Olen ostanut ensimmäisen kämppäni v. -85, olen siis vanha käpy.
10 vuotta vanha kerrostalokolmio maksoi JKL:n seudulla tuolloin alle 3 tmk/m2 (n. 500€). Samasta talosta myytiin samanlainen kämppä v. -89 5800 mk/m2 (n.1000€/m2). Hinta oli siis kaksinkertaistunut 4:ssä vuodessa.
V. -90 edelleen samasta talosta ei mennyt samantasoinen 89 m2:n neliö kaupaksi hintaan 350tmk. Neliöhinta oli siis pudonnut alle vuodessa kolmanneksen. Eli tullut suunnilleen indeksin mukaiseen hintaan.
Tästä seurasi se, että ylisuuria lainoja ottaneet ihmiset menettivät luottokelpoisuutensa, koska asunnon arvo ei enää riittänyt lainan vakuudeksi, eikä ollut varaa ottaa lisälainaa.
Tuota hintaromahdusta ei kukaan osannut ennustaa etukäteen. Joku talousoppinut saattoi aavistella, mutta ei uskaltanut puhua.
10 vuotta vanha kerrostalokolmio maksoi JKL:n seudulla tuolloin alle 3 tmk/m2 (n. 500€). Samasta talosta myytiin samanlainen kämppä v. -89 5800 mk/m2 (n.1000€/m2). Hinta oli siis kaksinkertaistunut 4:ssä vuodessa.
V. -90 edelleen samasta talosta ei mennyt samantasoinen 89 m2:n neliö kaupaksi hintaan 350tmk. Neliöhinta oli siis pudonnut alle vuodessa kolmanneksen. Eli tullut suunnilleen indeksin mukaiseen hintaan.
Tästä seurasi se, että ylisuuria lainoja ottaneet ihmiset menettivät luottokelpoisuutensa, koska asunnon arvo ei enää riittänyt lainan vakuudeksi, eikä ollut varaa ottaa lisälainaa.
Tuota hintaromahdusta ei kukaan osannut ennustaa etukäteen. Joku talousoppinut saattoi aavistella, mutta ei uskaltanut puhua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Tästä seurasi se, että ylisuuria lainoja ottaneet ihmiset menettivät luottokelpoisuutensa, koska asunnon arvo ei enää riittänyt lainan vakuudeksi, eikä ollut varaa ottaa lisälainaa"
Milläs sitä lisälainaa voidaan ottaa kun vakuudet ei riittänyt. Ei sitä lainalla vakuutuksia hoideta.
En ymmärrä, missä kohdassa logiikka pettää. Tuohon aikaan ei ollut tarjolla mitään lainaturvavakuutuksia, vai mitä sinä mahdollisesti tarkoitat. Ja veikkaan, että nykyisetkään vakuutukset eivät turvaa lainanottajaa tuollaisessa tilanteessa.
Joillakuilla saattoi olla tuolloinkin mahdollista laittaa vakuudeksi jotain muutakin kuin asunto tai saada takaajia lisälainaa varten. Useilla oli kuitenkin edessä asunnon myynti ja muuttaminen vuokralle sekä sen lisäksi loppulainen makselu pankille tai ns.velkasaneeraus.
Onhan se kiva vertailla jotain 80-luvun puolivälin hintoja nykypäivän hintoihin ja miettiä, kuinka paljon teki "voittoa". Jos sun palkka on ollut 20 vuotta sitten euroissa vaikka 1000, niin joku 500€/m2 on ollu varmasti käypä hinta. Jos hinta olis ollu 1000€/m2, niin sulla ei olis ollu varaa ostaa koko kämppää. Nyt kun sulla on palkka 4000€/kk, niin esim 1500€/m2 ei tunnu läheskään niin pahalta, mitä se 500€/m2 silloin reilu 20 vuotta sitten.
