Varsinkin maitotilojen emännät - ehdittekö harrastaa jotain säännöllisesti ja mitä? Tuleeko käytyä jumpassa tai uimassa tai vaikka kuorossa? Oletteko alkaneet jonkun uuden harrastuksen tai elvyttäneet vanhan taas eloon?
Lähteminen navetoimisen jälkeen illalla on varmaan vaikeaa (ainakin minulle), eli miten saatte itsenne liikkeelle? Paljonko teillä on matkaa harrastuksiin ja menettekö yksin vai toisen/toisten kanssa?
Onko teillä ja miehellänne yhteisiä rientoja vai kaipaatteko nimenomaan sitä omaa juttua, kun sitä päivän mittaan näkee puolisoa muutenkin? ;)
Lähteminen navetoimisen jälkeen illalla on varmaan vaikeaa (ainakin minulle), eli miten saatte itsenne liikkeelle? Paljonko teillä on matkaa harrastuksiin ja menettekö yksin vai toisen/toisten kanssa?
Onko teillä ja miehellänne yhteisiä rientoja vai kaipaatteko nimenomaan sitä omaa juttua, kun sitä päivän mittaan näkee puolisoa muutenkin? ;)
Vastaukset 15
Vanhimmat
talvella hiihdämme, kuka aina perheestä ennättää lähtemään mukaan. Käymme kirkonkylällä hiihtämässä valaistulla, sinne on matkaa 5 km.
Muulloin lenkkeilemme, kävelemme tai pyöräilemme. Usein miten niin, että me vanhemmat yhdessä, ja jotkut lapsista mukana.
Syksyn aikana kävin kerran viikossa kuntosalilla sinä aikana kun nuorimmaiseni oli omassa kerhossaan, mutta nyt on sen verran enempi töitä navetalla, etten raaski poikaani jättää yksin navetalle siksi aikaa. Minun harrastuksiin voi lukea lasten harrastuksissa kuljettamisen, niitä lähtöjä on n. 4-5 viikossa, 5 ja 25 km:n päässä.
Joinakin vuosina on käyty perheen kera pelaamassa sulkapalloa ja tennistä, mutta tässä muutaman vuoden aikana miehelläni on ollut niin paljon työkiireitä, ettei ole ehditty. Nyt voisi olla aikaa niille, tai ainakin parin vuoden päästä, kunhan saamme rakennusprojektin valmiiksi.
Yksin olen käynyt bailatinossa (nyt sitä ei järjestetty) ja kuorossa joinakin vuosina. Yhdessä on käyty lavatanssikurssilla, kun sellainen on järjestetty.
Kaikki minun vuosilomapäivät vietetään perheen kera yhdessä lomapaikassa ja siellä pelataan tennistä/sulkapalloa, keilataan, uidaan, pyöräillään/hiihdetään.
nykyään olekkaan muuta kuin aikaa ja rahaa. meidänkin kylän tilaemännät kulkevat viimeisen muodin mukaan ja päivät menee shoppaillessa ja salarakkaan kanssa peuhatessa. salarakas vaihtuu usein, esim minun poikani 21v oli pitkään suhteessa tuollaisen emännän kanssa, kunnes tämä yllättäen löysi uuden, oli vaikea aika pojalleni joka oli ehtinyt tyhmyyttään rakastua tuohon petoon, olisinpa tiennyt asiasta ajoissa....
No enimmäkseen harrastetaan renkini kanssa seksiä tallissa(n.4½H päivittäin) mutta kyllä me muutakin tehdään...esim minä käyn jumpassa.
On niin paljon töitä, joskus kyllä pelaan lentopalloa ja jalista mutta ei ihan joka viikko. Jumpassa käyn viikottain kolmasti sekä napatassimassa. Ukko harrastaa vaan tv:tä ja tupakanpolttoa sekä thai-hierontaa.
Terve! Oon mies maalta ja oon aina himoinnut talli panosta tai naimista navetassa ..haluisitko kokeilla oon mies 33v =)
nai kaikkea vastaantulevaa, miten joku "ammattiryhmä" voi olla niin puutteessa? vai kiihottaako eläimet noita hirmuja?
En ehkä nyt ole oikea ihminen vastaamaan, kun minullahan on enemmän vapaata kuin sinulla.. mutta periaatteessa.. minulla on työpäivän pituus matkojen kanssa n.11tuntia(joskus luonnollisesti pitempään). Vaikka lapsia ei ole, niin kuitenkin se ruoka ja kotihommat on tehtävä!
Kaikesta huolimatta käyn "virkaveljen" kanssa kerran viikossa kuntosalilla ja kerran viikossa sulkapalloa pelaamassa. Ajankohta on 21-> vaikka illalla menee myöhään, auttaa se harrastus jaksamaan ja olemaan iloinen.. näkee työkavereita ja muitakin ihmisiä, kuin niitä jotka puhuu säilörehun laadusta ja kiimantarkkailusta..
koita löytää aika itsellesi jostakin ja jaksa aloittaa harrastus!! niin pysyt virkumpana hoitamaan karjaasi.. Tsemppiä!!
