juttu. En ole koskaan aikaisemmin pyytänyt miestäni tyydyttämään itseäni enää sen jälkeen, jos en ole lauennut ja hän on jo sen tehnyt. Nyt kuitenkin ratsastukseni päätteeksi vein mieheni käden sinne ja hän oli, että "mitä?". Hetken hiplasi ja lähti sitten vessaan peseytymään. Tuli takaisin ja nukahti.
Jäin miettimään, että mitä hän ajattelisi, jos seuraavalla kerralla minä teenkin samoin... Sitä ei todellakaan ymmärrettäisi.
Ja siis kuten sanottua; minä rakastan häntä ja hän minua, en kaipaa mitään "jätä se" -läppää.
Minä rakastan miestäni ja hän minua. Aika usein hän kieltäytyy rakastelukutsusta (ei kannata käsittää väärin, me kyllä teemme sitä usein) ja toisinaan, kun minä lakkaan yrittämästä alkaa hän tarjota seksiä. Ja joskus hän oikein armollisesti mainitsee jotain tyyliin "saat illalla seksiä" tms. Tästä tulee vähän sellainen olo, että hän haluaa hallita tai hän katsoo olevansa oikeutettu päättämään siitä, että kuinka usein ja nimenomaan milloin sitä seksiä harrastetaan. Puutteessa en missään nimessä elä, mutta ihmettelen vain, että miksi näin on.
No sitten on toinen asia. Laukeaminen. Minun ei ole pakko aina laueta, mutta välillä iskee suuri ihmetys. Minulta toivotaan laukeamiseen johtavia suihinottoja, käteenvetoja ja minä harrastan seksiä välillä jopa nimenomaan kieltämällä miestäni "räpläämästä" minua samalla ihan vain sen vuoksi, että haluan, että hän saa keskittyä nauttimiseen. Ja tämä vain siksi, että haluan hänen nauttivan.
Mutta miksi minä en saa samaa kohtelua?
Hän ei nuole minua ja jos kerran puolessa vuodessa nuolee, niin sekin vain siksi, että en kostunut tarpeeksi yhdyntää varten. Hän ei myöskään tuota minulle orgasmia pelkästään minun ilokseni.
Ajattelevatko miehet tekevänsä seksissä enemmän fyysistä työtä ja sen myötä katsovat, että heidän oma nautintonsa on se ensisijainen juttu. En ole koskaan aikaisemmin pyytänyt miestäni tyydyttämään itseäni enää sen jälkeen, jos en ole lauennut ja hän on jo sen tehnyt. Nyt kuitenkin ratsastukseni päätteeksi vein mieheni käden sinne ja hän oli, että "mitä?". Hetken hiplasi ja lähti sitten vessaan peseytymään. Tuli takaisin ja nukahti.
Jäin miettimään, että mitä hän ajattelisi, jos seuraavalla kerralla minä teenkin samoin... Sitä ei todellakaan ymmärrettäisi.
Ja siis kuten sanottua; minä rakastan häntä ja hän minua, en kaipaa mitään "jätä se" -läppää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kirjoitit kuin mun suusta...meillä aika lailla samaankaltainen suhde.. petetäänkö me tässä jotenkin itseämme ja muut neuvovat nyt hankkimaan uuden miehen joka tyydyttää ja hoitelee sinut ensiksi jne... en tiedä mikä olisi oikea ratkaisu, mutta en haluaisi heittää rakkautta syrjäänkään.. enkä sitä tahdokkaan.. seksi elämä voisi olla välistä sellaista että minäkin NAUTIN oikeen täydellä teholla...
uskon, että ei varmaan olla ainuita naisia suomessa, jotka kärsii tästä...
meidän pitäisi olla varmaan itsekkäämpiä...
en ole luonteeltani sellainen.. olen enemmänkin antaja kun ottaja... kerran mieheni sai varmaan slaagin mielessään kun hyppsäin päälle pienen pusuttelun jälkeen.. panin niin että päässä humisi ja sain tyydytykseni..en huomioinnut häntä samalla lailla kun aina..todellakaan.. vaan pidin sen hetken ainoastaan omien korvieni välissä.. kun sain.. hyppäsin pois päältä ja sanoin kiitos huohottaen =)..tämän jälkeen kävin vähän peseytymässä ja menin antamaan suukon ja painuin omiin puuhiini... mies jäi tyydyttämättä.. mutta sain takas mitä minä saan aika usein!
