Satanismi väittää epäitsekyydellä asioiden oikeuttamista itsepetokseksi, jos oikein olen ymmärtänyt. Itse asiassa satanismin perustus ja pohja tuntuu olevan itsekkyyden palvomisessa, jonkinlaisesta uskovaiselle tyypillisestä iluusiossa omasta tai jumalansa kaikkivoipaisuudesta.
Millähän perusteella? Useimmiten ihmiset tiedostavat, että epäitsekkkyydellä oikeuttamiseen liittyy myös se, että odotetaan jonkinlaista siitä seuraavaa hyvää mieltä tms. palkintoa. Satanistista tämä on itsekkyyttä. Minut se saa kysymään, onko edes mielekästä erottaa toisistaan "itsekkyyttä" ja "epäitsekkyyttä", varsinkin jos kyse on teon oikeuttamisesta jommalla kummalla.
Itsekkyydeen ja epäitsekkyyden erottaminen on väärä perusta millekään filosofialle. Lisäksi satanisti puhuvat itsekkyydestä niin kuin se olsii ihmisen luonnonmukainen tila tai jotenkin ihmisluonnossa. Tiede osoittaa päinvastaista. Peilineuronit ilmeisesti tekevät ihmisestä empaattisen olennon. Näitä ei muuten ole löydetty eläimiltä.
Itsekkyyden korottamien teon moraaliseksi oikeutukseksi johtaa ongelmiin - ihmisluontoon kuuluu tarve olla epäitsekäs, mutta ei kaikilla samassa määrin - sitä paitsi kyllähän ihmisellä on suhtkoht vapaa tahto. Itsekkyyden pitäminen oikeuttamisen perusteena tarjoaa taas vain yhden uuden tavan, jolla eliitti voi perustella enemmistön vääräksi katsomai tekoja.
Väitän, että olemassaolonssa ja tekemistensä itsekkyydellä oikeuttamien on pelkkää sanaleikkiä ja myös itsepetosta riittäävän pitkälle vietynä. Satanistin mielestä epäitsekkyys on itsepetosta? Epäitsekkyydellä oikeuttaminenko on väärin ja - itsekästä? Samaa terävää filosifointia edustaa se, kuinak satanistit kehuvat tuoavnsa maailmaan valon opettamalal ihmiset olemaan itsekkäitä - eli he ovatkin itse asiassa siis epäitsekkäitä yrittäessään jalostaa ihmisrotua sen luonnon mukaisesti itsekkääksi!
Totuus taitaa olla, että satanismin filosofia on yhtä lailla uskovaisten keskenään lanseeraamien iskusanojen toistelua kuin kaikissa muissakin uskonnoissa. Samoin satanisteilla on hulvattoman hauskoja seremonioita tyydyttämään mystiikannälkäänsä - niinkuin kaikilla muillakin hihhuleilla. Ero on vain siinä, että satanistit väittävät ihmisen perusluonneeta itsekkääksi, mikä taas ei ole minkään muun uskonnon perimmäinen lähtökohta. Tälle väitteelle ei ole perusteita. Mielestäni se on itsekkyyden nostaminen oikeuttajaksi on wittgensteiniläinen kielipeli, jolla taas joku hamuaa valtaa antamalla asioille uusia merkityksiä ja vetämällä jyrkän rajan kahden jokapäiväisessä elämässä varsin selvästi toisiinsa sekoittuvan käsitteen välille. Tällaiset rajanvedot ovat aina tuottaneet "me" ja "ne" jaottelua ja usein myös johtaneet jonkun voimistuvan vähemmistön dominansssiin yhteiskunnassa. Nämä keinotekoiset rajat eivät kuitenkaan ole ikinä eläneet kauan, eikä elä tämäkään rajanveto, kunhan jokapäiväinen kieli päivittyy uuden" satanistisen" kielipelin tasolle.
Pidän "epäitsekkyyttä" teon "hyvänä" oikeuttajana, mutta mielestäni sitä ei voi pitää "itsekkyyden" absoluuttisena vastakohtana. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä,että pelaan kielipeliäni vanhoilla säännöillä. Enkä ajatellut vaihtaa uusiin ennen ihmispopulaation enemmistöä. Vanhassa kielipelissä satanistisen itsekkyyden käsitteen pitäminen moraalisena lähtökohtana on harhaanjohtamista.
Eli lyhyesti satanistit ovat joko tyhmiä tai manipuloivia hihhuleita.
