Nyt kun korkeakoululaitos on kovien muutospaineiden alla ja duaalimallia on alettu selvästikin hajottaa monelta taholta, niin eikö olisi järkevää muuttaa korkeakoulutus pelkästään yliopistoissa tapahtuvaksi eli siis AMK:t muuttuisivat yliopistoiksi tai AMK:t lakkautettaisiin, miten nyt vain haluaa asian ilmaista?
Siis tehtäisiin niin, että alemmat korkeakoulututkinnot olisivat niitä alempiin tehtäviin valmistavia ja niihin "käytännön" työelämän tarpeisiin tehtyjä tutkintoja ja halutessaan sitten voisi pyrkiä jatkamaan siitä ylempään korkeakoulututkintoon.
Siis toisin sanoen kaupan alalla olisi kauppatieteen kandidaatti, joka olisi alempi korkeakoulututkinto ja antaisi valmiudet käytännön työskentelyyn ja alemmalla portaalla eli tradenomin tutkintoa ei tarvittaisi eikä AMK:ta, kandi voisi sitten halutessaan pyrkiä jatkamaan kauppatieteen maisteriksi eli ekonomiksi, joita nytkin valmistuu yliopistoista, mutta sinne pääseminen olisi pyrkimisen ja kovan kilpailun kautta eikä mikään itsestään selvyys jatkaa kuten ei nytkään tradenomi pääse lukemaan maisteriksi kuin pyrkimällä yliopistoon.
Sama asia tekniikassa: tekn. kand. olisi käytännössä sama kuin insinööri nyt ja voisi pyrkiä lukemaan DI:ksi.
loppuisi jatkuva kilpailu ja itsensä korostaminen, kun olisi vain yliopisto ja sieltä tulisi alempia ja ylempiä tutkintoja, kuten nyt on asia muuttunutkin. Mihin ihmeeseen tarvitsemme kahta eri tasoista korkeakoulua maahamme, kun on mahdollista suorittaa yhdessäkin usean tasoisia tutkintoja eli käytännössä alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ja sitten vielä jatkotutkintona tohtori (lisensiaatti myös, mutta harvemmin nykyään)?
Typerää että on nyt 4 eri tutkintoa ( yliopiston jatkotutkinnot) kahdesta eri tasoisesta oppilaitoksesta, emme tarvitse sekä tradenomeja, että kauppatieteen kandeja esimerkiksi molempia erikseen.
Siis tehtäisiin niin, että alemmat korkeakoulututkinnot olisivat niitä alempiin tehtäviin valmistavia ja niihin "käytännön" työelämän tarpeisiin tehtyjä tutkintoja ja halutessaan sitten voisi pyrkiä jatkamaan siitä ylempään korkeakoulututkintoon.
Siis toisin sanoen kaupan alalla olisi kauppatieteen kandidaatti, joka olisi alempi korkeakoulututkinto ja antaisi valmiudet käytännön työskentelyyn ja alemmalla portaalla eli tradenomin tutkintoa ei tarvittaisi eikä AMK:ta, kandi voisi sitten halutessaan pyrkiä jatkamaan kauppatieteen maisteriksi eli ekonomiksi, joita nytkin valmistuu yliopistoista, mutta sinne pääseminen olisi pyrkimisen ja kovan kilpailun kautta eikä mikään itsestään selvyys jatkaa kuten ei nytkään tradenomi pääse lukemaan maisteriksi kuin pyrkimällä yliopistoon.
Sama asia tekniikassa: tekn. kand. olisi käytännössä sama kuin insinööri nyt ja voisi pyrkiä lukemaan DI:ksi.
loppuisi jatkuva kilpailu ja itsensä korostaminen, kun olisi vain yliopisto ja sieltä tulisi alempia ja ylempiä tutkintoja, kuten nyt on asia muuttunutkin. Mihin ihmeeseen tarvitsemme kahta eri tasoista korkeakoulua maahamme, kun on mahdollista suorittaa yhdessäkin usean tasoisia tutkintoja eli käytännössä alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ja sitten vielä jatkotutkintona tohtori (lisensiaatti myös, mutta harvemmin nykyään)?