Juu uuden miehen hankkiminen ei ole ainakaan mulle ratkaisu. Kyllä minäkin nautin niillä rakastelukerroilla, kun mieheni minun haluaa nauttivan eli jaksaa nähdä vaivaa sen nautinnon eteen.
Itsekkäämpi pitäisi varmaan olla... Ja ehkä rohkeakin ja vaatia. Mutta niin kuin kirjoitit, minäkin olen enemmän antaja kuin ottaja. Ikuisesti kiltti. Ja sitäkin olen miettinut, että jos menen tällaisista asioista valittamaan, niin tuntuuko se sitten hyvältä, kun mies alkaa nuolla ja minä ajattelen, että nyt hän nuolee vain siksi, että minä sitä haluan. Ehkä hän vain inhoaa nuolla ja jos niin on, en halua sitä häneltä.
Tämä vaatimisen vaikeus varjostaa kyllä muutenkin minun keskustelutaitoani tässä suhteessa, ei pelkästään seksissä. Minä kun en haluasi minkään tapahtuvan pakosta, ettei minun tarvitisisi ajatella, että nyt hän tekee tai sanoo noin vain siksi, että että minä olen sanonut haluavani sitä. Complicated? Se on toinen nimeni :D
Jotenkin tuntuu, ettei teillä keskustella. Olan oman vaimon kanssa käynyt vähän eri vinkkelistä samoja keskusteluita muutaman kerran. Miehenä en vain mitenkään vieläkään voi ymmärtää, miten jokin asia, vaikka pillun nuolenta, siitä huononee, jos sitä menee pytämään?
Meillä vaimo ei halua ottaa suuhun, mutta ottaa, jos kauniisti pyydän ja vetää loppuun asti, kiltisti. Ja koska hän ei siitä tykkää, niin en kovin usein pyydä; ainoastaan jos on "ihan pakko" saada imua. Minä nuolen pimppaa mielelläni. Joskun kävimme keskustelun pimpannuolennasta. Vaimo kun ei saa helposti orkkua edes-takaisella jyystöllä, olen mielelläni jossain välissä hänelle nuollut/sormettanut orkun ja sitten nainut mieleni mukaan. Selitin nuolevani pimppaa omasta tahdostani: maistuu, tuoksuu ja tuntuu hyvältä. Hänen orkkunsa on lisämakuna siinä sivussa.
Asioista keskustelu avoimesti ei ole valittamista tai vaatimista. Keskustelu (omaan kokemukseen nojaten) kannattaa käydä jossain muualla kuin esileikin korvikkeena; keittiön päuydän ympärillä tai olohuonessa jne... Keskustelusta tulee kuitenkin (halusitte tai ette) semmoninen, ettei molempia sen jälkeen välttämättä paneta kovemmin.. Erityisesti viitaten Ihmettelijän viimeisiin riveihin viestissä.
Kannattaa avoimesti keskustella mikä on tärkeintä seksissä: oma, toisen vai jopa yhteinen hyvä. Ja miten tämä vaihtelee päivän/viikon ja mielialan mukaan. Minä esimerkiksi voin olla vaimolle monta päivää tosi sovinistisika ja hiplata pillua just sen verran, etten (kovasti) satuta kun työnnään kerrasta sisälle ja jyystä orkun itselleni. Sitten vaan kyrvän ulosveto ja nukkumaan tai muihin hommiin. Seuravalla kerranlla voinkin sitten vaikka tunnin nuolla ja sormettaa vaimoa ja käyttää käsiä kiinnipitämiseen, ettei hän karkaa kesken "esileikin". Kiinnipitäminen positiivisessa mielessä; kun tekee oikein hyvää, sitä tulee sätkittyä ja kiemurreltua sen verran, ettei nuolenta ole helppoa ilman paikallaan pitoa... 8-)
Seksi "vaatii" rajatonta luottoa ja ymmärrystä. Jos jokin pienen pieni asia hiertää mieltä; kohta se jo hiertää koko (seksi)suhdetta. Puhumalla asiat selviävät eikä mikään ole mukavampaa kuin päättää riita 69:iin.