Millähän perusteella? Useimmiten ihmiset tiedostavat, että epäitsekkkyydellä oikeuttamiseen liittyy myös se, että odotetaan jonkinlaista siitä seuraavaa hyvää mieltä tms. palkintoa. Satanistista tämä on itsekkyyttä. Minut se saa kysymään, onko edes mielekästä erottaa toisistaan "itsekkyyttä" ja "epäitsekkyyttä", varsinkin jos kyse on teon oikeuttamisesta jommalla kummalla.
Itsekkyydeen ja epäitsekkyyden erottaminen on väärä perusta millekään filosofialle. Lisäksi satanisti puhuvat itsekkyydestä niin kuin se olsii ihmisen luonnonmukainen tila tai jotenkin ihmisluonnossa. Tiede osoittaa päinvastaista. Peilineuronit ilmeisesti tekevät ihmisestä empaattisen olennon. Näitä ei muuten ole löydetty eläimiltä.
Itsekkyyden korottamien teon moraaliseksi oikeutukseksi johtaa ongelmiin - ihmisluontoon kuuluu tarve olla epäitsekäs, mutta ei kaikilla samassa määrin - sitä paitsi kyllähän ihmisellä on suhtkoht vapaa tahto. Itsekkyyden pitäminen oikeuttamisen perusteena tarjoaa taas vain yhden uuden tavan, jolla eliitti voi perustella enemmistön vääräksi katsomai tekoja.
Väitän, että olemassaolonssa ja tekemistensä itsekkyydellä oikeuttamien on pelkkää sanaleikkiä ja myös itsepetosta riittäävän pitkälle vietynä. Satanistin mielestä epäitsekkyys on itsepetosta? Epäitsekkyydellä oikeuttaminenko on väärin ja - itsekästä? Samaa terävää filosifointia edustaa se, kuinak satanistit kehuvat tuoavnsa maailmaan valon opettamalal ihmiset olemaan itsekkäitä - eli he ovatkin itse asiassa siis epäitsekkäitä yrittäessään jalostaa ihmisrotua sen luonnon mukaisesti itsekkääksi!
Totuus taitaa olla, että satanismin filosofia on yhtä lailla uskovaisten keskenään lanseeraamien iskusanojen toistelua kuin kaikissa muissakin uskonnoissa. Samoin satanisteilla on hulvattoman hauskoja seremonioita tyydyttämään mystiikannälkäänsä - niinkuin kaikilla muillakin hihhuleilla. Ero on vain siinä, että satanistit väittävät ihmisen perusluonneeta itsekkääksi, mikä taas ei ole minkään muun uskonnon perimmäinen lähtökohta. Tälle väitteelle ei ole perusteita. Mielestäni se on itsekkyyden nostaminen oikeuttajaksi on wittgensteiniläinen kielipeli, jolla taas joku hamuaa valtaa antamalla asioille uusia merkityksiä ja vetämällä jyrkän rajan kahden jokapäiväisessä elämässä varsin selvästi toisiinsa sekoittuvan käsitteen välille. Tällaiset rajanvedot ovat aina tuottaneet "me" ja "ne" jaottelua ja usein myös johtaneet jonkun voimistuvan vähemmistön dominansssiin yhteiskunnassa. Nämä keinotekoiset rajat eivät kuitenkaan ole ikinä eläneet kauan, eikä elä tämäkään rajanveto, kunhan jokapäiväinen kieli päivittyy uuden" satanistisen" kielipelin tasolle.
Pidän "epäitsekkyyttä" teon "hyvänä" oikeuttajana, mutta mielestäni sitä ei voi pitää "itsekkyyden" absoluuttisena vastakohtana. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä,että pelaan kielipeliäni vanhoilla säännöillä. Enkä ajatellut vaihtaa uusiin ennen ihmispopulaation enemmistöä. Vanhassa kielipelissä satanistisen itsekkyyden käsitteen pitäminen moraalisena lähtökohtana on harhaanjohtamista.
Eli lyhyesti satanistit ovat joko tyhmiä tai manipuloivia hihhuleita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
suhteellisen mukava teksti, mitä ehdin aloittaa... ethän katoa mihinkään, haluan todella keskustella asiasta
"The slaves slaves shall be"
Satanismin onttous perustuu siihen, että satanisti tunnustaa olevansa jumala. Tosin keskiverto satanisti ei ole sen parempi kuin apina.
Jumalaksi tuleminen vaatii muutakin kuin siistejä iskulauseita ja "pahuutta".
Olen samaa mieltä tuosta, ettei yksikään ihminen ole apinaa pahempi, mutta tätä en ymmärtänyt:
"Jumalaksi tuleminen vaatii muutakin kuin siistejä iskulauseita ja "pahuutta"."
