Meillä on sellainen cavalier koiran pentu. Toki se on jo kasvanut melkein täysikokoiseksi. Onko kaikilla koirilla sama tyyli, että vaikka mitä herkkua niille antaa, niin ne ei maistele ruokaa lainkaan vaan nielaisee hotkimalla ruokapalan äkkiä mahaansa ja kerjää lisää. Lisäksi meillä on kissa. Heitin makkarasiivut molemmille, koiralle ja kissalle. Koira meni ja repi kissan susuta makkaran itselleen ja nielaisi sen, sitten vasta kelpasi oma makkarasiivu. Kokeilin uudelleen, ja taas piti ensin ryöstää toisen makkara, ennen kuin oma kelpasi. Ja aina syöminen tapahtuu parilla puraisulla ja äkkiä nielemällä. Miksi noilla koirilla on aina niin kiire ja hätä syödä. Kissa ssyö pöydällä koiran ulottumattomissa omia ruokiaan rauhassa nautiskellen. Kun taas koira hotkii välittömästi kaiken ruokansa kupistaan, joskus sitten ruoka menee väärään kurkkuun ja koira yskii, mutta ahmii vain lisää hirveällä hädällä, ettei vain kukaan muu tule syömään hänen ruokiaan. Misksi siis koirat ovat varkaan luonteisia ja eivät nauti ruokailusta??
koira ahnehtii
ajiipa
73402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
itse olen pohtinut samaa tavatessani koiria jotka ahnehtivat ruokansa äkkiä. toinen koiristani on nautiskelija, toinen ahnehtija. olen päätynyt siihen tulokseen että silloin kun koirat eli vielä villeinä (ja elää vieläkin) niin silloin on ollut kiire syödä jos ruokaa on saanut, ettei naapuri tule ja vie saalista. villikissathan vievät saaliinsa puuhun ja saavat siellä syödä rauhassa voiden samalla tarkkailla ympäristöä tunkeilijoiden varalta. kai se on säilynyt jokin sellainen vaisto. tämä siis vain oma päätelmäni, viisammat kertokoon jos tähän on olemassa jokin ''oikea'' vastaus.
< Misksi siis koirat ovat varkaan luonteisia ja eivät nauti ruokailusta?? >
No ei kaikki koirat noin tee, meilläkin kaikki syövät ruokansa ihan siististi, ja jopa kunnioittaa toistensa ruokakuppeja, eivät mene muutakuin omalle kupilleen syömään.
Kerran kävi "hauska" juttu, kun meillä on isoilla sellaset jalalliset parikuppi-telineet, sillon oli aika kun meidän yksi (iso) vanhus oli juuri lähtenyt koirien kivuttomaan taivaaseen. Laitoin ruuan tietysti tuohon toiseen kuppiin vaan telineeseen, ja ruoka pysyi kupissa koskematta kokopäivän, ajattelin että tuo syömättömyys tuolla koiralla johtuu surusta. Vasta seuraavana päivänä tajusin että olin laittanut ruuan väärään kuppiin, ruoka alkoi taas maistumaan kun sai omaan kuppiinsa ruuan.
on munkin koiralla.. otan osaa!=)
Tein kerran testin ja laitoin sen lautaselle eri herkkuja oman ruokansa lisäksi. Jaoin ruuat lohkoiksi enkä sekoittanut niitä.. raejuustoa vähän, omia nappuloita, makkaraa vähän, perunaa/porkkanaa... ja sit tarjoilin sille ne ja huomasin et se ei hotkaissutkaan niitä niinku "klunks, sinne meni..saako lisää" vaan...se valikoi, söi niitä vuorotellen..ja ilmeisestikin aloitti siitä parhaimmasta. Ja ylläri ylläri..omat tavalliset nappulansa se söi viimeisenä=)
Hauskaa on muutenkin huomata miten välillä ruoka, tai makupalat menee hotkaistuna, tuskin edes puraisee..kun taas välillä se ihan kuin mieliksi oikein maiskuttaa. Tosi ihanan näköistä ku sen kuono liikkuu sillai nam,nam,nam...=D Pikkuisesta suupalasta..
Meillä toinen koira syö ruokansa (melkein aina) hotkimalla, varsinkin jos ruuan antaa kummallekkin yhtäaikaa ja ne ovat vierekkäin syömässä. Tämä ehkä siksi että se ehtii syyä, ennen kuin toinen tulee syömään ja varastamaan ruuat ;) Toinen (nuorempi) syö taas vähän valikoiden ja hitaasti (ennemmin olisi rapsutettavana kuin söisi).
Meillä oli toissakesänä 10 koiran pentua, ja opetimme ne siihen että pitkään vihellettäessä on ruoka-aika. Oli tosi söpöä kun 10 pentua juoksee kilpaa ruokapaikalle kun kuuluu merkkiääni. Ja kuinka vilpittömän kiitollinen jokainen oli pienestä hellittelyhetkestä ruuan jälkeen ennen kuin jokainen vuorollaan suorastaan kaatui väsymyksestä paikalleen :) Oi, ihan ikävä tulee noita aikoja.. *sniff
Paha mennä sanomaan mistä se kunkin koiran kohdalla johtuu,se hotkiminen.Luulen että ihan perusluonteesta ja pentulaatikossa opittuakin voi olla alkuaan se tapa.
Meillä kolmella samaa rotua ja samaa laumaa olevilla koiralla on jokaisella omat ruoka tapansa syödä ruokansa.Koirien annetaan samalla aikaa aloittaa syöminen,keskimmäinen hotkii purematta ja vaikka mitä,nuorin nautiskelee ja maiskuttaa,ei ole ahne,saattaa jättääkin tähettä.
Mutta vanhin odottaa kun toiset ovat syöneet ja tulevat katsomaan,ja aloittaa vasta sitten oikein nautiskellen katse kontaktissa toisiin syöden vähän väkinäisesti mutustaen,ja "tärkeillen" että varmasti näkevät.
Lopuksi kaikki kiertävät tarkistamassa toistensa kupit mukamas,että mitä ruokaa kupissasi onkaan ollut.
Mä jotenkin ajattelisin että toi ahmiminen johtuu siitä miten koiran pentuaikana ruokailut on menny. Jospa syntymäkodissa on annettu yksi ruoka kaikille pennuille jaettavaksi ja siitä on tarvinnut taistella? Meillä lapsuudenkodissa on kaksi kissaa, joista toinen yrittää aina ryöstää toisen herkkupalat ja toinen taas nautiskelee ruoastaan. Olen aikoinani tutustunut näiden molempien kissojen syntymäkoteihin ja tällä ahmijakissalla olot olivat hieman huonommat eikä ruokaakaan ehkä niin hyvin saatavilla...
Meillä on joukossa kans yksi hotkija. Berni nielaisi viimeviikolla nakinkin kokonaisena ahneuksissaan. Ja heti kerjäämään lisää. Tosin nakki taisi olla liian iso koska oksensi sen kokonaisena hetken päästä.
Jotkut vain on ahneita luonteeltaan. Tosin meillä vanhempi narttu pyrkii valvomaan jokaista ruokakuppia ja katsoo kaikki kupit omikseen. Ehkä poika on havainnut että on parempi olla nopea. Ruokailuhetkiä on pakko valvoa tai vanha tyttömme syö itsensä tuhdiksi ja muut mitä on jäljellä. Tyttö on lauman johtaja ja pitää puolensa vähän turhankin kanssa. Vaikka ei itse enää söisi vahtii kuppia eikä salli muiden syödä ennenkuin kyllästyy vahtimiseen.