Täällä oli joskus juttua Lämmöllä lehden artikkelista. http://www.lammolla.fi/?sc=2030&sa=2629
Soitin ricalle ja kysyin tapauksesta. Wissin öljynkutulus oli laskenut remontin jälkeen n. 6000 litrasta n. 3200 litraan.
Soitin ricalle ja kysyin tapauksesta. Wissin öljynkutulus oli laskenut remontin jälkeen n. 6000 litrasta n. 3200 litraan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pataljoonan hevosmiehiltä että olisi säästynyt 5000 litraa öljyä ja perheen autokin olisi kulkenut pienemmällä polttoaineen kulutuksella.
Huuhaata tommoinen pudotus
Jutun tiedoilla ei voi edes arvioida todenperäisyyttä, mutta 300 neliön uma-altaallinen talo ei ole ihan tyyppiratkaisu.
Turha kuvitella että tavallisen vanhan talon kulutus putoaa puoleen kattilan vaihdolla ja aurinkopaneelilla.
Kun vuonna 1983, (en muista tarkkaan vuotta) päätin rakentaa
omakotitalooni auringolla toimivan vedenlämmittimen.
Rakensin itse vedenlämmittimen, joka toimii edelleen hyvin.
Tein itse tuttavan verstaalla keräimet kupariputkista, joihin
juotin tinalla kuparipellistä leikkaamani 150 mm leveät laipat.
kukin keräinelementti on kooltaan 1 000*2 000. Nämä keräimet
liitin katolla 60° kulmassa olevaan, pohjastaan 80 mm uretaani-
levyllä eristettyyn kehikkoon. Kaikkiaan keräimiä on 40 m².
Vesisäiliön tein hitsaamalla romuliikkeestä saamani rst-peltilevyt
tynnyrin muotoiseksi säiliöksi, jonka tilavuudeksi tuli 4 m³. Olin
lukenut jostakin oppaasta, että 1 keräin-m² lämmittää 100 litraa
vettä.
Hylkäsin glykoolin ja lämmönvaihtimen käytön vedenlämmityksessä.
Sen sijaan laitoin putket kaltevaksi säiliöön päin, ja tynnyrimäisen
vesivaraston yläreunaan putken, jolloin säiliöön tuleva vesi pääsee
virtaamaan takaisin säiliöön. Kun lämpöä ei keräimissä ole, niin vesi
virtaa säiliöön, eikä jäätymistä tapahdu. Kun väliaineena on pelkkä
vesi, se on mielestäni paljon tehokkaampi kuin glykooli lämmönvaihdin
säiliössä.
Sijoitin lämpimän käyttöveden varaajan, joka on pallomainen rst-säiliö
tilavuudeltaan 100 litraa, vesisäiliön yläosaan. Kylmä vesi lämpiää
johtumalla seinämien läpi. Pumppu on pieni rst-juoksupyörällä
varustettu ja se nostaa veden keräimiin, kun lämpötilaero säiliössä
olevan veden ja keräimen välillä on 15°.
Vesi alkaa lämmitä jo maaliskuulla ja loppuu lokakuussa. Maaliskuussa ja
lokakuussa kylmä käyttövesi esilämpiää säiliössä ja kattila hoitaa loput.
Öljyllä toimiva kattila on pysähdyksissä huhtikuusta syyskuulle.
Ennen auringolla toimivaa vedenlämmitintä öjyä kului 5 000 litraa/vuosi.
Kun vaurinkolämmitin oli toiminut ensimmäisen täyden vuoden, oli
öljynkulutus enää 2 500 litraa vuodessa. Tämä on faktaa.
Kun rupesin tekemään vedenlämmitintä 1983, minua pidettiin
lähinnä ns. kylähulluna. Käytäntö on osittanut toista.
Olen säästänyt 22 vuoden aikana öljyä 55 000 litraa. Merkittävä
rahallinen säästö ja edellämainitun öljymäärän polttamisesta
syntyneet kasvihuonekaasut jääneet tulematta ilmakehään.
