Moi! mitä mieltä ootte siitä, voiko pikkuserkut olla yhdessä vai ei? oon ihastunut omaan pikkuserkkuuni, tuleeko ensimmäisenä mieleen sana "sukurutsaus"? oikeesti tää painaa mua, mietin isän ja kavereiden ja koko suvun suhtautumista, ja en enää tiiä oikeen omistakaan tunteistani..muilla samanlaisia kokemuksia? pliiz, jakakaa tää mun kanssa, tilanne on aika hankala:) jätkä on aivan ihana, ainoo mutta on tämä sukulaisuus, painava asia jolle ei mahda mitään!:)
Rakkaudesta pikkuserkkuun
sannuli88
142074
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä musta voi. Jos sä todella pidät siitä jätkästä niin miksi ei?! Ei oo mitään kummalista jos sä oot sen kaa yhes. Ja se et te vaikka seukkaatte ei tarkota et te meette naimisiin. Sun isä ois kyl aika outo jos ei hyväksyis sitä. Ja tiedätkö sä ees mitä mieltä se sun pikkuserkkus on susta?
Toi on musta sairasta. Se on kuitenki sun sukulainen, musta se on jotenki niin vastenmielistä jos ajattelisin seurustelevani serkun kanssa.. Onhan niitä jätkiä/muijia maailma pullollaan, ei kai sitä oman serkkuun tarvi takertua?
Nyt ei puhuttu serkusta, vaan pikkuserkusta!
Tietysti oman perheen kanssa se on sairasta. Mutta esim. serkun kanssa, mikä siinä on kamalaa? Sukurutsausta se ehkä onkin, mutta sukurutsia ei välttämättä ole sairasta. Sukurutsiassa vaan on kyse siitä, että pari on toisilleen läheistä sukua -> liian samankaltaiset geenit periytyvät ja siitä voi olla haittaa jälkipolvelle. tuskin kuitenkaan jos kyseessä on vain yksi sukulaispari. mutta jos esim. serkut saavat lapsen -> lapsi avioituu oman serkkunsa kanssa ja he saavat lapsen -> joka avioituu taas oman serkkunsa kanssa
jne jne. luultavasti jossain vaiheessa geenit on liian samankaltaisia -> lapsesta voi tulla vammainen.
minä en edes tunne pikkuserkkujani, eikä pikkuserkku ole niin läheistä sukua että siinä mitään ihmeellistä olis.
loppupeleissä me kaikki olemme sukua jos sille linjalle lähdetään ;P
...lähin sukulainen, jonka kanssa voi mennä naimisiin on serkku, joten jos vaikka sattuisittekin seurustelemaan, niin ei sitä ainakaan laki kiellä :)
Mulla oli vähän sama tilanne, ihastuin pikkuserkkuuni, josta ei tosin syntynyt mitään.. Mut mä en ollut ikään ennen nähnyt mun pikkuserkkuu ennen kuin seiskalla, joten ei sitä oikeen mieltäny silloon sukulaiseksi. Mut mä tunnen yhen parin jotka on pikkuserkkuja ja ne on ollu naimisis, älä ees kysy kuinka kauan, niillä on neljä tervettä lasta...
Moi.. Mulla on sama tilanne.. Olen rakastunut pikkuserkkuuni enkä tiedä mitä muut siitä ajattelisi jos me oltais sen kans yhes.. Se mun pikkuserkku on tdella söpö mutta en tiedä miten sille tunteeni ilmasisin..
Jossakin laulussa äiti lohdutti poikaansa:
"sun isäs ei oo sun isäs, vaikka luulee niin"
Koskaan ei tiedä kuinka läheisen tai kaukaisen kanssa todella seurustelee!
Kaikilla on asiasta oma mielipide. Pikkuserkut ovat jo sen verran kaukaista sukua (minun mielestä) ettei minulle ainakaan tule heti ensimmäisenä mieleen sukurutsaus. Mutta ongelma on juuri muiden suhtautuminen asiaan...
Kannattaa kysyä vaikka isältäsi mitä mieltä on jos jotkut seurustelevat pikkuserkun kanssa.
Laissa tuo on sallittua, joten kukaan ei voi kieltää.
Onnea sinulle!
moi, melko samakaltaisessa tilanteessa:D mutta katot miten käy, älä ressaa(:
kaikkihan me ollaan jollaki tavalla sukua:)
No ei pikkuserkku nyt ole enää NIIN läheistä sukua.. En itse pitäisi sitä kovin pahana, vaikka tuskin..
Siitä vaan. Suurin hankaluus teille saattaa kyllä tulla siitä, jos aiotte viettää koko elämänne yhdessä, hankkia lapsia jne. koska silloin lapsenne saisivat helposti viallisia geenejä ja saisivat suuremmalla todennäköisyydellä geenivirheitä molemmilta vanhemmilta ja voisivat sitten sitä kautta sairastua johonkin vakavampaankin tautiin..
(oli tänään bilsan tunti..XD..)
Oon rakastunu mun pikkuserkkuun. Oon tuntenu sen vauvasta asti ja se on mua 3 vuotta vanhempi mut se on tosi söpö. Pistäkää paremmaks!!!!!!