Minä en koe olevani paha ihminen, jos myönnän että olen itselleni tärkein ihminen elämässäni. Loppujen lopuksi minun oma maailmani perustuu omaan onnellisuuteni ja tyytyväisyyteeni, vaikka joidenkin muiden puolesta jatkuvasti uhrautuvien on sitä vaikea myöntää. Tämä ei tarkoita rajatonta itsekkyyttä, vaan sitä, ettei minun tarvitse elää koko elämääni muiden ehdoilla ja olla jatkuvasti tyytymätön tehdäkseni muut tyytyväisiksi. Elämä on siihen aivan liian lyhyt.
pahempi= parempi
Viittasin siihen, että kun monelta satanistilta kysytään jotain hän nakkaa kehiin jonkin Satanic bible:sta revityn lainauksen ihan kuin itse ajattelisi ollenkaan.
Lukekaa Nietzschen hyvän ja pahan tuolla puolen.
Ei se uhrautuminen ja toiselle hyvän tekeminen ole se pointti uskovaisen elämässä, vaan se että saa olla lähellä Jumalaa.
Silloin kun me teemme asioita joita Jumala ei tekisi me joudumme Hänestä etäämmälle. Ja kun me vastaavasti yhdymme Hänen tahtoonsa sallimalla Hänen hyvyytensä tulla läpi meistä sanoina ja tekoina me saamme nauttia Hänen läheisyydestään, joka siis on se mikä on kaikkein suurin ilo ja nautinto.
On myös totta ettei hyvän tekeminen aina tuota nautintoa ja välitöntä iloa, mutta silloin lohduttaa se että saa olla hiukan samanlainen kuin on Isäkin.
Raamattu sanoo että Jumalan(siis Luojan) tunteminen on iänkaikkinen elämä, ja se on totta.
Jokainen joka todella on oppinut tuntemaan Taivaallisen Isän, ei tahdo kuolla eikä näe kuolemisessa ja missään siihen liittyvässä mitään intresanttia, vaan päinvastoin kuolema on tyhjyyttä ja mitäänsanomattomuutta. Tällainen asenne johtaa Jumalan luo joka on elämän antaja.
Onhan tuolla teidän kaikkien sanomisilla pointtinne, mutta mielestäni ne kuvaavat aika lailla niitä ns satanisteja jotka ovat lukeneet LaVeyta niinkuin jotain yläasteen oppikirjaa ja kuvittelevat nyt olevansa satanisteja kun sisäistivät yhden tuhannes osan LaVeyn sanomasta.
mitä itsensä tai oman jumalansa kaikkivoipaisuuteen tulee, ni eikö sun äites o sanonu sulle ikinä että sä pystyt ihan mihin tahansa? ja satanisti pitää itseään omana "jumalanaan" johtuu ihan siitä että niinhän se on, kuka muukaan sun omasta elämästäs päättää? joku saattaa uskoa että jumala taui kohtalo, no kuka sen on päättänyt mihin hän uskoo? ja milloin hän on harras uskovainen tai milloin antaa kohtalon päättää? HÄN ITSE. itsehän me teemme kaikki päätökset elämässämme ei kukaan muu, joten miksi me emme voi kutsua itseämme jumalaksi tai mikä nyt itsestä tuntuu sopivimmalta.
Uskallan väittää, ja väitän, että ihmistä ohjaa jonkin asteinen itsekkyys, ja se että väität että ihminen ei ole itsekäs olento ja perustelet sen tieteellä... salli mun nauraa puhut tieteestä, eli asiasta jonka on luonut ihmiset jotka kilpailevat sillä kuka tekee seuraavan suuren läpi murron "tieteessä", ja saa kumottua kilpailijansa väitteen jostain "tieteellisestä tutkimuksesta", ja jossa se mikä piti heidän mielestään paikkaansa viime viikolla on täyttä sontaa tällä viikolla. en panisi sille kovin paljon arvoa.
sitäpaitsi ei satanismin filosofia väitä että kaikki ihmiset olisivat itsekkäitä tai muutenkaan samalla "viivalla" keskenään minkään muunkaan asian suhteen, edes satanistien kesken.
täytyy kyllä sanoa että tuossa kohtaa kun sanoit että ihmisellä on SUHTKOHT vapaa tahto, minulla petti pokka... et ole tosissas! ehkä olisi jos ihmiset ottaisivat sen harson silmiltään ja katsoisivat ympärilleen ja tajuaisivat sen miksi paskaksi tämä "mahtava" siviilisaatio on muuttunut.
ja mitä ihmisiin eläiminä tulee, no me olemme alempia kuin eläimet, se että osaamme puhua ja luoda kaikkea epäoleellista ei tee meistä viisaimpia olentoja vaan mielestäni turhamaisempia,ja se että joku(en muista nimimerkkiä) teistä vertasi meitä satanisteja apinoihin, no voisin kantaa sitä nimeä ihan ylpeänä, sillä apinahan kaikessa yksinkertaisuudessaan keskittyy omiin ja jälkeläistensä ruumiillisiin ja muihin tarpeisiinsa. mutta se kertoo jo paljon ihmisen ymmärryksestä satanismia kohtaan kun kuvittelee loukkaavansa satanisteja sanomalla heitä apinoiksi. hehän ovat niinkuin jo sanoin arvokkaampia kuin me.
