Heippa!
Minua ja muita (tuttuja) äitejä on alkanut tosi paljon harmittamaan tämä "pakollinen täysimetys", kun siitä hössötetään koko ajan joka puolella. Näiden fanaatikkojen takia monella äidillä ketä ei oikeasti pysty imettämään niinkuin haluaisi tulee todella epäonnistunut olo ja AIVAN SUOTTA!! Just uusimmassa Vauva-lehdessä oli asiasta juttua ja ihan hyvä sellainen. Nykyajan korvikkeet ovat tosi hyviä ja niitä voi huoletta käyttää jos itseltään ei tarpeeksi sitä maitoa tule. Vauvahan se etusijalla on ja jokainen hyvä äiti tietää koska sitä korviketta alkaa sitten käyttämään lisämaitona tai muutenkin. Kaikki varmaan tietää että äidinmaito on vauvalle parasta, varsinkin ensi tipat ja viikot! Kattattaa yrittää imettää niin kauan kun mahdollista ja siihen pystyy, mutta jos sitä maitoa ei vauvalle tarpeeksi vaan tule niin sitten korviketta varovasti kehiin! Ei sitä vauvaa voi nälässä pitää vaikka haluaisi olla kuinka täydellinen imettäjä! Pääasia että saa sitä maitoa ja on hyvä rakastava koti!! :)
Korvikkeista
27
2523
Vastaukset
- eve
Ei se kyllä IHAN sama ole, antaako korvikkeita vai imettääkö... korvike on korviketta, eikä edes kovin lähellä aitoa tavaraa. Eli ei siitä imetyksestä turhaan "hössötetä". Luepas vaikka oheinen artikkeli: http://www.imetystukilista.net/faq/edut.php
Vain pari prosenttia naisista ei pysty syystä tai toisesta imettämään. Silti _puolet_ äideistä on lopettanut imetyksen kokonaan ennen kuin vauva on puolivuotias! Suurin syy tähän on luultavasti ja yksinkertaisesti tiedon puute... ja tietoa ei löydy, jos imetyksestä kertominen leimataan "fanaattisuudeksi".
Tosi usein tuore äiti pelästyy vauvan tiheän imun kausia, tyhjän tuntuisia tissejään tai vauvan itkuisuutta ja aloittaa korvikkeet ihan turhaan... asiallisen opastuksen avulla useimmat voisivat jättää lisämaitojen aloittamisen ja siten pelastaa imetyksensä.
Mä suosittelen kaikille tuoreille äideille noita Imetystukilistan kotisivuja ja sieltä löytyy myös numero Imetystukipuhelimeen. Mun imetyksestä ei olis tullu mitään ilman noita - ja nyt olen imettäny onnellisesti jo 10 kuukautta :) Korvikkeita ei oo tarvittu pisaraakaan. Ja turha kuvitella, että koko ajan olis helppoa ollut. Silti, vaikeuksista huolimatta, imettäminen on musta ihanaa!
Musta on sitä paitsi ihan puppua se, että "jokainen hyvä äiti tietää koska sitä korviketta alkaa sitten käyttämään lisämaitona tai muutenkin". Aika harva varmaan syntyy tuo tieto taskussaan ... ja lisämaidot aloitellaan tosi epävarmana, varmuuden vuoksi tai koska joku tuttu niin suosittelee. Ja sitten tunnetaan syyllisyyttä.
Jos imetyksestä puhuminen on hössöttämistä, silloin hössöttämiseksi vois kutsua myös d-vitamiinin antamista lapselle, säännöllisiä neuvolatarkastuksia, rokotusohjelmaa, suosituksia lasten säännöllisestä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta jne. Juuri lapsen parasta imetysohjeistuksissakin ajatellaan!
Ja jos imetys ei onnistu, se ei sitten onnistu. En ymmärrä, miten sitä tilannetta parantais se, että imetyksestä "hössötettäis" entistä vähemmän... silloin imetys vain epäonnistuu entistä useammalta.
Ja jos äiti ei vain halua imettää, niin se on musta ihan oma valinta (kuten vaikka se ettei harrasta liikuntaa tai tupakoi kotona). Mut silloinkaan ei saa vaatia, että imetyksestä ei sais puhua - jottei itse tuntis syyllisyyttä tai jotain.
Anteeksi vaan, jos kuulostan siltä, että meni vähän herne nenään :) Itsekin olen tietysti sitä mieltä, että hyvä ja rakastava koti on tärkeintä, mutta eihän imetysopastus mitenkään sitä kielläkään! Missään ei oo sanottu, että korvikkeella ruokkijat pistetään jalkapuuhun heti ens viikolla... ;)- mami81
Kirjoitukseesi jatkuen pitää kertoa omasta imetyksestäni.
Raskauteni oli enemmän kuin raskas. En pystynyt nukkumaan enkä oikeastaan lepäämäänkään. poikamme syntyi maaliskuussa, maitoa alkoi tulemaan, joskus jopa vähän liikaakin. poika vaati paljon.. olisi pitänyt imettää lähes kokoajan. alkoi oma jaksaminen olla aika nolla. mielummin annan korviketta ja jaksan itse paremmin, kuin imetän rinnat ja itseni puhki, enkä jaksa olla "hyvä äiti". imetin poikaani 3kk, jonka jälkeen aloitimme kokonaisuudessaan korvikkeen, ja olen tuohon kolmeenkin kuukauteen jo todella tyytyväinen. - Voi voi
Just teidänlaisten takia ton jutun kirjoitin. Et näyttänyt käsittävän yhtään mitä tarkoitin! Imetys ei tietenkään ole hössötystä eikä sama asia kuin korvike, mutta kun siitä on tehty äideille sellainen olo että jos ei pysty imettämään niin olet mukamas "huonompi" tai et yrittänyt tarpeeksi jne. Kuka sitä on sanomaan miten toiselta sitä maitoa tulee jos tulee, sä olit JUST sellanen esimerkki kun puhuttiin korvikkeen antamisesta! Kuten sanoin, äidinmaito on tärkeintä ja sitä mielestäni pitäisi antaa jos vaan voi ja niin kauan kuin voi, mut jos ei voi tms., niin moni vauva on pärjännyt pelkästään korvikkeilla ja äitien tehtävä on ottaa niistä selvää ennen kuin alkaa sitä antamaan, ei ketään ole seppä syntyessään! Ota nyt ihan rauhas siellä, kyllä se äidinmaito on tärkeintä, se ei tässä nyt ollut pointti vaan asenne kun puhutaan korvikkeiden käytöstä! Minulla tytär 3kk ja täysimettänyt melkein tähän asti, nyt olen ottanut korviketta lisämaidoksi koska oma maito ei enää ole näyttänyt täysin riittävän ja otin sen hyvillä mielin lisämaidoksi ja kyllä on tyttö ollut tyytyväinen niinkuin äiti ja isikin!!