...osta oma elämä! Jos haluaa ja jaksaa,ehtii mitä vain. Kotosallakin paljo tekemistä. Voi vaikka laittaa talon sellaseen kuntoon että sen erottaa navetasta(vaikka maalla asuukin).Joillakin on aikaa vaikka muille jakaa ja silti ei saa mitään aikaan,jollaki lauma lapsia ja silti ehtii harrastaa,kuskata lapsia harrastuksiin tai joku voi lähettää typeriä viestejä about 10kpl päivässä monelle tuttavalle,sekin on harrastus kun ei muuta keksi,voi siinä sitten säälitellä itteään ja pilata niiden päivän joilla se ehkä muuten menis kivasti.
... uudella emännällä kaikki kupit kaapissa kohallaan. Onnea hoitoihin.
samaa mieltä..
Jotain totuutta rivien välissä. Jotkut ei ennätä mitään, jotkut aika paljonkin.
Aloitin pari viikkoa sitten jumpassa käynnin. Aloitusaika sopivasti puoli kahdeksalta illalla että kerkiää kun vähän kiirettä pitää ja menee pikkasen aikasempaa navettaan. Mies vahtii lapsen sillä aikaa. Kyllä kannattaa mennä vaikkei aina viittis lähteä kiiruulla. Keskiviikkoisin ja torstaisin käyn kun löysin sopivat ryhmät ja ajat.
Matkaa tulee yhteensuuntaan n.20 km mutta on vaivansa väärtiä :) Virkistää mieltä ja vyötärömakkaroita ;) Niin ja yksin käyn to. Ke sain sukulaistytön mukaani.
Kyllä sitä kerkii kun vaan haluu sitä aikaa itselle . Käyn kerran viikossa jumpassa ja kuntosalilla kerran viikossa mieheni kanssa . Onpahan kunto kohentunut ja paino laskenut . Matkaa on 52 km edestakasin , kuntosalille . Jumppa paikkaan on vain 16 km enes takas . Mulla ei kylläkään enää lapset itke kotona kun ovat maailmalla , lehmät vaan ammuu kotona .
Kun naapuroston isännät venyy meillä ihan haitalle asti, ja tarjoovat alkoholia.Yhden kanssa keväällä peuhasin, ja nyt ovat kaikki vailla. Ajattelin että hirvipeijaisissa heitän jalat kohti kattoa ja annan kaikille.
jota ehtii kyllä harrastaa. Ostin kotiin crosstrainerin ja poljen sillä joka ilta samalla kun katson telkasta jonkin lempisarjani (joita tallennan telkkariin, jotta aina on jotain katsottavaa ihan mihin aikaan tahansa). Näin ehtii seuraamaan aika montaa sarjaa ja kropalle tekee hyvää. Mitään sosiaalista tuossa hommassa ei kyllä ole. Sosiaalisempaa on sitten se lasten kuskailu, niin siellä näkee aina muita vanhempia ja tulee muutama sana vaihdettua.
Lypsykarjatilallisena aina on ongemana se, että pitää käydä suihkun kautta, kun lähtee kylälle harrastamaan. Se on aikaa vievää ja kuivattaa ihoa. Jumpat on kyllä elinehto pysyä terveenä tässä ammatissa. Ongelmana niissä on se että suurin osa on lypsyaikaan. Yksi harraastukseni on osallistua maatalouden kurssituksiin. Haluan koko ajan oppia uutta, mutta enenkaikkea se toisten maanviljelijöiden tapaaminen on tärkeää. Ne sosiaaliset kontaktit on tärkeitä. Mutta minäkään en halua liian läheiseksi, sillä en jaksaisi käydä oikeasti kylässä, siten nämä kurssituttavuudet ovat antoisia. Lenkkeily ei vaadi suihkussa käymistä, samoin kaikki muukin mitä voi tehdä kotona. Kirjoittaminen ja maalaaminen ovat antoisia ja niitä oppii aika helposti. Meilläkin on joskus ollut tilanteita, että näitä naapurin ukkoja on tullut käymään kymmenen kertaa päivässä katsomassa mitä meillä tehdään. Niistä on tullut maanvaiva. Olen joutunut sanomaan niile, että pysykääs välillä kotonannekin. Hyvin ovat sen jälkeen pysyneet. Eivät edes tervehdi. Mutta en ymmärrä, miksi ihmisten pitää juosta samoissa paikoissa samana päivänä monta kertaa, kun en ymmärrä sitäkään, miksi mitäisi käydä edes joka päiväkään. Aina on ihmisiä, jotka halauavat käytää hyödykseen toisia, olipa se sitten vaikka sitä, että toiselta halutaan aikaa tai halutaan seurata toisen elämää, kun itsellä ei tapahdu mitään. Siksi ihmisten pitäisi harrastaa, ettei heistä tulisi naapurin maanvaiva ;=)