Moikka!
H-hetki lähestyy ja vauva on massussa perätilassa. Koitettiin ulkokäännytystä,mutta ei onnistuttu.
Onko muita joilla olisi vastaava tilanne? Miten olette miettineet synnytystä taikka vauvanne synnyttäneet?
Kokeilitteko alateitse vaiko valitsitteko sektion?
Toivoisin jotain mielipiteitä viisaammilta.
Kun olen kuullut kaikenlaista juttua pt-synnytyksestä.
Itse en oikein tiedä mitä tässä tehdä ja ensiviikolla on uudelleen mentävä sairaalaan,jossa synnytyksestä keskustellaan.
Olisi kuitenkin kiva saada jotain kommenttia kumpi olisi parempi ratkaisu vai kokeillakko ensin alateitse ja sitten pyytää sektio jos ei ala onnistua?
H-hetki lähestyy ja vauva on massussa perätilassa. Koitettiin ulkokäännytystä,mutta ei onnistuttu.
Onko muita joilla olisi vastaava tilanne? Miten olette miettineet synnytystä taikka vauvanne synnyttäneet?
Kokeilitteko alateitse vaiko valitsitteko sektion?
Toivoisin jotain mielipiteitä viisaammilta.
Kun olen kuullut kaikenlaista juttua pt-synnytyksestä.
Itse en oikein tiedä mitä tässä tehdä ja ensiviikolla on uudelleen mentävä sairaalaan,jossa synnytyksestä keskustellaan.
Olisi kuitenkin kiva saada jotain kommenttia kumpi olisi parempi ratkaisu vai kokeillakko ensin alateitse ja sitten pyytää sektio jos ei ala onnistua?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kolmekymppisenä synnytin poikalapsen perätilassa aivan normaalisti. yritettiin kääntää ja vääntää mutta ei kääntynyt ennen h-hetkeä, olin ollut autokolarissa ja saanut aika tällin selkääni.
mutta synnytys oli nopea ja helppo, ei sen kummenpi kuin normaali synnytyskään. ensimmäinen lapsi tuli normaalisti ja synnytys aika 20 min. ja tämä toinen perätila lapsi synnytys vielä nopeampi. kaikki meni hyvin joten ei siitä kannata paineita ottaa kyllä ne siellä sairaalassa tietää mitä tekevät. paremmin itse voit ja kuntoudut kuin että antaisit leikata itsesi. turhaan ihmiset siitä perätila synnytyksestä vauhkoontuu, ei siinä mitään kummalllista ole. se on omasta asenteesta kiinni ja siitä miten siellä synnärillä käyttäytyy. rennosti vaan ja oikealla asenteella.... onnea.
niin minullakin eka lapsi perätilassa, olet olet oikeassa, asenne ja reipas mieli pitää mukana olla.
perätila synnytys helppo, vaikka olenkin pienen kokoinen itse silloin synnyttämään mennessä kiloja 56 ja lapsi oli syntyessään 3 kg. joten ei siinä mitoilla paitsi lantio ole merkitystä, minulla oli liikkuvat nivelet ja hyvä kunto. joten aivan turhaan perätila synnytyksestä kauhutarinoita kerrotaan
esikoisen perätilassa, hyvin meni vaikka rankkaa puuhaahan se on, niin kuin varmaan aina. :-)
mielipidettä lääkäriltä/kätilöltä sairaalasta? Sitä vartenhan ne siellä on? Itsellä la:han 4,5 vkoa aikaa, tekemistä riittää tarpeeksi muutenkin. En jaksa stressata itseäni synnytyksellä, vaikka ensimmäinen onkin tulossa.
Sen takia tänne viestini laitoin,koska toivon saavani muiden kokemuksia/mielipiteitä asiasta.Helpottaa sitten päätöstä,jos joudunkin lähteä synnyttämään ennen ensiviikon lääkäri-aikaani. H-hetkeni on paljon lähempänä kuin sinulla ja esikoiseni syntyi rv 38 1..joten tämä seuraavakin voi tulla ihan lähipäivinä,sen verran on "oireita" ollut.
Olen kyllä lääkärin sekä neuvolan kanssa jutellut,mutta siitä ei tässä vaiheessa ole paljoa hyötyä ollut..On ollut eri mielipiteitä asiasta. Odotetaan nyt ensi viikkoon,silloin mulla on seuraava aika lääkärille ja sitten on lantio-rtg, joilloin voimme miettiä mikä olisi minulle ja lapselleni paras vaihtoehto.
Se on hyvä ettet jaksa stressata,hyvä niin,en minäkään stressanu esikoisen kanssa,mutta nyt tilanne on aivan toisenlainen ja monta asiaa matkassa.
Hyvää loppu odotusta vain sinulle.
