Kun tulee joskus ajettua kiireen kanssa pidempääkin matkaa lujaa (30-40 km), niin olisiko syytä tämän ajamisen jälkeen antaa koneen käydä jonkin aikaa tyhjäkäyntiä turbon säästämiseksi ja kestoiän parantamiseksi? Vaikka edellisessä 406 mallissa (vm. 97/98) en tätä tyhjäkäynti osuutta suorittanut niin kyllä se kesti kaikki ajot moitteetta. Kokonaiskilometrit 210 000. Joku taisi tästä tyhjäkäynti osuudesta mainitakin jossain jutussa, mutta onko siitä vastaavaa hyötyä? Ja jos on, niin minkälainen hyöty siitä koneelle/turbolle on? Nykyinen 406 farmari vm. 2001 ja hyvin kulkee...
HDI
Kulperi
172240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos on ajellut kovaa ja sitä sammuttaa auton niin ei se varmaan paras konsti ole, mutta itse käyttäisin auto minuutin tai kaksi että lämmöt tasaantuu.
Eipä tulisi minullekaan mieleeni sammuttaa moottoria "lennosta".
Lämpötilojen tasaamiseksi on edullista antaa käydä minuutin-pari ennen sammuttamista.
Välttämätöntä se ei tietenkään ole, mutta ei takuulla te pahaakaan milleään koneelle.
Jälkikäyttö ehdottomasti varsinkin turbolla varustetulle autoille. Jälkikäytän HDItäni tilanteesta riippuen 20s-2min. Mutta aina vähintään tuon 20s, ihan siksi, että tyhjäkäynti 'jarruttaa' turbon pysähdyksiin. Eipähän jää turbo kuivana pyörimään painevoitelun katketessa, kun auton sammuttaa. Tokihan turbon laakereilla on jäännösöljyä, mutta siitä huolimatta vara ei venettä kaada.
Kuuman ajon jälkeen tuo lähinnä kannen lämpöjen tasailu on paikallaan.
Eikö autoissa sentään ole jäähdytysjärjestelmä, mikä jäähdytttää moottoria vaikka ajaisi kuinka kovaa.
Eka kertaa kuulen tästä jälkikäytöstä. Onko se silloinkin tarpeellista jos on ajanut vaikkapa 2 tuntia n. 80-120 km/h ja sitten viimeiset 5 min. 30-50 km/h. Eikö siinä ehdi kone tasaantua pitkän ajon jälkeen?
Puhun omasta kokemuksestani, en ole autoalan asiantuntija, mutta tässä muutama kysymys teille:
1. Kun ajaa kovaa, niin vastaavasti ajoviima jäähdyttää konetta tehokkaammin. Kenen kone on viileämpi keskustan kello 16:00 ruuhkassa, kuin maantiellä 120 km/h nopeudessa ??
2. Onko jälkikäyttö todella tarpeen turbon kannalta, en millään jaksa uskoa että turbiini jää pyörimään kuivana !! Stockmann-Turbo Sierrat ja teini-Corolla ovat erikseen. Kyllä nykyautoissa on sähköinen pumppu, joka huoletiin turbon voitelusta koneen sammutuksen jälkeen !!??
Keskustelua aiheesta lisää !
aiheuttaa pistemäistä lämpökuormitusta eri osissa moottoria. Kun moottori pysäytetään, pysähtyy myös vesipumppu ja voitelujärjestelmä (en tiedä missä autossa olisi sähköinen esivoitelupumppu?).
Kestää kuitenkin aikansa ennen kuin liika lämpö kerkiää siirtyä johtumalla jäähdytysnesteeseen , öljyyn tai muihin, moottorin viileämpiin osiin.
Paikalliset pistemäiset lämpökuormat voivat tällöin olla huomattavan suuret. Jatkuvassa, raskaassakin ajossa voitelu ja jäähdytysjärjestelmä kuitenkin toimii jatkuvasti ja tasapaino vallitsee syntyvän ja pois siirtyvän lämmön välillä.
Jos ajaa viimeisen kilometrinkin kevyemmin, niin lämpötilat ehtivät tasaantua.
Siinä se.