Rituaaleista sanon sen verran että ei sinunkaan päiväsi kulu niin ettetkö toteuttaisi edes yhtä rituaalia, herääminen aamulla ei perusperiaatteiltaan eroa satanistien rituaaleista tai sen enempää mistään muustakaan rituaalista, rituaalin tarkoituksena on saavuttaa joku päämäärä jja se vain saavutetaan tietyn kaavan mukaan, joten sinäkin olet hihhuli.
ja kyllä me manipuloimme ihan siinä missä joku muu tavallinen HIHHULI, et voi väittää että et olisi ikinä manipuloinut puolisoasi, vanhempiasi, kavereitasi saavuttaaksesi jotain itsellesi?
Belial, puhuit mielestäni todella asiaa. Ja teiltä muilta, jotka käytte täällä vain haukkumassa satanismia, kysyn että miksi? Jos satanismi on niin läpimätä ajatussuunta kuin annatte ymmärtää, niin miksi vaivaudutte sitä edes pohtimaan? Omalta kohdaltani ainakin voin sanoa että en edes kehtaisi mennä esim. muslimeille haukkumaan heidän tapojaan, ja ennen kaikkea en menisi siksi, koska asia ei kiinnosta minua. Jos he päättävät uskoa Allahiin tai mihin haluavatkaan niin siitä vain, kunhan eivät häiritse minua. Ja todennäköisemminhän minkä tahansa muun uskonnon-tai ajatussuunnan edustaja tulee oppejaan tuputtamaan kuin satanismin edustaja.
Satanisti joko on tai ei ole, ja monet ovat sitä tietämättäänkin. Kaikille teille satanisteille haluan sanoa että en todellakaan esitä tietäväni mitä satanismi kokonaisuudessaan on, mutta suhtaudun siihen hyvin avoimesti ja suurella kiinnostuksella. Ja täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran tutustuin satanismiin, tunnistin siitä monia sellaisia asioita, mitä itse olin pitänyt jo monia vuosia tärkeinä asioina elämässäni. Tunnistin siitä myös toimintamalleja joiden mukaan olen koko elämäni toiminut, tietämättä lainkaan että se olisi satanistista. Satanistejahan on näin ollen ollut jo ennen LaVey:tä, joka vain muotoili filosofian oman näkemyksensä mukaan. Sen takia satanismi ei ole uskonto johon käännytään, se on vain toimintatapa jota kukin noudattaa tietämättään tai tiedostaen. Sana satanismi, joka on aatteen nimi, mielestäni jo karsii tyhmimmät joukosta, koska viisaammat näkevät sanan syvemmän merkityksen eivätkä takerru pikkuseikkoihin.
Satanistit, olkaa kilttejä ja kommentoikaa ja kertokaa minulle mikäli olen aivan metsässä. Tarkoitukseni oli saada sopua aikaan ja kunnon keskustelua satanistien omista näkemyksistä, ilman että heidän tarvitsee olla koko ajan puolustuskannalla.
satanismin tarkoitus ei ole opettaa tuollaista sontaa mità koneeltasi suolsit, mutta tosin olet myòs tietyissà asioissa oikeassa!! Nykypàivànà satanismi edustaa jotain aivan muuta, se on genre jonka nuoret ovat tuoneet kadulle teini angstissaan, tosin monet heistà ovat sangen fiksuja ja heillà on satanismin "perus-aate" tiedossa, mutta siihen se jàà kaikkien muoti-satanimi vaatteiden ja tavaroiden alle! mielestàni satanismillà ei ole osaa eikà arpaa pahuuden tai minkààn muun negatiivisen kanssa, vaan yksinkertaisesti yksinkertaistaa ihminen perusolemukseensa, mità nykymaailmassa paisutetaan massa-tuotteilla ja muodilla, olla jotain muuta kun oikeasti on. harhauttaa ihmismieli ostamaan jotain tunteakseen itsensà hyvàksytyksi... se on myòs tietyllà tavalla liioiteltu alusta alkaen, sillà alussa se haki vain kuuluisat ja sailmààkààntàvàt luokseen.. joten mità asiasta siis voi sanoa?