- Äiskäli
mami81 kirjoitti:
Kirjoitukseesi jatkuen pitää kertoa omasta imetyksestäni.
Raskauteni oli enemmän kuin raskas. En pystynyt nukkumaan enkä oikeastaan lepäämäänkään. poikamme syntyi maaliskuussa, maitoa alkoi tulemaan, joskus jopa vähän liikaakin. poika vaati paljon.. olisi pitänyt imettää lähes kokoajan. alkoi oma jaksaminen olla aika nolla. mielummin annan korviketta ja jaksan itse paremmin, kuin imetän rinnat ja itseni puhki, enkä jaksa olla "hyvä äiti". imetin poikaani 3kk, jonka jälkeen aloitimme kokonaisuudessaan korvikkeen, ja olen tuohon kolmeenkin kuukauteen jo todella tyytyväinen.Kuulostat hyvältä äidiltä! Äidin jaksaminen on myös todella tärkeää koska se vaikuttaa suoraan myös vauvaan!! :)
- tuli vaan mieleen
Voi voi kirjoitti:
Just teidänlaisten takia ton jutun kirjoitin. Et näyttänyt käsittävän yhtään mitä tarkoitin! Imetys ei tietenkään ole hössötystä eikä sama asia kuin korvike, mutta kun siitä on tehty äideille sellainen olo että jos ei pysty imettämään niin olet mukamas "huonompi" tai et yrittänyt tarpeeksi jne. Kuka sitä on sanomaan miten toiselta sitä maitoa tulee jos tulee, sä olit JUST sellanen esimerkki kun puhuttiin korvikkeen antamisesta! Kuten sanoin, äidinmaito on tärkeintä ja sitä mielestäni pitäisi antaa jos vaan voi ja niin kauan kuin voi, mut jos ei voi tms., niin moni vauva on pärjännyt pelkästään korvikkeilla ja äitien tehtävä on ottaa niistä selvää ennen kuin alkaa sitä antamaan, ei ketään ole seppä syntyessään! Ota nyt ihan rauhas siellä, kyllä se äidinmaito on tärkeintä, se ei tässä nyt ollut pointti vaan asenne kun puhutaan korvikkeiden käytöstä! Minulla tytär 3kk ja täysimettänyt melkein tähän asti, nyt olen ottanut korviketta lisämaidoksi koska oma maito ei enää ole näyttänyt täysin riittävän ja otin sen hyvillä mielin lisämaidoksi ja kyllä on tyttö ollut tyytyväinen niinkuin äiti ja isikin!!
Nämä "äidinmaito vs. korvike" -keskustelut ovat aina kovin tunteita herättäviä. Jos ajatellaan vanhempien jaksamista, niin jaksamistahan edellytetään imeväisiän jälkeen vielä monia vuosia.
Olkoonkin, että mitään lastenruokia ei lain mukaan saa mainostaa, niin hyvin on piilomarkkinointi toiminut - korvikkeet tekevät hyvin kauppansa. Korvikkeiden koostumus on parantunut huomattavasti vuosien saatossa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että suurin osa käytetyistä korvikkeista on lehmänmaitopohjaisia ja lehmänmaito ei missään määrin ole imeväisikäisen lapsen ruuansulatusjärjestelmän kehittämättömyyden johdosta hyvä vaihtoehto.
Ruuansulatusjärjestelmä on perusta koko ihmisen terveydelle - sitä kauttahan kaikki tärkeät ravintoaineet kulkeutuvat muualle elimistöön. Jos ruuansulatuksessa esiintyy häiriöitä, suurempia tai pienempiä, voi tämä osaltaan vaikuttaa ihmisen terveyttä heikentävästi.
Sairas, isompi lapsikin, vaatii siis jaksamista. Se, että elämää pyritään kaikin keinoin helpottamaan vauvan ollessa pieni, voi kostautua myöhemmin erilaisina, ehkä hyvin epämääräisinäkin sairasteluina. Vauva-aika on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika, joten mielestäni kannattaa miettiä tarkkaa miten lapsensa ravitsee. Tämä koskee ihan yhtä lailla kiinteiden aloittamista (monet aloittavat ehkä turhan aikaisin, kun pelkäävät, että maito ei riitä).
Neuvoloissa saatetaan antaa hyvinkin vaihtelevia ohjeita (valitettavasti). Kannattaa kuitenkin muistaa, että virallinen suositus täysimetykselle on se 4-6kk. Maito on siis täysin riittävää ravitsemuksellisesti ja määrällisesti, jos vain äiti on halukas imettämään. Imettämällä maito ei siis lopu, vaikka tämä maidon loppuminen/vähäisyys monen äidin mieltä painaa ja ohjaa korvikkeiden käyttöön. Ongelma saattaa olla myös se, että mielikuvat imettämisestä ovat liian ruusuiset - imettäminen kun alkuaikoina varsinkin voi olla aikamoista työtä ja kärsivällisyys on koetuksella.