Kun en tunne niin tarkkaan tätä nykyaikaista autotekniikkaa, niin haluaisin (esimerkin vuoksi) tietää missä autoissa on sähköinen voitelupumppu!
Vaikka vain merkki tai pari ja -malli, kiitos!
'Eka kerrat kuulen tästä jälkikäytöstä' kommentoitiin edellä.
Tässä turbodieselin jälkikäyttöasiassa on kaksi erillistä tarvetta jälkikäytölle: -lähinnä kannen lämpöjen tasailu ja -turbon voitelun turvaaminen. Tuo kannen lämpöjen tasailu tulee tarpeelliseksi pitkän ja/tai kuuman maantielenkin jälkeen, eli jos olet kesähelteellä täydellä kuormalla liikkeellä mahdollisesti vaunu perässä ja käännyt esim. huoltamolle tankille, niin et sammuta heti autoa vaan annat moottorin käydä ja nesteiden kiertää, että pistemäiset lämpökuormitukset tasaantuu. Muuten voi käydä niin, että jossakin kohtaa kannessa vesi kiehahtaa ja lämpö vaurioittaa kansipahvia ja jopa kantta. Kannen vesitilojen koosta yms. syistä on joku auto herkempi polttamaan kansipahvin. Japsimerkeissä mm. Mazdalla on ollut ongelmia ja vanhoissa Pösön Indenorissa sai olla 'saranat kannessa'.
Turbo puolestaan on niin vekkuli laite, että se kiertää turbosta riippuen reilut 100trpm/min kun moottorissa on riittävästi kierroksia 3-4trpm, jos moottori näiltä kierroksilta sammutetaan, jää turbo edelleen pyörimään mainittua kierrosnopeutta, ilman painevoitelua, koska moottori on sammutettu ja öljypumppu ei pyöri. Pyörimisnopeus hidastuu tietyn verran riippuen mm. turbon massasta. Se riittääkö kaikissa tilanteissa mahdollisesti kuumassa turbossa laakerien 'jäämä'-voitelu turbon jälkipyörimisen (mahdollisesti minuutteja) ajaksi on epävarmaa. Myös öljyillä on suuri merkitys turbon kunnolle edellä mainituista syistä. Täytyy myös muistaa, että turbo on kovan rasituksen jälkeen 'punahehkuinen', joten lämpöä piisaa.
Kun autoa käytetään tyhjäkäynnillä hitaasti virtaava pakokaasu ikäänkuin jarruttaa turbon kierroksia ja voitelu on turvattu.
Osaisinpa minäkin ilmaista itseäni noin selkeästi!
Selvyyden vuoksi vielä: 100.000 rpm on todellakin lähes 1700 kierrosta SEKUNNISSA!
Joissakin moottoreissa on turbon jälkivoitelu ratkaistu liittämällä voitelukanavaan pieni paineakku, joka syöttää turbon laakereille voiteluöljyä muutamia sekunteja sammuttamisen jälkeen.
Sähköisiä jälkivoitelupumppuja en tiedä olevan olemassa, jäähdytysnestepumppuja kylläkin.
= = = = = =
PS. Raskaassa kalustossa tunnetaan enemmänkin tapauksia että moottori "jatkaa elämäänsä" kauan sammuttamisen jälkeen: mm. Scanian öljynpuhdistin saattaa pyöriä vauhdillaan vielä useita minuutteja sen jälkeen kun moottori on pysäytetty!
Niin Suomen niemellä on aika paljon turboviallisia turbomoottoreita. Ja muutenkin "pistemäisen lämpökuormituksen" vaurioittamia kaikenlaisia moottoreita.
Mutta joka tapauksessa kiitos asiantuntevan oloisesta tekstistäsi.
Ajattelin tästä lähtien heittää vapaalle n. 100 metriä ennen kotipihaa, siinä pitäisi turbonkin ehtiä rauhottua ja nesteiden kiertää ja jos nyt sitten vielä antais moottorin hurista ne toiset 20 sekuntia, niin pitäis olla homma ns. hansikkaassa.
Eikös niitä ole ollut 80-luvulta lähtien SAAB 9000 etunenässä...ja siitä sitten yleistyneet muihin merkkeihin.