Typerää että on nyt 4 eri tutkintoa ( yliopiston jatkotutkinnot) kahdesta eri tasoisesta oppilaitoksesta, emme tarvitse sekä tradenomeja, että kauppatieteen kandeja esimerkiksi molempia erikseen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Typerää että on nyt 4 eri tutkintoa ( yliopiston jatkotutkinnot) kahdesta eri tasoisesta oppilaitoksesta, emme tarvitse sekä tradenomeja, että kauppatieteen kandeja esimerkiksi molempia erikseen."
Tradenomeja tarvitaan varmasti, kauppakandeista en niin tiedä.
Sinähän olet oikea älykkö. Kiitos kun jaksat osallistua jatkuvasti keskusteluun ;)
Tuossa on varmasti ideaa, ja luulenpa että ennen pitkää asiat kääntyvätkin tuohon suuntaan suurimmissa yliopistokaupungeissa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tulevat yhdistymään kuvailemallasi tavalla, mutta aikaahan se vie ja rahaa, ei varmasti tällä vuosikymmenellä ole mahdollista vielä. Kauppatieteissä ja tekniikassa
varsinkin tuntuisi järkevältä ratkaisulta.
Samalla tavalla sairaanhoitaja(AMK) voisi sitten olla alempi korkeakoulututkinto, niin kuin monissa muissakin maissa ympäri maailmaa.
Tai ainakin näin olen ymmärtänyt. Nythän on niin, että sairaanhoitaja(ylempi AMK) ja hoitotieteen maisterit kilpailevat samoista viroista ja työpaikoista. Mitä järkeä on kahdessa eri paikassa tuottaa samanarvoisia tutkintoja, ja haaskata rahaa kaksinkertaiseen koulutukseen, kun yhdenkin laitoksen alla päästäisiin samaan lopputulokseen.Onhan esim. farmasiassakin farmaseutti(alempi korkeakoulututkinto) ja proviisori(ylempi korkeakoulututkinto). Mielipiteitä?
Ei sairaanhoitajia kouluteta missään päin maailmaa yliopistoissa, toki hoitotiedettä opetetaan yliopistoissa kuten Suomessakin. Sairaanhoitajat voisivat valmistua sairaanhoito-oppilaitoksesta kuten ennenkin. Ei se nyt oikein akateeminen tutkinto ole sairaanhoitajan tutkinto, muutoin tulee lisää koulutusinflaatiota ja varsin erikoistahan se olisi että olisi yliopistotutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia (?)
Lisäksi hoitotieteen maisteri on korkeammin ja oikeasti akateemisesti koulutettu kun sairaanhoitaja (ylempi AMK) ei ole ja sinällään heillä on melkoinen tasoero oikeasti, vaikka onkin muodollinen pätevyys hakea samaa virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto -tason tutkinto. Kun taas ylihoitajaa valitaan ja sairaanhoitopiirin/sairaalan osaston hallinto päättää kuka valitaan, niin kyllä varmaan hoitotieteen maisteri on etusijalla, kun akateemisen koulutuksen itsekin saaneet ovat valitsemassa virkaan otettavaa.
sairaanhoitajia yliopistoissa, ota selvää.
Suomi on lähes poikkeus tässä asiassa.
Tietenkin hoitotieteen maisteri on korkeammin koulutettu ja varmasti pätevämpi ylihoitajan virkaan, mutta osastonhoitajan paikkaan saattavat hakea myös maisterit, vaikka kenties sairaanhoitaja(ylempi AMK) voisi olla sopivampi.
No, olkoot. Ei tämä tällä meidän jauhamisella miksikään muutu.
Missä maissa sh.koulutus on yliopistotasoista (siis oikeasti yliopistotasoista, ei vain nimikikailun seurauksena siltä vaikuttavaa, vaikka kyseessä onkin AMK)?
...taas menikään?
"Kyllä koulutetaan sairaanhoitajia yliopistoissa, ota selvää"
Kyllä yleensä on tapana, että se joka esittää väitteen, esittää itse sille myös todisteet/perusteet. Ei muilla ole velvollisuutta todistaa sinun väitteitäsi oikeiksi, jokainen todistakoon omansa.
Mutta tehdää nyt poikkeus:
Juu, kyllä ainakin Tamereen yliopiston LT tiedekunnassa on hoitotieteen laitos. Mutta ei sieltä mitään sairaanhoitajia valmistu vaan terveystieteiden maistereita (tutkintouudistuksen myötä pian myös kandeja).