Jos jotain kiinnostaa, niin kannattaa vaikka lukaista sellainen kirja kuin "Olet synnyttänyt - huolehdi itsestäsi". Kirjan on kirjoittanut ruotsalainen tiedetoimittaja ja biologi Maria Borelius. Mielestäni kirjassa oli kivasti kerrottu imettämisen eduista naisen terveydelle. Kyllä se niin on, että luonto on tarkoittanut naisen imettämään lasta ja siksi se on myös huolehtinut, että se myös on lähes joka naisen kohdalla täysin mahdollista. - eve
Voi voi kirjoitti:
Just teidänlaisten takia ton jutun kirjoitin. Et näyttänyt käsittävän yhtään mitä tarkoitin! Imetys ei tietenkään ole hössötystä eikä sama asia kuin korvike, mutta kun siitä on tehty äideille sellainen olo että jos ei pysty imettämään niin olet mukamas "huonompi" tai et yrittänyt tarpeeksi jne. Kuka sitä on sanomaan miten toiselta sitä maitoa tulee jos tulee, sä olit JUST sellanen esimerkki kun puhuttiin korvikkeen antamisesta! Kuten sanoin, äidinmaito on tärkeintä ja sitä mielestäni pitäisi antaa jos vaan voi ja niin kauan kuin voi, mut jos ei voi tms., niin moni vauva on pärjännyt pelkästään korvikkeilla ja äitien tehtävä on ottaa niistä selvää ennen kuin alkaa sitä antamaan, ei ketään ole seppä syntyessään! Ota nyt ihan rauhas siellä, kyllä se äidinmaito on tärkeintä, se ei tässä nyt ollut pointti vaan asenne kun puhutaan korvikkeiden käytöstä! Minulla tytär 3kk ja täysimettänyt melkein tähän asti, nyt olen ottanut korviketta lisämaidoksi koska oma maito ei enää ole näyttänyt täysin riittävän ja otin sen hyvillä mielin lisämaidoksi ja kyllä on tyttö ollut tyytyväinen niinkuin äiti ja isikin!!
Mä en kyllä ymmärrä edelleenkään... Siis miten siitä imetyksestä sitten saisi kertoa, ettei kenellekään tule huono mieli??? Ihan oikeasti kiinnostais tietää.
Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että imetys on korvikkeita parempi. Mut eikö sitä saisi sanoa ääneen?
Imetystohtori Jack Newman on sanonut näin näppärästi:
"Pulloruokinnan tietoisesti valinneet äidit eivät syyllisty ratkaisustaan. Imettämättömyydestä syyllistyvät äidit, jotka olisivat halunneet imettää ja yrittivätkin, mutta epäonnistuivat. Turhalta syyllistämiseltä vältytään, jos äidit saavat imetyksen ja äidinmaidon hyvistä vaikutuksista kertovan tiedon lisäksi myös kunnollista ja ammattitaitoista imetysneuvontaa, -tukea ja -ohjausta. Valitettavasti kunnollista imetystietoa ja -ohjausta ei ole useimmissa pohjoisamerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yhteiskunnissa saatavilla." - niinpättäjä
Voi voi kirjoitti:
Just teidänlaisten takia ton jutun kirjoitin. Et näyttänyt käsittävän yhtään mitä tarkoitin! Imetys ei tietenkään ole hössötystä eikä sama asia kuin korvike, mutta kun siitä on tehty äideille sellainen olo että jos ei pysty imettämään niin olet mukamas "huonompi" tai et yrittänyt tarpeeksi jne. Kuka sitä on sanomaan miten toiselta sitä maitoa tulee jos tulee, sä olit JUST sellanen esimerkki kun puhuttiin korvikkeen antamisesta! Kuten sanoin, äidinmaito on tärkeintä ja sitä mielestäni pitäisi antaa jos vaan voi ja niin kauan kuin voi, mut jos ei voi tms., niin moni vauva on pärjännyt pelkästään korvikkeilla ja äitien tehtävä on ottaa niistä selvää ennen kuin alkaa sitä antamaan, ei ketään ole seppä syntyessään! Ota nyt ihan rauhas siellä, kyllä se äidinmaito on tärkeintä, se ei tässä nyt ollut pointti vaan asenne kun puhutaan korvikkeiden käytöstä! Minulla tytär 3kk ja täysimettänyt melkein tähän asti, nyt olen ottanut korviketta lisämaidoksi koska oma maito ei enää ole näyttänyt täysin riittävän ja otin sen hyvillä mielin lisämaidoksi ja kyllä on tyttö ollut tyytyväinen niinkuin äiti ja isikin!!
on meitäkin, jotka eivät omasta tahdostaan ole imetytäneet ollenkaan.
Ja lapset ovat terveitä olleet, ei allergioita eikä korvatulehduksia, joten sattumankauppaa ainakin osittain... - kun sillä
tuli vaan mieleen kirjoitti:
Nämä "äidinmaito vs. korvike" -keskustelut ovat aina kovin tunteita herättäviä. Jos ajatellaan vanhempien jaksamista, niin jaksamistahan edellytetään imeväisiän jälkeen vielä monia vuosia.
Olkoonkin, että mitään lastenruokia ei lain mukaan saa mainostaa, niin hyvin on piilomarkkinointi toiminut - korvikkeet tekevät hyvin kauppansa. Korvikkeiden koostumus on parantunut huomattavasti vuosien saatossa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että suurin osa käytetyistä korvikkeista on lehmänmaitopohjaisia ja lehmänmaito ei missään määrin ole imeväisikäisen lapsen ruuansulatusjärjestelmän kehittämättömyyden johdosta hyvä vaihtoehto.
