Ei ole Peugeot asiaa, mutta kyllä Pösökin renkaiden päällä kulkeen :)
Läinnä Tekniikan Maailma lehteä lukevana olen tullut informoiduksi, että mitä leveämmät renkaat sitä uraherkemmät ne ovat. Tämä ei mahdu omaan pieneen päähäni. Eikö olisi loogisempaa, että kapeampi rengas putoaa nopeammin uraan kun leveän renkaan osa on vielä tasaisella?
Selvittäkää tämä minulle. Siis mikä on teoria, että leveä rengas on herkempi luikertelemaan urissa kun kapea?
Kiitos etukäteen!
Läinnä Tekniikan Maailma lehteä lukevana olen tullut informoiduksi, että mitä leveämmät renkaat sitä uraherkemmät ne ovat. Tämä ei mahdu omaan pieneen päähäni. Eikö olisi loogisempaa, että kapeampi rengas putoaa nopeammin uraan kun leveän renkaan osa on vielä tasaisella?
Selvittäkää tämä minulle. Siis mikä on teoria, että leveä rengas on herkempi luikertelemaan urissa kun kapea?
Kiitos etukäteen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
niin, etta ura on yleensa semmoinen pyoreahko, jolloin leveampi rengas 'puree' helpommin siihen uran reunaan.
(MUTU)
Ohoh! Onpa tainnut mennä TM:lla puurot ja vellit sekaisin: ennenvanhaan muuan tietty automerkki oli hakkapeliitoilla rengastettuna niin uraherkkä että se seurasi tiekarhun jälkiä jokaiselle linja-autopysäkille ja maitolaiturilevennykselle. Nykyisin teillä enää harvoin näkee uria, koska teitä suolataan niin runsasti.
Lehti lienee tarkoittanut mainitulla käsitteellään raideherkkyyttä, eli sitä miten auto seurailee tien kulutuspintaan kuluneita raiteita.
Teräväolkainen rengas on kokemukseni mukaan raideherkempi kuin pyöreäolkainen. Tästä syystä mm. en käytä nokialaisia talvirenkaita.
Leveiden rekaiden haittapuolena on myös suurempi taipumus nousta vesi- ja sohjoliirtoon, joten en suosi leveitä renkaita siitäkään syystä.
En nyt hakenut kenenkään mielipidettä mistään renkaista. Jokainen saa ajaa edelleenkin täysin itse valitsemillaan kumeilla.
Kysymys on TM:n jatkuvasti käyttämästä väitteestä, jonka alussa kuvasin.
Tuo teräväolkaisuus taitaa olla yksi ymmärrettävä syy kun verrataan pyöreäolkaisempiin.
Eiköhän nyt sentään pidetä vellit omilla lautasilla ja yritetä ymmärtää mitä milloinkin urilla tarkoitetaan.
Raiteita en sentään ole (onneksi) maanteillä tavannut. Vaikka lingvistisesti oletkin oikeassa.
206seni alusta joka on viritetty 175 renkaille vetää ajourassa niin paljon että ratista on rakko pitää kaksin käsin kiinni kun käytän 195/50 kesärenkaita. Jos olen ajouran oikeassa reunassa veto suuntautuu oikealle ja päinvastoin.
Kesärenkaissani on "kulmikkaat" reunat.
Huollossa muuttivat aurauskulmia (ennen 0º ja nyt 1º). Ohjaus parani hitusen. Jos pyörien kallistuskulmia muuttaa se korjaisi ongelman mutta kuluttaisi renkaita väärin sekä huoltamot eivät hanakasti kulmia muuta! En suosittele!
Jos jotain huonoa niin kyllä hyvääkin: Auto kulkee 195 renkailla kuin kiskoilla kun ajan 100km/h -> tai ajourattomalla tiellä. Näin tasaista kyytiä ei alkuperäisillä 175 renkailla saa. Eipä jää ajomukavuudessa paljoa isommille kärryille.
Leveät renkaat tekevät autosta sporttisen näköisen ja oloisen tietysti jos rengaskoissa pysytään järjellisissä arvoissa. Tosin jos alusta on karvalakki eivät pelkät renkaat tilannetta pelasta!
Se vetäminen tietääkseni johtuu juuri siitä ettei rengas putoa uraan vaan jää kantamaan renkaan reunalla. Jos reuna on terävä puree se uraan paremmin kuin pyöreä ja vetää enemmän.
Esimerkki: Miltä mahtaisi tuntua luistella luistimilla joiden molemmat terät olisivat esim. 2 senttiä todellista terän paikkaa vasemmalla/oikealla. Saattaapa olla että vetäisi jonnekin suuntaan. Jos et usko kokeile!
Kuvittele että lasket metrin leveässä kourussa 80cm leveällä pulkalla. Vaikuttavatko kourun laidat ajolinjaasi? Vaikuttavat. Kuvittele sitten laskevasi samaa kuorua 40cm levyisellä pulkalla. Ohjailevatko laidat yhä? Ei läheskään enää yhtä paljon.
Vastoin yleistä käsitystä se mitä TM tai Tuulilasi kirjoittaa EI OLE jumalan sanaa, vaan pitkälti toimittajien omien mieltymysten julkituomista. Ihan niinkuin täälläkin kirjoitetut asiat.
Jostan tulee ekana mieleen, että laskettelee 140 cm leveällä pulkalla eikä tipahda uraan lainkaan, mutta taitavat ne tieurat todellakin ola mainitsemasi esimerkin suhteessa.
Ei TM todellakaan tiedä aivan kaikkea vaikka antaa ehkä niinkin ymmärtää. Yritin tätä urajuttua kysellä sähköpostilla, mutta eipä kukaan vaivautunut selittämään. Ehkä se on joskus 10 vuotta sitten selitetty oikein kaaviokuvien kera. Silloin en sitä huomannut. Nykyään asia kuitataan maininnalla ja kaikkien oletetetaan asian teoria tuntevan.
Kiitos sinulle
(Alfoissa näkee usein aika leveitä tassuja, miten on urien kanssa....;))
Leveitä on tassut monissa Alfoissakin ja kieltämättä vetelee näillä Suomen uraisilla teillä enempi kuin kapeilla ajellessa.
Leveitä on tassut monissa Alfoissakin ja kieltämättä vetelee näillä Suomen uraisilla teillä enempi kuin kapeilla ajellessa.