Stockmann Turbo Sierrassa muistan nähneeni keltaisen tarran kojelaudassa, jossa oli ohjeet koneen tyhjäkäyttämiseksi ennen ja jälkeen ajon.
Veikkaisin, että turbo-vauriot olisi melko yleisiä, jos ei vakioautoissa olisi mitään systeemiä turbiinin voitelulle koneen sammuttamisen jälkeen. Kotitekoisia turbokoneita tiedän usamman, joissa turbo on levähtänyt koneen liian nopean sammutamisen takia.
Niin ja Metro-Auto leväytti kaverin uudesta -00 mallin Chevy Vanista turbon huollon yhteydessä ja sitä myötä koko koneen (turbiinin siivet sylintereihin), onneks meni takuuseen eikä remppa maksanut paljoa yli 100.000 mk =)
On ihan pakko kommentoida muutamaa kohtaa kirjoittelussanne.
Turboahtimien maksimi kierrosluvut pyörivät tosiaan tuolla luokkaa 100 000 rpm. Mutta todellisuudessa ahdin pyörii noilla kierrosluvuilla vain maksimi kuormituksen ja maksimi ahtopaineen aikana. Käytännössä siis esimerkiksi tavallisen maantieajon aikana valtaosa turboahtimista ei edes tuota mainittavaa painetta eli pyörimisnopeudetkin ovat vain murto-osa tuosta maksimista. Tämänhän huomaa kun painaa kaasun nopeasti pohjaan niin turbo tulee mukaan pienellä viiveellä joka tosin nykyautoissa on jo hyvin lyhyt mutta kuitenkin useimmiten havaittavissa. Tästä syystä autonvalmistajat jättävät ahtopainemittarit pois autoistaan. Asiakkaathan näkisivät muuten miten turha värkki se ahdin käytännössä on.
Myöskin tuon legendaarinen puna- tai jopa valkohehkuinen turboahdin elää sitkeasti ihmisten mielessä. Kyllähän se ahdin testipenkissä täydellä kuormalla hämärässä valossa hehkuu mutta kuinka moni on nähnyt auton konepellin alla hehkuvan turbon. Normaalissa käytössä se ei hehku ikinä ja kovassakin ajossa saa todella tehdä töitä sen saamiseksi hehkumaan. Dieselit kuormittavat ahdinta vielä vähemmän lämmöllä joten uskon että punahehkuinen turbodieselin ahdin lienee tänä päivänä silkka mahdottomuus. Poislukien raskas kalusto.
Turboahdin myös hidastuu erittäin nopeasti ja jo kaasun nosto ja muutaman sekunnin tyhjäkäynti saa sen pyörimisnopeuden tippumaan lähes minimiin. Ahtimen hidastamiseksi ei jälkikäyttöä siis tarvita. Eihän kukaan pysäytä moottoria täydeltä kuormalta?!
Mitä tulee muihin lämpökuormien tasoittumisiin niin olen täällä ennenkin todennut että on toki moottorin kannalta aivan eri asia työntää Hampurista Dusseldorfiin keskinopeudella 180 km/h Keski-Euroopan 30 asteen kesähelteessä kuin Helsingistä Jyväskylään keskinopeudella 87 km/h Suomen kesän 20 asteessa. Nyky autot kestävät molemmat rasitukset. Jälkikäyttö lämpöjen tasaamiseksikin on siis minusta varsin tarpeetonta kun kuitenkin useimmiten loppumatka joudutaan muutenkin ajamaan taajamassa tai muuten rauhallisemmin. Moottoritien varteenhan ei saa pysäköidä.
Aikoinaan ohjeet turbomoottorin jälkikäytöstä tulivat juuri tuosta lämpöjen tasaamisesta ahtimessa. Kun kuuma ahdin pysäytettiin nousi ahtimessa hetkellisesti öljyjen lämpötila niin korkeaksi että ne paloivat ja karstasivat voitelu kanavat yms. Hyvillä öljyillä vaikutus väheni ja tuo ilmiö tosiaan vaati moottorin huomattavaa kuormittamista ennen sammutusta, pitkää moottoritie ajoa tms.