Ja sitä vartenhan näitä palstoja on ,että voi kysellä.
Eli lue vähän eteenpäin/alaspäin tätä samaa Synnytys palstaa, siel on perätilasta keskustelua...
Oletko synnyttänyt esikoisesi alakautta, oliko siinä mitään ongelmia ja minkä kokoinen hän oli? Nämä ovat seikkoja, jotka vaikuttavat myös tulevaan perätilasynnytykseen. Et kylläkään maininnut alkuperäisessä viestissäsi olevasi uudelleensynnyttäjä, mutta jotenkin olettaisin sinun sitä olevan? Ja jos olet ensisynnyttäjä niin olennaista on lantion mitat, pehmytosakudoksen myötäävyys, vauvan koko ja erityisesti päänympärys. Ja molemmissa erittäin tärkeänä osana oma suhtautumisesi ja motivoitumisesi perätilasynnytykseen. Siinä nimittäin tarvitaan raivotilasynnytyksiä enemmän äidin ja henkilökunnan saumatonta yhteistyötä. Sektioon ei enää ole mahdollisuutta, jos vauva on peppua myöten ulkona ja äiti päättää päätä synnyttäessään (suurin osa lapsesta), ettei enää jaksa. Eli äidin on oltava motivoitunut hoitamaan synnytys loppuun asti alatiesynnytyksenä, jos sille linjalle lähtee.
Esikoinen syntyi normaalisti alakautta,ei ollut ongelmia.
vauva oli hieman alle 3 kiloinen ja 48cm..eli pieni.
Uuden vauvan koko arvio oli tuossa pari viikkoa sitten 3kg +/- 10-15%..eli ei ole kovin iso tämäkään.
Nyt ensiviikolla katsotaan kokoarvio uudelleen.
ainakin asialliselta ja rauhallisesti asiaan suhtautuvalta, joten en usko ainakaan asenteesi suhteen olevan mitään ongelmia. Ja varmaan koulutuksesisikin perusteella jo tietänet, että perätilasynnytyksiin kyllä liittyy enemmän riskejä. Pää ei muovaudu (on niin lyhyen aikaa kanavassa) ja sen synnyttäminen voi siksi olla hankalampaa, lapsi voi oikaista kädet ylös pään viereen jolloin riski erbin pareesiin kasvaa, ja synnytyksen on sujuttava nopeasti koska napanuora jää aina hetkeksi vauvan pään ja luisen lantion väliin puristuksiin toisin kuin päätiloissa. Perätiloissa myös aina tehdään suurehko episiotomia.
En missään nimessä halua pelotella sinua. Olen ollut mukana lukuisissa perätilasynnytyksissä, joissa vauva liukuu kauniisti ulos ja vain pään syntymisessä on hieman täytynyt auttaa. Ja joskus on ollut hieman työläämpiä synnytyksiä, ihan niinkuin päätiloissakin.
Jos vielä synnytät isossa sairaalassa, jossa on perätilojen suhteen kokeneita lääkäreitä ja hoitajia niin kaikki menee varmasti hienosti. Olet vielä uudelleensynnyttäjä ja sinulle ponnistaminen sekä sen suunnan löytäminen on helpompaa, kudokset ovat joustavammat ja tiedät, että kipu hellittää aikanaan (ei estä sinua ponnistamasta),joten kaikki on ok. senkin puoleen. Mutta jos vähänkin epäilet (kuten jo sanoin, oma asenteesi on yksi tärkeimmistä tekijöistä) niin sektiokin on hyvä tapa synnyttää :)
Itse valitsin sektion, kun todettiin että vauva oli perätilassa. Ehkä juuri sen takia, että minulla oli kauheasti epäilyksiä alateitse synnyttämisen turvallisuudesta.
Uskon että se on myös hyvä tapa synnyttää, mutta oma vaistoni (jos näin voi sanoa...) oli vain sitä mieltä että leikkaus olisi hyvä vaihtoehto.
En ole koskaan ollut leikkauksessa, enkä juuri minkäänlaisissa toimenpiteissä sairaalassa. Kyllähän ajatus hieman pelotti mutta kaikki meni kuitenkin hienosti ja olen tyytyväinen että valitsin suunnitellun sektion. Poika sai täydet 3*10 pisteet ja voi tällä hetkellä hyvin. (nyt 5kk)
Mielipiteitä asiasta löytyy monta, joten paras on tehdä niin kuin itsestä parhaalta tuntuu.
minulla oli myös vauva perätilassa,ja sitten viimisessä ultrassa huomasivat että oli myös napanuora 2 kaulan ympäri.eikä alkaneet kääntämään,ei olisi etes kääntytnyt.sanoivat heti että minut leikataan.minä paranin leikkaksesta tosi nopeasti.