Ruuansulatusjärjestelmä on perusta koko ihmisen terveydelle - sitä kauttahan kaikki tärkeät ravintoaineet kulkeutuvat muualle elimistöön. Jos ruuansulatuksessa esiintyy häiriöitä, suurempia tai pienempiä, voi tämä osaltaan vaikuttaa ihmisen terveyttä heikentävästi.
Sairas, isompi lapsikin, vaatii siis jaksamista. Se, että elämää pyritään kaikin keinoin helpottamaan vauvan ollessa pieni, voi kostautua myöhemmin erilaisina, ehkä hyvin epämääräisinäkin sairasteluina. Vauva-aika on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika, joten mielestäni kannattaa miettiä tarkkaa miten lapsensa ravitsee. Tämä koskee ihan yhtä lailla kiinteiden aloittamista (monet aloittavat ehkä turhan aikaisin, kun pelkäävät, että maito ei riitä).
Neuvoloissa saatetaan antaa hyvinkin vaihtelevia ohjeita (valitettavasti). Kannattaa kuitenkin muistaa, että virallinen suositus täysimetykselle on se 4-6kk. Maito on siis täysin riittävää ravitsemuksellisesti ja määrällisesti, jos vain äiti on halukas imettämään. Imettämällä maito ei siis lopu, vaikka tämä maidon loppuminen/vähäisyys monen äidin mieltä painaa ja ohjaa korvikkeiden käyttöön. Ongelma saattaa olla myös se, että mielikuvat imettämisestä ovat liian ruusuiset - imettäminen kun alkuaikoina varsinkin voi olla aikamoista työtä ja kärsivällisyys on koetuksella.
Jos jotain kiinnostaa, niin kannattaa vaikka lukaista sellainen kirja kuin "Olet synnyttänyt - huolehdi itsestäsi". Kirjan on kirjoittanut ruotsalainen tiedetoimittaja ja biologi Maria Borelius. Mielestäni kirjassa oli kivasti kerrottu imettämisen eduista naisen terveydelle. Kyllä se niin on, että luonto on tarkoittanut naisen imettämään lasta ja siksi se on myös huolehtinut, että se myös on lähes joka naisen kohdalla täysin mahdollista.äidin väsymyksellä tarkoitetaan ihan todllista fyysitä rasitusta. On äitejä jotka ovat olleet lähes koko raskauden ajan sairaalahoidossa. Tätä tarkoitetaan kun puhutaaan että äidin fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi menee imetyksen edelle. Äidillä voi olla raskauteen liittyvä sairaus tai vaiva- joten ei ole oikein häntä syyllistää vaikka itse olisi lukenut minkämaalaisen oppaan tahansa.
Ei tätä uupumusta jota tarkoitetaan kun ollaan laiskoja tai ei muutoin haluta imettää vaikka se olisi mahdollista. - ymmärtää
eve kirjoitti:
Mä en kyllä ymmärrä edelleenkään... Siis miten siitä imetyksestä sitten saisi kertoa, ettei kenellekään tule huono mieli??? Ihan oikeasti kiinnostais tietää.
Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että imetys on korvikkeita parempi. Mut eikö sitä saisi sanoa ääneen?
Imetystohtori Jack Newman on sanonut näin näppärästi:
"Pulloruokinnan tietoisesti valinneet äidit eivät syyllisty ratkaisustaan. Imettämättömyydestä syyllistyvät äidit, jotka olisivat halunneet imettää ja yrittivätkin, mutta epäonnistuivat. Turhalta syyllistämiseltä vältytään, jos äidit saavat imetyksen ja äidinmaidon hyvistä vaikutuksista kertovan tiedon lisäksi myös kunnollista ja ammattitaitoista imetysneuvontaa, -tukea ja -ohjausta. Valitettavasti kunnollista imetystietoa ja -ohjausta ei ole useimmissa pohjoisamerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yhteiskunnissa saatavilla."jos et itse saa esimerkiksi kita-huulihalkio lasta- lasta jota et saa syömään muutoin kuin erikoisTUTTIPULLOLLA.
Rautalangasta vääntämälläkään ei tuota propagandaa saa näköjään aisoihin. Fundamentalismi on vallalla. - .......
kun sillä kirjoitti:
äidin väsymyksellä tarkoitetaan ihan todllista fyysitä rasitusta. On äitejä jotka ovat olleet lähes koko raskauden ajan sairaalahoidossa. Tätä tarkoitetaan kun puhutaaan että äidin fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi menee imetyksen edelle. Äidillä voi olla raskauteen liittyvä sairaus tai vaiva- joten ei ole oikein häntä syyllistää vaikka itse olisi lukenut minkämaalaisen oppaan tahansa.
Ei tätä uupumusta jota tarkoitetaan kun ollaan laiskoja tai ei muutoin haluta imettää vaikka se olisi mahdollista...kaikki korvikkeita käyttävät äidit ovat tällaisia? Ei taida kuitenkaan... ja ketäänhän ei kai syyllistetä, jos kerrotaan imetyksen tai korvikkeiden mahdollisista vaikutuksista.
- tai imettämään ollenkaan
Kuten kirjoitit, vain muutamalla prosentilla äideistä on *fysiologinen* syy siihen, että maitoa ei erity ollenkaan tai tarpeeksi riittämään vauvan yksinomaiseksi ravinnoksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi rintarauhaskudoksen puuttuminen ja jotkin hormonaaliset häiriötilanteet.
Näiden lisäksi on sellaisia äidin sairauksia, joihin tarvitaan lääkitys, joka estää imetyksen. Myös vauva voi olla sairas, eikä häntä voi välttämättä imettää ollenkaan tai sitten hän tarvitsee korviketta lisämaitona.