Koulutusohjelmia on kaksi: hoitotyön johtamisen ko. ja hoitotyön opettamisen ko., tutkintonimike molemmista terveystieteen kandi tai maisteri. Siellä koulutetaan mm. ne sairaanhoitajien (AMK) opettajat, jotka eivät näköjään jostain syystä ole katsoneet sinun tarvitsevan täsmällistä tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista.
Koulutusohjelmien pohjavaatimuksena on aikasemmin käytössä ollut sairaanhoitajan opistotutkinto tai sama asia uudella nimellä eli sairaanhoitajan (AMK) tutkinto. (Huomannet muuten, että pohjakoulutusvaatimuksissa AMK ja aikaisempi opistostaso rinnastetaan toisiinsa.)
Niin että niillä terveystieteiden maistereilla, jotka sinuakin opettavat, on SEKÄ sinun nyt saamaasi AMK-koulutus (tai sitä vastaava aiempi opistotutkinto) ETTÄ akateeminen koulutus siihen päälle. Ja kuitenkin sinusta tulee pelkällä AMK-tutkinnolla heitä pätevämpi hoitotyön ammattilainen esim. osastonhoitajan virkaan - NIINKÖ? Ovat he sitten ainakin riivatun päteviä opettajia. :D
Lisätietoa:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/esittely.html
http://www.uta.fi/opiskelu/oppiaineet/hoitotiede.html
että Suomessa, vaan ulkomailla, esim. Ruotsissa sairaanhoitajia koulutetaan yliopistossa.
Ja sairaanhoitaja(ylempi AMK) on ammattikorkeakoulun jatkotutkinto, joka tekee jo valmistuneesta sairaanhoitajasta kelpoisen johtotehtäviin.(Vai miksi muuten se jatkokoulutuus olisi olemassa?)
...ylempi AMK antaa kelpoisuuden asiantuntijatehtäviin, ei johtotehtäviin. Johtotehtäviin vaaditaan edelleen terveystieteiden tai hallinnon maisterin, lisurin tai tohtorin tutkinto. Ja johtotehtävillä en nyt tarkoita lähiesimiehiä, vaan keski- ja strategista johtoa.
Kuule, kyllä ylempi amk-tutkinto on nimenomaan tarkoitettu asiantuntija- ja johtamistehtäviin, eikä tarkoituksena ole hyppiä maistereiden ja kandien varpaille, vaikka he samoista osastonhoitajien paikoista tulevatkin kisailemaan.
Ruotsissakin samasta tiedekunnasta valmistuu
sairaanhoitajat, kandit ja maisterit. Alkuperäiseen kirjoitukseen vedoten; olisi kaikkien kannalta yksinkertaisempaa, jos kaikki terveydenhuollon korkeakoulutus tapahtuisi saman katon alla, ilman päällekkäisyyksiä.
Osastonhoitajien????
Voi tyttö-kulta, maisterit eivät kisaile kenenkään kanssa osastonhoitajien paikoista. En tiedä mitä propagandaa ne opettajat teille siellä koulussanne opettavat, mutta tiedekorkeakoulun ylempi korkeakoulututkinto on aina tiedekorkeakoulun tutkinto, eikä sille ylempi AMK tule asettamaan minkäänlaista uhkaa. Maisterit täyttävät ylihoitajien kelpoisuusvaatimukset, eivätkä näinollen ole ensimmäisinä "kisailemassa" osastonhoitajien paikoista kenenkään kanssa. Ja jos et usko, niin kysypäs opettajaltasi huomenna miten monta hallinnon opintopistettä tulee olla, että on edes muodollisesti pätevä hakemaan esimerkiksi ylihoitajan tehtäviä. Ei riitä ylemmän AMK.nkaan pisteet!
kertaakaan, että ylempi amk havittelisi ylihoitajan paikkaa. Kyse on vain siitä, että terveystieteiden maistereille ja kandeille ei millään riitä kaikille ylihoitajien töitä, ja kokemuksesta tiedän, että hoitotieteen maisterille on kelvannut jopa apulaisosastonhoitajan paikka, eli eivätkö he hae samoja virkoja ylemmän amk:n kanssa?
Ja mistä tiedät, olenko tyttö?