Lisäksi uima-allas lämpiää kesän aikana täysin ilmaiseksi,
jos ei ota huomioon pumpun kuluttamaa sähköä.
Laitteet maksoivat aikanaan 9 000 mk oman työn osuus. Kun kysyin em. asiaa Peter Lundilta, joka proffana VTT:llä, hän vastasi näin:
Esittämänne aurinkolämpöjärjestelmä on varsin tehokas - USA:ssa on käytössä vastaavanlaisia, joissa ei käytetä jäänestoaineita, vaan vesi valuu keräimistä kun pumppu pysyähtyy.
Rakentamanne järjestelmä on varmasti lähes yhtä tehokas kuin kaupalliset aurinkolämpöjärjestelmät. Mm. Pohjanmaalla on viime vuosina rakennettu runsaasti ns. itserakennusperiaatteella ja tulokset ovat hyvät. Näin voi sääästää reippaasti yli puolet investointikustannuksista. [email protected] tietää itserakennuksesta enemmän. Öljyalan internetsivuilta löytyy myös uutta tietoa kaupallisesta aurinkolämmöstä http://www.oil.fi/.
Mitoitus: 6-10 m2 jos kaupallisia selektiivisiä keräimiä; itserakennetut mustaksimaalatut keräimet n 20 m2. Tyhjiöputkilla 4-6 m2. Nämä siis lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Jos on muuta lämmityskäyttöä. esim. uima-allas tai huonetilan lämmitystä, niin silloin 2 x edelliset voi olla hyvä lähtökohta.
Olen kiinnostunut aurinkolämmityksestä, mutta en ymmärrä miten veehooveen järjestelmä toimii.
Rican sivuilta olen hakenut perustietoa.
http://www.rica.fi/index.php?article_id=646
veehoovee: miten järjestelmäsi eroaa Rican järjestelmästä?
En tunne Rican järjestelmää tarkkaan, mutta oletan sen toimivan siten, että aurinkokeräimien lämmönsiirron väliaineena on glykooli. Pumppu kierrättää glykooliseosta keräimien ja kattilassa olevan lämmönvaihtimen välillä. Lämpö siis kulkee glykooliin varastoituna kattilan vaihtimeen, missä se luovuttaa lämpönsä kattilan veteen (tai kattilan yhteydessä olevaan varaajaan). Minun rakentamassa järjestelmässä lämmönsiirron väliaineena on vesi. Miksi? Koska veden ominaislämpö on yksi ja se on halpaa sekä ympäristöystävällistä. Glykoolin ominaislämpö on 0,7 ja kun glykoolisysteemin takia pitää olla vielä lämmönvaihdin, jonka hyötysuhde on noin 0,7, niin jokainen ymmärtää, miksi glykoolisysteemi on hyötysuhteeltaan niin paljon huonompi ja kalliimpi.
Vesi ei jäädy keräimissä ja putkissa, kunhan huolehditaan siitä, että vesi voi virrata vesivaraajaan vapaasti, eli vesivaraaja ei voi olla täysin umpinainen ja paineellinen. Se muistuttaa tynnyriä, jonka yläreunassa on huohotinputki, minkä kautta ilma liikkuu. Pumpun pitää olla sellainen, jossa on siipipyörä, jonka läpi vesi voi virrata, kun pumppu pysähtyy. Säiliö, putket ja pumpun pesä pitää olla ruostumatonta ainetta. Aina kun keräin kuumenee auringon lämmöstä n. 15 astetta lämpöisemmäksi kuin varaajan alaosa veden lämpö on, pummpu käynnistyy ja pumppaa veden keräimiin. Vesi ikäänkuin hakee lämmön keräimistä varaajaan. Kun lämpö loppuu keräimistä, pumppu pysähtyy ja vesi valuu takaisin säiliöön.
Miten vesi liikuu jos keräimen ja varaajan välinen putkisto on jäässä? Jos putkisto on tyhjä niin milloin vesi lisätään järjestelmään?