Esittämieni syiden lisäksi suurin syy siihen, että äidit luopuvat imetyksestä ennen suositettua ikää on se, että osittaisimetyksen ylläpitäminen korvikeruokinnan ohessa on monille tavattoman työlästä. Osittaisimetykseen päädytään jo synnytyssairaalan huonojen hoitokäytäntöjen vuoksi tai viimeistään silloin, kun neuvolassa ohjataan turhien lisämaitojen käyttöön, kun vauva kasvaa liikaa tai liian vähän, nukkuu liikaa tai liian vähän, liikkuu liikaa tai liian vähän, viihtyy rinnalla liikaa tai liian vähän...
Todellista tietoa imetyksen vaiheista, imetyskäytännöistä tai ratkaisuista imetyksen ongelmiin on Suomessa saatavilla aivan liian vähän. Myöskään todellista tukea ei ammattilaisilta ole saatavissa läheskään jokaiselle äidille.
Äitejä on turhaa ja julmaa syyttää siitä, että imetysluvut Suomessa ovat mitä ovat. Jokainen äiti yrittää varmasti parhaansa. - Edellinen kirjoittaja
tai imettämään ollenkaan kirjoitti:
Kuten kirjoitit, vain muutamalla prosentilla äideistä on *fysiologinen* syy siihen, että maitoa ei erity ollenkaan tai tarpeeksi riittämään vauvan yksinomaiseksi ravinnoksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi rintarauhaskudoksen puuttuminen ja jotkin hormonaaliset häiriötilanteet.
Näiden lisäksi on sellaisia äidin sairauksia, joihin tarvitaan lääkitys, joka estää imetyksen. Myös vauva voi olla sairas, eikä häntä voi välttämättä imettää ollenkaan tai sitten hän tarvitsee korviketta lisämaitona.
Esittämieni syiden lisäksi suurin syy siihen, että äidit luopuvat imetyksestä ennen suositettua ikää on se, että osittaisimetyksen ylläpitäminen korvikeruokinnan ohessa on monille tavattoman työlästä. Osittaisimetykseen päädytään jo synnytyssairaalan huonojen hoitokäytäntöjen vuoksi tai viimeistään silloin, kun neuvolassa ohjataan turhien lisämaitojen käyttöön, kun vauva kasvaa liikaa tai liian vähän, nukkuu liikaa tai liian vähän, liikkuu liikaa tai liian vähän, viihtyy rinnalla liikaa tai liian vähän...
Todellista tietoa imetyksen vaiheista, imetyskäytännöistä tai ratkaisuista imetyksen ongelmiin on Suomessa saatavilla aivan liian vähän. Myöskään todellista tukea ei ammattilaisilta ole saatavissa läheskään jokaiselle äidille.
Äitejä on turhaa ja julmaa syyttää siitä, että imetysluvut Suomessa ovat mitä ovat. Jokainen äiti yrittää varmasti parhaansa.Kirjoitan "turhista lisämaidoista" edellisessä viestissäni.
On totta, että joskus vauvan vähäinen kasvu edellyttää lisämaidon antamista. Tämä on kuitenkin tarpeellista lisämaitoa. Turhalla lisämaidolla tarkoitan sellaista, että vauva hakee omaa käyräänsä ja kasvaa sen vuoksi suhteellisesti vähemmän kuin voisi odottaa. Jos vauva tällöinkin kasvaa absoluuttisesti riittävästi ikäisekseen, on lisämaito turhaa. - hmm
Edellinen kirjoittaja kirjoitti:
Kirjoitan "turhista lisämaidoista" edellisessä viestissäni.
On totta, että joskus vauvan vähäinen kasvu edellyttää lisämaidon antamista. Tämä on kuitenkin tarpeellista lisämaitoa. Turhalla lisämaidolla tarkoitan sellaista, että vauva hakee omaa käyräänsä ja kasvaa sen vuoksi suhteellisesti vähemmän kuin voisi odottaa. Jos vauva tällöinkin kasvaa absoluuttisesti riittävästi ikäisekseen, on lisämaito turhaa.No jaa.
Nelikiloisena syntynyt ja alkuun hyvin kasvanut vauva kun kasvaa absoluuttisesti riittävästi ikäisekseen vaikka kokoonsa ja aiempaan kasvuunsa nähden olisi oikeaksi nälkärajoilla. Minkäköhän vuoksi absoluuttisista kasvukäyristä on siirrytty suhteellisiin??? - kasvukäyrät
hmm kirjoitti:
No jaa.
Nelikiloisena syntynyt ja alkuun hyvin kasvanut vauva kun kasvaa absoluuttisesti riittävästi ikäisekseen vaikka kokoonsa ja aiempaan kasvuunsa nähden olisi oikeaksi nälkärajoilla. Minkäköhän vuoksi absoluuttisista kasvukäyristä on siirrytty suhteellisiin???Lapsi etsii omaa kasvukanavaansa ensimmäisen elinvuotensa aikana. Isona syntynyt lapsi ei välttämättä ole iso enää yksivuotiaana.
Suomalaistenkaan ohjeiden mukaan kasvukanavan vaihteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota, kunhan vaihtelu tapahtuu tietyllä tavalla (ei liian rajusti, ei liian alas tai ylös). Silti joissain neuvoloissa ollaan huolissaan siitä, että lapsi hitaasti vaihtaa kasvukanavaa tai joskus jopa sitä, että lapsi kasvaa miinuskäyrällä. Näissä tilanteissa ohjeistetaan turhan lisämaidon käyttöön.
Suhteellisella kasvulla on paljon enemmän merkitystä yksivuotispäivän jälkeen ja vielä enemmän kaksivuotispäivän jälkeen. Vauvan pitäisi antaa rauhassa etsiä oma kanavansa. - hmm
kasvukäyrät kirjoitti:
Lapsi etsii omaa kasvukanavaansa ensimmäisen elinvuotensa aikana. Isona syntynyt lapsi ei välttämättä ole iso enää yksivuotiaana.