Saatat olla oikeassa, että ei keskustella. Jos näin on, niin otan kyllä suurimman vastuun siitä itselleni. On asioita (itse asiassa lähes kaikki asiat, jotka koen epäkohdiksi ovat sellaisia), joista en osaa keskustella ilman, että kuulostaisin omissa korvissani kärpäsestä härkäsen tekijältä tai itsekeskeiseltä.
Niinpä niin, omissa korvissani.
Olen tämän kertonut hänelle ja hän on sanonut, että hän haluaa tietää, mitä pitäisi tehdä paremmin jne. ja minun pitäisi vain kertoa. Mutta silti. Minun on vain niin vaikea eritellä ja jäsentää mielessäni asioita, joista haluaisin puhua. Kun alan niistä puhua, alan kuulostaa mielestäni naurettavalta ja yleensä käykin juuri niin, että mies naurahtaa sanoo hupsuksi tms. ja jatkaa puuhiaan.
En tiedä, että onko todellakin niin, että en osaa esittää asioitani oikein vai eikö hän halua kuulla.
Kirjoitit, TreMies, että voit välillä monta päivää hiplata pillua vain sen verran, että pääset kunnolla jyystämään ja laukeamisen jälkeen nukkumaan. Seuraavalla kerralla saatatkin sitten antaa vastapalvelusta. Niin on tavallaan meilläkin. Kyllä minä saan välillä niitä orgasmisekstailujakin. Mutta jokin jää silti puuttumaan. Ehkä juuri se, että kun mies on toisinaan vain omanautintokeskeinen ja sitten välillä antaa myös minulle sen orgasmin, niin hänhän saa saman nautinnon myös näillä kerroilla. En nyt tarkoita mitään sellaista, että orgasmeja pitää olla sama määrä tms. Mutta laukeamiseni jälkeen minä olen edelleen ja vieläpä heti hänen käytettävissään, toisinpäin ei ole koskaan. Vaikka sanoin, että en hae tasamääräisiä laukeamisia, mutta tosi asia kuitenkin on se, että hän täällä huomattavasti enemmän saa. Hän saa loppuun asti vietyjä suihinottoja, hän saa loppuun asti vietyjä käteenvetoja, hän saa "vain hänelle tarkoitettuja yhdyntöjä". Minä saan keskimäärin joka toisen yhdynnän niin, että hän tuottaa minulle orgasmin. Niin, tilannehan on se, että en saa pelkässä yhdynnässä vaan siihen tarvitaan sormia. Onko se sitten niin työlästä, että toivon liikaa...
Ja sekin juttu vielä, että minä haluan hänen saavan kaikki nuo orgasmit, haluan antaa hänelle kaikke hyvää ja nautintoa niin seksissä kuin muutenkin tässä suhteessa. Eikö hän sitten halua samaa minulle? Ottaa vain tyytyväisenä vastaan...Niinkö hän ajattelee sen menevän?
Tuosta keskustelusta vielä... Vikaa voi olla omassa päässä, mutta kun tuntuu, että näissä asioissa kun ei pitäisi kenenkään tehdä mitään sellaista, mitä ei omasta vapaasta tahtoisi tehdä, niin vaatiminen ei tunnu hyvältä. Ja kun on moneen kertaan vihjaamalla (ymmärrettävästi) pyytänyt, niin se menee jo vaatimisen puolelle.
"kaikki nuo orgasmit, haluan antaa hänelle kaikke hyvää ja nautintoa niin seksissä kuin muutenkin tässä suhteessa. Eikö hän sitten halua samaa minulle? Ottaa vain tyytyväisenä vastaan...Niinkö hän ajattelee sen menevän? "
Tähän piti lisätä, että en oikein jaksa uskoa, että hän ajattelisi sen noin ja siksi olen tullut siihen johtopäätökseen, että hän ei ehkä jaksa minua tyydyttää niin usein tai pidä jostakin tyydytyksen osasta (esim. nuolenta) ja siksi minusta tuntuu, että puhumatta paras.
