Minulla on ollut useita automerkkejä mutta nyt ostaessani citroen xantian -94 olen todella iloinen autostani.Kyyti on kuin lentäisi matalalentoa eikä tarvitse jarrutella hidasteissa ja monttuisella tiellä,ohitukset käy vilauksessa,ääni on hiljainen kuin kissan kehräys ja ostohinta oli niin halpa etten kehtaa sanoa.
Xantia iloa!!!
Xantis
142617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toivottavasti iloa riittää pitkään eli auto pelaa. Itse tulin iloiseksi viime vuoden puolella kun pääsin omastani eroon. Ehkä joskus taas...
harrastajan auto. Hydrauliikasta on pidettävä hieman huolta, jotta se palvelisi pitkään ja hyvin.
Käytä autoa alan tuntevassa korjaamossa hydrauliikkahuollossa. Tarkistavat pallojen kunnon ja huuhtelevat pillistön ja vaihtavat tuoreen LHM:n tilalle. Muistaakseni Vehollakin toimenpide maksoi alle 100 euroa. Sen jälkeen xantiassa ei ole jousitushuolia ainakaan pariin kolmeen vuoteen.
tosin Xantia on kohta ollut pari vuotta. 250 tkm mittarissa ja ainoa vika on pimennyt kuskin penkinlämmitin. Ajaminen on yhtä juhlaa edelliseen japsimerkkiin verrattuna.
Hydraulipuoli on itse asiassa vahvin lenkki Xantiassa. Jotain muuta pientä saattaa esiintyä, jos huono tuuri käy. Onnea.
on ylettömän kaunis auto - varsinkin metallinpunaisena. Facelift -98 Xantioissa oli erittäin onnistunut myös.
C5 2,2 HDI A on kyllä vielä asteen verran mukavampi ja hiljaisempi mutta Xantia on kyllä kauniimpi.
ollakin tasan samaa mieltä.
P.S. Ajan punaisella Xanttu II Exclusive berlinerillä
vuoteen 1998 saakka. Kyseisen vuoden muutokset keulassa turmelivat auton alkuperäisen linjakkuuden. Ulkonäöltään paras Xantia on ilmanmuuta alkuperäinen vm 92, jossa se hakasmerkki on konepellissä.
C5 oli todella suuri pettymys kun se esiteltiin. Sitä ennen Picasso antoi mölöllä olemuksellaan kylmiä väreitä liikenteessä.
Omiin suosikkeihin kuuluu myös GS, joskin vastakkaisiakin näkemyksiä on asiantuntemattomien suusta kuultu. CX sykähdyttää myös kun sen liikenteessä silloin tällöin näkee. GS:ää ei puolestaan enää näe missään.
vuonna -98 Xantiaan oli kaiken kaikkiaan aika onnistunut. Esimekiksi perän lyhtyjen alempien kuorien vaihtumien vaaleiksi oli ihan onnistunut.
Keulaan tullut muutos ei ainakaan huonontanut Xantian ulkonäköä. Jo aiemmin tuon keulan citroen viikisien laskeminen konepelliltä etusäleikköön vuonna -93 (?) ei minusta ollut suurikaan muutos.
Vieläkin nähdessäni pestyn ja kiiltävän Xantian liikenteessä en voi kuin ihailla auton kaunista ja siroa ulkonäköä. Paras väri on metallinpunainen ja metallin-karammellin-vihreä.
Ei löydy kyllä XANTIAA kauniimpia keskiluokkaista perheautoa vuosina 1985-2006!
Tosin mulla on vaan tuollainen sopuliharmaa,käytetyssä kun väriä on vähän huonompi valita.
Ja kyllä tuon uudemmankin keulaan tottuu vaikka se vähän väkisin tehdyltä aluksi näyttää.
kiiltävänä ja pestynä. Harmaa näyttää aina puhtaalta
Xantia on todella kaunis auto. Meillä on ollut ensimmäisen vuosimallin eli 1993 Xantia, jossa oli väkäset konepellissä (joku väitti Xantian "aloitusvuodeksi" 1992, se ei pidä paikkaansa, se on 1993). Nyt vuosimalli 1999. Molemmat mallit berlinejä.
C5 näyttää Xantiaan verrattuna yliturvonneelta pullataikinalta.
Oli toimenpide, minkä tarkoituksena oli tehdä sama asia HALVEMMALLA! Miettikää esim. vanhemman ja uudemman keulan valmistuskustannuksia! Minusta se uusi vaikuttaa suorastaan säästömallilta!
Lyöntivirhehän se 92 oli. Kyllä Xantia esiteltiin vasta vuotta myöhemmin. Minulla oli tuon aloitusvuoden auto ja en sitä ennen enkä sen jälkeen ole tuntenut samanlaista ylellisyyttä uudessa autossa kuin xantialla ajellessa.
Kaikenlaista vaivaa kyllä riitti, seuraavat vuosimallit ovat kuulemma olleet paljon luotettavampia. Sen siitä viisastuin etten koskaan enää osta ensimmäisen mallivuoden autoa. Paitsi sitten 2001 tuli otettua C5.