Suomalaistenkaan ohjeiden mukaan kasvukanavan vaihteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota, kunhan vaihtelu tapahtuu tietyllä tavalla (ei liian rajusti, ei liian alas tai ylös). Silti joissain neuvoloissa ollaan huolissaan siitä, että lapsi hitaasti vaihtaa kasvukanavaa tai joskus jopa sitä, että lapsi kasvaa miinuskäyrällä. Näissä tilanteissa ohjeistetaan turhan lisämaidon käyttöön.
Suhteellisella kasvulla on paljon enemmän merkitystä yksivuotispäivän jälkeen ja vielä enemmän kaksivuotispäivän jälkeen. Vauvan pitäisi antaa rauhassa etsiä oma kanavansa.Kyllä minä ainakin haluaisin, että lapseni tutkittaisiin heti, kun kasvussa alkaa olla poikkeavuuksia. Parempi niin, kuin sitten kuukausien kuluttua todeta esim. kilpirauhasen toimintahäiriö, joka hoitamattomana on jo saattanut vaikuttaa aivojen kehitykseen jne.
- pulloruokkija
Itseltäni imetys epäonnistui, ja on edelleen todella rankka asia elää sen kanssa.
Minusta on hienoa, että imetyksestä puhutaan, ja toivon todella, että olisin saanut kaipaamaani tietoa, apua ja tukea, kun olisin sitä tarvinnut. Syitä imetykseni epäonnistumiseen on monia, joista yksi on konkreettinen tuen puute. Elämäntilanteet ja olosuhteet, joissa ihmiset, imettämistä aloittelevatkin, vaihtelevat suuresti. Myös lapsissa on eroja.
Minulla maitoa olisi riittänyt, vaan vauva ei syönyt. Tein kaikkeni, vaan sitten annoin pullosta. Hörppyyttäjäksi minusta ei ollut.
Missä imetyksestä todella neuvotaan? Netissä?? Ei kaikilla ole nettiä, saati sitten aikaa surffailla siellä juuri sairaalasta tultuaan.
Mutta kuitenkin asiaan: Mielestäni on hieno asia, että imetyksestä puhutaan! Se on todella tärkeä asia, eikä siitä puhuminen häiritse minua. Sen sijaan se minua häiritsee, että pulloruokkimisesta EI SAA PUHUA, ainakaana mitään positiivista, julksesti.
Pulloruokkijille ei saa osoittaa minkäänlaista sympatiaa etenkään... Nehän pääsevät kaikesta niin helpolla. - Uuuu.... ppppp.... blääh!!!
....... kirjoitti:
..kaikki korvikkeita käyttävät äidit ovat tällaisia? Ei taida kuitenkaan... ja ketäänhän ei kai syyllistetä, jos kerrotaan imetyksen tai korvikkeiden mahdollisista vaikutuksista.
Niin siitähän sitä juttua saataisiin, kun ruetttaisiin niitä vertailemaan...
Tässä keskustelussa nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus keskustella siitä..
- iik
pistää silmään se, että joka
ikisessä viestissäsi on sama asia "en ole koskaan antanut pisaraakaan korviketta vauvalleni"
Olet erinomainen.- iik
äsköinen viesti oli "evelle"tarkoitettu.
- eve
iik kirjoitti:
äsköinen viesti oli "evelle"tarkoitettu.
Niin olen, erinomainen :D
Ja höpö höpö. Mistä ihmeestä tuo kateus oikein kumpuaa?
Mun pointtini on se, on aina ollut, että korvike ei ole mikään välttämätön vauva-ajan juttu. Herraisä, täälläkin jotkut kyselee ihan vakavissaan, että onko mun PAKKO antaa lapselleni korviketta (siis imetyksen ja tavallisten maitojen välissä - oikea lisämaidon tarve on tietysti eri asia) ...niin se on mennyt tuo korvikevalmistajien mainostus syvälle sydämiin... - iik
eve kirjoitti:
Niin olen, erinomainen :D
Ja höpö höpö. Mistä ihmeestä tuo kateus oikein kumpuaa?
Mun pointtini on se, on aina ollut, että korvike ei ole mikään välttämätön vauva-ajan juttu. Herraisä, täälläkin jotkut kyselee ihan vakavissaan, että onko mun PAKKO antaa lapselleni korviketta (siis imetyksen ja tavallisten maitojen välissä - oikea lisämaidon tarve on tietysti eri asia) ...niin se on mennyt tuo korvikevalmistajien mainostus syvälle sydämiin...en ole joutunut antamaan korviketta lapselleni, toistaiseksi ainakaan, en silti jaksa sitä vauhkota.
Mistäs sen tietää vaikka vielä tarvisikin ja entäs sitten jos joutuukin?! Esikoiselle annoin,(olkoon tiedon puutetta tai mitä lie, olin silloin 18v.)
Ei imetys minullekaan ihan helppoa ole ollut, helpottanut kyllä alusta ja myös pidän imetyksestä :)
Tuskin siitä urhoollisusmitalia saa vaikkei korviketta antaisikaan koskaan.
Enkä usko että lapsi siitä isompana muistaa kiittelemään tulla. Itse en ainakaan odota. (ruokapöydästä noustessa isommat muistavat sentään kiittää :)
Ei korvike ole paha asia, tuskin sitäkään aivan tarkoitat,(eikä läheskään kaikille välttämätön), mutta toisille se on todella tarpeen.
Monet ovat varmasti surullisia siitä, jos maito ei todella riitä.
Siksi ärsyttää tämä kauhea vauhkoaminen täysimetyksestä. - samaa mieltä
iik kirjoitti:
en ole joutunut antamaan korviketta lapselleni, toistaiseksi ainakaan, en silti jaksa sitä vauhkota.
Mistäs sen tietää vaikka vielä tarvisikin ja entäs sitten jos joutuukin?! Esikoiselle annoin,(olkoon tiedon puutetta tai mitä lie, olin silloin 18v.)