" Ja sitäkin olen miettinut, että jos menen tällaisista asioista valittamaan, niin tuntuuko se sitten hyvältä, kun mies alkaa nuolla ja minä ajattelen, että nyt hän nuolee vain siksi, että minä sitä haluan. Ehkä hän vain inhoaa nuolla ja jos niin on, en halua sitä häneltä."
Aivan olen itse miettinyt samaa tai minusta on tuntunut täysin samalle! ..itseasiassa voin sanoa, että minulle on käynyt näin.. pohdin liikaa asiaa.. ja.. onhan se mies siinä nuollut, mutta se ei ole tuntunut millekkään...
Pidän itse rajummisat otteista.. pidän, että minut 'otetaan'.. ei mitään raiskuasotteita mutta kumminkin.. pidän siitä, että mies hallitsee aktiamme.. harvemmin sitä vaan saa.. harvinaista herkkua..
Kyllä meillä on keskusteltu asiasta.. lähinnä minun aloitteestani.. minä selitän ja mies on vaan todennut että näinhän se on.. ollut yhtämieltä...mutta tuppaa siltä vaan asia unohtumaan välistä käytännössä.
miten se menikään..miehet marsista, naiset venuksesta.. :)
Et toivo liikaa. Ehkä annat kovin paljon.
Itselläni homma toimii päinvastoin. Haluaisin antaa kaiken, mitä osaan ja mitä hän mulle opettaa ja on hiukan opettanut. Mutta kun ei useimmiten kelpaa. Ei ennen ei aikana eikä jälkeen.
Kuitenkin, mikään ei ole ole yhtä ihanaa, kuin olla laukeavan rakkaan naisen vieressä.
Itse jään usein ilman, se on oma ongelmani, en tule helposti. Mutta sekin tuntuu hyvältä, jos kumppanilla on hyvä olla.
Lainaus alkaa:
Mutta laukeamiseni jälkeen minä olen edelleen ja vieläpä heti hänen käytettävissään, toisinpäin ei ole koskaan. Vaikka sanoin, että en hae tasamääräisiä laukeamisia, mutta tosi asia kuitenkin on se, että hän täällä huomattavasti enemmän saa. Hän saa loppuun asti vietyjä suihinottoja, hän saa loppuun asti vietyjä käteenvetoja, hän saa "vain hänelle tarkoitettuja yhdyntöjä". Minä saan keskimäärin joka toisen yhdynnän niin, että hän tuottaa minulle orgasmin. Niin, tilannehan on se, että en saa pelkässä yhdynnässä vaan siihen tarvitaan sormia. Onko se sitten niin työlästä, että toivon liikaa...
Ja sekin juttu vielä, että minä haluan hänen saavan kaikki nuo orgasmit, haluan antaa hänelle kaikke hyvää ja nautintoa niin seksissä kuin muutenkin tässä suhteessa. Eikö hän sitten halua samaa minulle? Ottaa vain tyytyväisenä vastaan...Niinkö hän ajattelee sen menevän?
Lainaus loppuu.
Joo nettiviisaat kohta opettaa mulle oikeaa tapaa quotata, kiitos siitäkin vähästä
Tuosta keskustelusta vielä... Vikaa voi olla omassa päässä, mutta kun tuntuu, että näissä asioissa kun ei pitäisi kenenkään tehdä mitään sellaista, mitä ei omasta vapaasta tahtoisi tehdä, niin vaatiminen ei tunnu hyvältä. Ja kun on moneen kertaan vihjaamalla (ymmärrettävästi) pyytänyt, niin se menee jo vaatimisen puolelle.
Jos kerran rakastat niin miksi sitten itket täällä kun mies haluaa olla "herra kuningas" talossa ja päättää kaikista asioista, jopa sun laukeamisista. Miehesi on ikävä kyllä vanhan kansan kasvattama itsekäs idiootti eikä tule koskaan muuttumaan. Hän päättää kaikista asioista. Lopeta ruikutus ja opettele elämään tossun alla kun näin olet päättänyt.
Aamen.