Mikäli kierto on päällä myös talvella niin se jäähdyttää järjestelmää.
Putkisto ei jäädy, kun se valuu tyhjäksi heti, kun keräimistä ei tule lämpöä. Kun aurinko lämmittää keräimiä, pumppu työntää vettä keräimiin. Vaikka putki on kylmä, ei ohutseinämäinen putki vaikuta lämpöiseen veteen, kun se tulee putkeen. Tule katsomaan ellet usko!
Vesi alkaa lämpiämään jo maaliskuulla, vaikka ulkona
on pakkasta. Keräimen lämpötila voi olla 80 astetta celsiusta maaliskuulla, kun aurinko paistaa.
Kirjoitat "Öljyllä toimiva kattila on pysähdyksissä huhtikuusta syyskuulle. Ennen auringolla toimivaa vedenlämmitintä öjyä kului 5 000 litraa/vuosi.
Kun vaurinkolämmitin oli toiminut ensimmäisen täyden vuoden, oli öljynkulutus enää 2 500 litraa vuodessa. "
Siis öljyä ei mene ollenkaan huhtikuusta-syyskuu eli puolet vuodesta (kesäaika), mutta ennen meni tuona aikana 2500 litraa eli puolet koko kulutuksesta? Mites tuo voi pitää paikkaansa, jos et lämmitä öljyllä pelkästään vettä? Kai nyt talvikautena menee reippasti enemmän öljyä kuin kesällä (minulla menee kesäkuukausina 50 litraa/kk veden lämmitykseen). Et mitenkään voi säästää puolet öljystä auringolla vain käyttövettä lämmittämällä. On ihan eri asia jos sitten lämmität jotain uima-allasta sillä auringolla! Pelkän käyttöveden lämmitykseen aurinkokerääjät on kannattamattomia.
Missä asut...suomessa, kun teillä,..
"Keräimen lämpötila voi olla 80 astetta celsiusta maaliskuulla "
Olen testanut keski-suomen (pohjanmaalla) tasolla kahden vuoden aikana,
mustaksi maalatulla levyllä lämpötiloja ja korkein oli 65,8 astetta toissa vuonna keskikesällä,
joka mittarin muistiin jäi...
Ja paikka on sellainen että siihen paistaa aurinko aamusta myöhään iltaan..jos nyt yleensä paistaa ja täällä leveysasteella aurinko jonka voi kerätä on noin Max.1600 - 1500 tuntia (vuod. on tuntia 365 x 24h = 8760 tuntia ) ja se kaikki siis kevät - kesä ja hieman syksyllä jolloin on tosi huonoa jos vertaa kevääseen ... (Ei ollenkaan hyvä ratkaisu,
oma kommentti, siis täällä meillä,)
"Putkisto ei jäädy, kun se valuu tyhjäksi heti, kun keräimistä ei tule lämpöä."
Tämä on kyllä aivan pommi varma asia ja toimii;)
Puhdas vesi on tosiaan paras lämmön kerääjä..
Mutta todella epätaloudellinen, esim. jos olis
paine putkistossa (vesi paperitehtaan pirtua)
joka sekoitettu niin että suhde kestää -15 astetta..
Siis tuo pirtu on toiseksi paras, ja kestää pakkasta,..
Niin säästö tulee pumpun sähkönkulutuksesta /
pumpusta joka voi olla aivan tavallinen kiertovesipumppu,
ei siis ruostumaton joka maksaa jo sitä sun tätä.......
Mutta kyllä maalämpö on paras! Joka paikkaan myös Suomessa!
Kyllä kannattaa. Siis kesä,heinäk. on sitä pelkän veden lämmittämistä. noin 6 kk. lämmitää talonkin.
Tämä vuosi on säästöä noin 1000l öljyä.neliöitä lämpimänä 168.Nyt jo viimeviikolla auringon pilkistäessä alkoi kuulua kohinaa joka on merkki siitä että aurinko lämmittää.