Ei imetys minullekaan ihan helppoa ole ollut, helpottanut kyllä alusta ja myös pidän imetyksestä :)
Tuskin siitä urhoollisusmitalia saa vaikkei korviketta antaisikaan koskaan.
Enkä usko että lapsi siitä isompana muistaa kiittelemään tulla. Itse en ainakaan odota. (ruokapöydästä noustessa isommat muistavat sentään kiittää :)
Ei korvike ole paha asia, tuskin sitäkään aivan tarkoitat,(eikä läheskään kaikille välttämätön), mutta toisille se on todella tarpeen.
Monet ovat varmasti surullisia siitä, jos maito ei todella riitä.
Siksi ärsyttää tämä kauhea vauhkoaminen täysimetyksestä.Näinhän se juuri on! Ei vauhkoamisessa mitään vikaa ole, vaan kuitenkin yleensä kuuluu hyviin tapoihin miettiä, mitä menee kenellekin sanomaan...
Jos joku valittaa imetysongelmia, niin neuvominen on ok, jos todella osaa neuvoa (mikä voi olla vaikeaa, jutut tyliin, näin minäkin teen, ja hyvin menee, eivät ehkä auta). Mutta jos jonkun imetys on epäonnistunut, syystä tai toisesta, niin kaikenlainen neuvominen ja imetyksen ylistäminen nyt vain tuntuu lesoilulta ja puukon kääntämiseltä haavassa...
- onnellinen äiti 79
Vauvani on saanut korviketta synnäriltä asti. Viikon ikäisenä korviketta meni 500-600 ml/vrk, vaikka imetin joka aterialla. Tuo määrä korviketta on paljon. Nyt vauva on reilun kuukauden ja korviketta menee 400 ml/vrk. Olen onnellinen, että sinnikkäällä imetyksellä olen pystynyt lisäämään rintamaidon määrää paitsi absoluuttisesti, myös suhteellisesti.
Kuitenkin tuttavapiirissä ja neuvolassakin kauhistellaan, kun kuukauden ikäiselle vauvalle menee noin paljon korviketta. Otin tämän aluksi hyvin henkilökohtaisesti ja olin surullinen kun imetys ei onnistunut paremmin (olisi edes ollut hetki täysimetystä, mutta kun ei päivääkään). Nyt olen osannut jättää tämän imetyspropagandan omaan arvoonsa ja alkanut todella nauttia äitiydestä ja vauvaiästä. Onneksi tämä imetyspropaganda ei ole lannistanut minua, vaan jaksan yhä yrittää lisätä imetyksen osuutta maltillisesti.
Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä. Sitä, että korviketta antavia äitejä syyllistetään halusta päästä itse helpommalla, kun ei jaksa imettää niin usein. Meillä ainakin öisin nousen ylös, menen olohuoneeseen, jossa imetän puoli tuntia samalla kun korvike lämpenee vesihauteessa ja sitten syötän korvikkeen. Tämän syöttösession aikana itsekin niin virkistyy, että uni ei heti sen jälkeen tulekaan. Voisin kuvitella, että itse imettäisin mieluummin puoliunessa sängyllä vaikka tunnin välein kuin heräisin 2-3 tunnin välein pidemmälle ja aktiivisemmalle syöttösessiolle. Mutta, kuten sanottu, enhän tiedä, koska ei ole päivänkään kokemusta täysimetyksestä.
Huolestuttavana pidän sitä, että äidit pitävät vauvaansa aika ajoin nälässä kun vauvan maidonsaanti rinnasta on syystä tai toisesta vähentynyttä. Itse en kuuna päivänä lähtisi redusoimaan korvikemääriänä pikkuvauvalta (=alle 1 kk) tämän radikaalimmin kuin nyt. En ainakaan ilman verensokerimittaria. Vauvan aivojen kehitys on todella riippuvaista sokerista ja jo pienet hypoglykemiajaksot ovat haitallisia. Miksiköhän sairaalassa muuten mittailtaisiin vauvoilta verensokeria monta kertaa päivässä???
Se, että vauva sai infektion synnytyksessä, on osoittautunut asiaksi, joka pitää aina mainita imetyksestäni keskusteltaessa. Pitää osata vastata kysymykseen 'miksi et täysimetä?'. Onneksi on edes hyvä syy.
Uskon, että pystyn imettämään vielä pitkään, mutta en koskaan usko pääseväni täysimetykseen. Tämä ei kuitenkaan minua haittaa pätkääkään. Vauva on iloinen ja tyytyväinen ja kasvaa upeasti.
Ensisijaista on että vauva saa riittävästi ravintoa, imetys on toissijaista! - äippä-78
kyllä olen nyt tyytyväinen kun imetyksestä tietoa löytyy.. olin 18v kun sain eka lapsen.poika huusi kaksviikkoisesta(koliikkia)ja minä onneton luulin tissimaidon olevan jotenkin pilalla.lypsin niin se oli sitä etumaitoa(harmaata litkua) niin luulin sen olevan jotenkin pilalla koska vauvakin huusi..ei neuvolassakaan osattu selittää et ihan normaalia maitoa se on..sillon ei ollu tietsikoita kertomassa ja tukisivuja..nyt 4kk oleva tyttö on tissimaidolla ja ei ongelmia tavallaan kun löytyy vastauksia helposti jos ongelma tulee..mul on 3 lasta ja on hienoa et vastauksia ongelmiin löytyy ja tukea.
- Lastenlääkäri
Asia on juuri näin! Lapselle on kaikkein tärkeintä saada riittävästi ruokaa.