P.S. Olen myös yliopiston kirjoilla.
kenties oletkin parrakas sairaanhoitajatar...uuh, kamala ajatus.
ettei henkinen tasapainosi tulevaisuudessa järky, koska psykiatrisella puolella miessairaanhoitajia riittää...
Painetta muutokseen ja tittelikikkailuun tulee lähinnä vain amiskojen itsensä puolelta....
Sekä yliopiston puolelta. Ei siitä kauan ole kun LTY:n rehtori haikaili läheisempää yhteistyötä paikallisen AMK:n kanssa.
Toiselta palstalta, mutta sama asia;
Suomalaisen korkeamman asteen alamäki on muuttunut tasaisesta laskusta jo lähes romahdusmaiseen pudotukseen. Syitä on useita;
-Yliopistojen toiminnan ja resurssien hajasijoittaminen
-Ammattikorkeakoulutus; pahimmat skenaariot ovat ylittyneet jo koulutuksen laadun ja määrän suhteen
-Ikäluokkien pienemiseen ei valmistauduttu em. päätöksiä tehtäessä
- toisen asteen koulutuksen aliarvioiminen ja suhde amk -opetukseen
- korkeamman koulutuksen inflaation työelämässä (syynä mm. edellämainitut)
Mihin tämä johtaa:
Suomeen syntyy isoimpien mini(moni)tieteellisten yliopistojen eliitti (5-6 kpl; HY;TY;JY;OY:TaY;Teknis-taloudellinen yo), joissa koulutetaan kansakunnan parhaimmisto. Muut yliopistoyksikot siirretään suorittamaan täydennyskoulutusta tai soveltuvin osin yhdistetään ammattikorkeakoulujen kanssa ns. maakuntakorkeakouluiksi. Ammattikorkeakoulutusta karsitaan vastaamaan ikäluokkien todellista tarvetta. Maakuntakorkeakoulut opetuksellisesti, oppilasainekseltaan ja tuloksiltaan lähempänä nykyistä amk-järjestelmää kuin nykyistä maakuntayliopistolaitosta.
Entäs tutkinnot; sekä "eliittiyliopistoista" että "maakuntakorkeakouluista" saa master -tason todistuksen. Kuitenkin siten, että maakuntakorkeakoulutus tähtää lähinnä batchelor -tason läpäisyyn (ja sitten työelämään).
Mikä em. skenaarioissa on nykyajatuksilla ikävää: on syntymässä anglo-amerikkalainen koulutusjärjestelmä, jossa tutkintotasot ja nimet eivät ole mitenkään verrattavissa toisiinsa. Eliitti kouluttaa lapsensa yliopistoissa ja vain opinahjon nimi merkitsee työnantajalle jotain, ei tutkinto tai sen taso. Ja MIKÄ HUOMIONARVOISTA, esim. amk-uudistuksen taustalla oleva demareiden tasa-arvo (osa lukee tasapäistäminen..) ja keskustan aluepolitiikka ovat kärsimässä massiivisen konkurssin heidän omilla toimillaan.
Ja vielä jatkoa; Koulutuksellinen eliitti, jos sanaa saa käyttää, syntyy yhteiskunnallisen päätöksenteon avulla tai ilman sitä. On aivan selvää, että opinahjoilla ja (toivottavasti) tutkintotasoilla on merkitystä. On absurdia väitää, että on aivan sama, onko master-paperit saanut perinteitä omaavasta kansainvälisesti tunnetusta tiedeyliopistosta tai maakunta-amk:n filiaalista. Edes julkisella sektorilla ei kukaan työnantaja samaista näitä asioita, entäs sitten yksityisellä, jossa työntekijän muodollisella kelpoisuudella ei olen senkään vertaa merkitystä, mutta muodollisella uskottavuudella on...
Jotain pitäisi tehdä, ja em. kuvattu on hyvin lähellä todellisuutta. Hyvä vai huono, miettikää sitä
... sihteereiksi sekä muihin töihin pitämään firman rutiinit pyörimässä, eli panemaan yliopistohemmojen päätökset täytäntöön.
Voipi ne päätökset tehdä vaikka vanhan kauppaopiston käynyt "hemmo" eli merkonomi. Ja niitähän riittää mm. pankinjohtajina.