Nykyisin niin moottori-, materiaali- kuin öljyteknologiakin on kehittynyt niin paljon noista turbojen syntyajoista ettei turbot Suomen oloissa ja normaalissa käytössä mielestäni tarvitse erityishuomiota. Turbodieselit vielä vähemmän. Raskaskalusto on tietenkin oma lukunsa.
Suuriosa ihmisistä käyttää autojaan niin alhaisella kuormitustasolla ettei ahdin välttämättä koko auton elinaikana tuota kunnon ahtopainetta saati sitten rasittuisi lämmöstä.
Että se niistä turboista joka sinällään varsinkin Dieseliin yhdistettynä on suurenmoinen keksintö.
Tietenkin maalaisjärjen käyttö tässäkin asiassa on suositeltavaa...
ole ollut ainakaan Saabeissa. Tiedustelin asiaa Saabeihin perehtyneeltä asiantuntijaltani ja hänen mielestään ainakaan saabeissa ei ole mainittua laitetta koskaan ollutkaan, ei myös muissakaan (vakioluokan) henkilöautoissa.
No tämä kirjoituksen minäkin uskon. Eihän 100 km/h turbodieselillä nosta kierroksia kuin híukan yli 2000 rmp. Taajamassa saattaa kierrokset käydä vähän väliä 3-4000 rpm:ssä ja nopeudeo ova selvästi alle 80 kmph.
Niin että terveisiä vaan turbon jäähdyttäjälle. Jäähdytä sitä mieluummin kaupunkiajon jälkeen kuin maantie.
Eikös alkuperäinen viesti kysynyt kun monottaa autoa ja ajaa sitä niin lujaa kuin kulkee :)
Moi
Turboahtimen laakereiden nestejäähdytys yleistyi 90-luvulla ja on muiden parannusten ohella käytännössä poistanut tarpeen jälkikäyttää moottoria.
Turbon laakerit vioittuvat, kun tulikuuman ahtimen laakerien öljynkierto lakkaa ja seisova öljykalvo palaa karrelle.
Punahehkuisen turbon näin vuonna -91 tykitettyäni Turbo Unolla Friisilässä lämä pohjassa muutaman minuutin ja syöksyttyäni salamana pellin alle tiiraamaan.
Valurautamurikka hehkui iloisesti ja pitkään.
Jos "mutkan" päälle olisi lorauttanut pisaran moniasteöljyä, niin iloinen tuprahdus olisi käynyt.
Haastateltuani useita "alan" miehiä (Turboahtaminen oli rakas harrastukseni poikavuosina), olen joutunut kääntämään kelkkaani jälkikäytön suhteen.
Nykyisiä turbomoottoreita, varsinkaan Dieseleitä, ei (pääsääntöisesti) tarvitse jälkikäyttää sen enempää kuin vapaastihengittäviä kollegoitaan.
Olen etsinyt mm. Fordin ja Fiatin ohjekirjasta mainintaa asiasta, mutta en löytänyt tavuakaan. Ei taida olla 406:n käyttöohjekirjassakaan erityismainintaa ahdetusta moottorista?
Vähän nauratti, kun muuan vaari ajoi HDI:n kaupan pihaan. Autolla oli körötelty ainaskii kolmeakymppiä.
Vaari jälkikäytti moottoria pari minuuttia, kömpi sitten hyväntuulisena ostoksille.
Ei vara venettä kaada.
Talvella ei aihetta jälkikäyttöön, koska niin lujaa ei tule ajettua, että turbon kierrokset nousisivat hälyttävän korkeiksi. Ehkä kesällä, kun lämpö nousee yli 20 plus asteen ja hanaa on jostain syystä joutunut mahdollisesti antamaan pidemmän aikaa yhtäjaksoisesti. Mutta vauhtiakin hillitsee yleensä jokin 60 km/h rajoitusalue tai taajama ajon loppuvaiheessa... Kysymys herätti mielenkiintoisen keskustelun ja hyviä kommenttejakin tuli, joten kiitokset kaikille asiaan perehtyneille ja keskusteluun osallistuneille.