Lapselle voi olla toisinaan parempikin, jos hän saa korviketta äidinmaidon lisäksi. Ellei äidillä tule riittävästi maitoa, lapsi voi joutua sairaalahoitoon kuivumisen takia täysimetyksessä. Näitä tapauksia on valitettavasti alkanut tulla yhä enemmän Suomessakin ainakin meidän sairaalaamme sen jälkeen, kun kätilöt kielsivät korvikkeet sairaalasta kotiutuvilta synnyttäjiltä.
Täysimetyksen apostolit väittävät, että riittämätön maidontulo olisi todella harvinaista. Se on kyllä paljon tavallisempaa kuin muka "tutkimusten" mukaan väitetään. Vaikean synnytyksen ja sektion jälkeen on suorastaan ihme, jos maitoa tulee riittävästi.
Lääkärinä olen sitä mieltä, että imetystuki-ihmiset voivat joskus fanaattisuudessaan pilata hyvän asian. Vauvamyönteisimpiä ovat he, jotka uskaltavat sanoa, että vauvalle voi joskus olla parempi syödä korviketta kuin pelkkää äidinmaitoa.
He, joilla maitoa riittää, imettäkööt ja olkoot onnellisia. Hyvä niinkin. Mutta täysimetys ei ole ainoa eikä aina se paraskaan vaihtoehto LAPSELLE.
Tunnen toki tutkimustulokset imetyksen hyödyistä. Maailma ei silti ole mustavalkoinen, hyvät imetyshysteerikot. Lapsen etu on tärkein.- varmaan.
Jos lapsi joutuu sairaalaan kuivuman vuoksi, on syy kyllä siinä, ettei äidille ole *sairaalassa* kerrottu, mistä voi tietää, että maito riittää. Tätä ei kerrota, koska sairaalassa ei tiedetä, miten maidon riittävyyden voi arvioida. Tämän vuoksi sairaalassa ohjeistetaan äidit antamaan varmuuden vuoksi korviketta esimerkiksi joka syötön lopuksi, mikä sabotoi useimpien imetyksen jollain aikavälillä. En usko, että kukaan äiti riskeeraisi lapsen terveyttä, jos hänelle olisi kerrottu, miten maidon riittävyyttä voi arvioida.
Täysimetystä ja imetystä on kyllä tutkittu ihan oikeasti. Erikoista kyllä, nämä tutkimukset kelpaavat muille pediatreille, mutta suomalaisilla lastenlääkäreillä on ihan omat käsityksensä maidontulosta ja riittävyydestä.
Vaikean synnytyksen ja sektion jälkeen maidon erityksen vähäisyys on kyllä valitettavasti myytti. Sen sijaan vaikean synnytyksen ja sektion jälkeisen ajan hoitokäytännöt Suomessa aiheuttavat tätä maidon erityksen vähäisyyttä. Äidin erottaminen vastasyntyneestä, ensi-imetyksen siirtyminen ja imetysten keston rajoittaminen hidastavat maidonnousua, aiheuttavat tarpeen lisämaidoille ja täten voivat vaikeuttaa imetyksen käynnistymistä. Vaikea synnytys ja sektio sinänsä eivät siis ole syy imetysvaikeuksiin.
Olen samaa mieltä siitä, että lapsen etu on tärkein. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että imetys olisi yhdentekevä, ns. kiva asia, jonka eteen ei voi tehdä muuta kuin toivoa hyvää asentoa tähdiltä ja jotain jäniksenkoipea rintataskuun. Suomalaisilla kätilöillä, terveydenhoitajilla ja lastenlääkäreillä on avaimet taskussaan. Kunhan he pääsevät ennakkoluuloistaan, suomalaisille äideille tarjoutuu aivan toisenlainen mahdollisuus imettää toiveidensa mukaisesti.
- Pikkuruinen
Mielestäni on perin outoa, että imetysinformaation yhteydessä käytetään niinkin rankkoja sanoja kuin "hysteria" tai "terrorismi". Pelottavaa suorastaan.
Oman äidin maito on parasta ravintoa vauvalle. Se on totta ja sen saa sanoa ääneen. Senkin saa sanoa ääneen, että liikunta on terveellistä - vaikka maailmassa onkin paljon liikuntakyvyttömiä ihmisiä. Senkin saa sanoa, että kalasta saa tärkeitä rasvahappoja, vaikka kala-allergikko ei kalaa saa syödäkään. Ymmärrättekö: miksi imetysasiassa pitäisi tehdä poikkeus, kun jotkut äidit "pahoittavat mielensä" tai "syyllistyvät" ?!
Synnytin itse viikko sitten ja imetysohjaus sairaalassa oli lievästi sanottuna kehnoa. Minulla olikin sellainen tässäkin ketjussa mainittu nk. vaikea synnytys. Heti synnytyksen jälkeen olisin halunnut imettää, mutta kätilöpä oli eri mieltä: söisin ensiksi itse ja lepäilisin. Onneksi en uskonut, vaan imetin heti. Maitoa tuli ja vauva söi. Päivä vauvan syntymän jälkeen tulin maininneeksi, että vauva syö ainakin parin tunnin välein. Kätilö totesi, että "sitten sinun maitosi ei kyllä kauaa riitä". Onneksi en uskonut. Riitti se - ja riittää. Niin ikään kätilö uhkasi, ettei vauvan painoa saada "pelkällä rintamaidolla" nousemaan. Onneksi en uskonut tähänkään - kiitos jo odotusaikana opiskelemani imetystietouden. Ja kyllä pääsimme vaavin kanssa kotiin ensimmäisenä mahdollisena päivänä, paino oli tasaantunut normaalisti.
En usko, että korvikkeisiin siirrytään helppouden takia, koska helppoa pullorumba ei_voi_olla. Kyllä se on silkka tietämättömyys (niin äitien kuin alan ihmistenkin), joka tuohon usein turhaan ratkaisuun ajaa. Se, ja ihmisen vieraantuminen luonnosta ja...itsestään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733664Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91991Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341210
- 1001073
- 1091055
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876