Eli ei ole mitään järkeä alkaa vertailemaan asuntojen hintoja suoraan toisiinsa tollaisella aikavälillä, vaan pikemmin laskea, mikä rahan arvo on silloin ollut ja suhteuttaa se nykypäivään. Sitten kannattaa myös verrata hintoja omaan tulotasoon. Sitä voi vaan muistella, miten tiukkaa silloin oli, kun isoisä lampun osti...
kun kaikkien palkasta nykästiin nolla pois perästä ja siitäkin selvittiin. On siinä nykytuhnulla miettimistä.
En todellakaan ole kiinnostunut siitä, paljonko voitin. Olen asunut mielestäni riittävän laadukkaasti viimeiset 20 vuotta, siinä minun voittoni.
Niin, jos kämppä nyt maksaisi 1500 €/m2, meidän eka kämpän hinta olisi n. 100 k€. Tuohon saisi varmaan velkaa pankista 70 k€, mikä on ihan kohtuullinen lainamäärä. Minun pointtini on tässä se, että ihan lähipiirissäkin on porukkaa, joka on ottanut velkaa yli 200 k€. Se ei enää ole kohtuullinen määrä. Jos tapahtuu vähänkin isompi täräys korko- tai muussa talouspoloitiikassa, niin asuntoja tulee myyntiin tukussa. Ihan juuri niin kuin 90-luvun alussa.
Myönnän, että en tiedä nykyisiä lainaehtoja, kun en ole autolainaakaan ottanut enää viime aikoina. Olen kuitenkin varma, että vaikka velallisen asemaa on parannettu, niin kyllä pankit omansa ottavat pois konstilla tai toisella.
lainaehdoissa käytännössä lukee, että vakuus riittää sovitulle osalle lainasta, ELLEI pantinantaja omilla toimillaan tärvele pantin arvoa
-->> näinpä kaltaistesi markkinoima hypoteettinen rommaus/yleinen asuntojen hintatason lasku EIVÄT OLE PERUSTE LISÄVAKUUDEN VAATIMISELLE!!
pankki voi vaatia lainan takaisinmaksua kokonaisuudessaan, jos velallinen ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan -> tälläkään ei siis ole mitään tekemistä sen hypoteettisen hinnanlaskun kanssa, vaan kyse on siitä, jos lainanlyhennys käy ylivoimaiseksi.
ota selvää asioista ennen kuin kirjoittelet.
Kerrotko nyt vielä mitä niissä ehdoissa ihan oikeasti lukee? Tuohan oli "käytännössä".
En usko että pankit ovat valmiita ottamaan persnettoa, kyllä sieltä löytyy porsaanreikä jolla lisävakuuksia voidaan vaatia. Jos ei muuta, niin laina muutetaan "kasvaneen riskin" takia korkeammalle korolle.
Ja onko todella niin että lainasopimuksesta ei löydy esim. tämmöistä pykälää:
"Lainan antajalla on oikeus muuttaa lainasopimuksen ehtoja, mikäli sopimukseen kohdistuu lain, asetuksen tai muuten julkisen hallinnon taholta tulevan määräyksen tai muun vaikuttamattomissa olevan tekijän sanelema kustannuslisäys tai muu lainasopimuksen osapuolten asemaan olennaisesti vaikuttava seikka."
Voisinpa lyödä aika ison vedon että jossain muodossa ym. teksti on sinne sijoitettu.
Ei noin. Toki lainmuutokset tms. voitaisiin ajatella huomioitavan, mutta villi ajatus, että pankki ottaisi esittämäsi ehdon "mikäli tapahtuu jotain olosuhdemuutoksia, pankki saa muuttaa sopimusehtoja". Ei missään sopimuksessa ylipäätään tänä päivänä anneta toiselle oikeutta yksipuolisesti muutella ehtoja, sehän voisi muussa tapauksessa yksipuolisesti päättään nostaa marginaalin 0,6:sta 6,0:aan.