Laskekaas valopäät takaisinmaksuajat uusiksi. Kun ei uskota niin siteen itketään ja uskotaan kun sähkölasku kolahtaa postilaatikkoon.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/01/417170
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/01/417170
Vastaukset 55
Vanhimmat
Minulla menee uudehkossa OKT:ssani suorasähkö+ILP+varaava takka -yhdistelmälläni sähköä n.700 eurolla vuodessa. Siinä ei siis ole perusmaksua mukana. 15% korotus olisi noin 100 euroa vuodessa. Eihän sillä pysty järjettömiä investointeja mitenkään perustelemaan! Ja nouseehan sähkön osuus myös maalämmittäjilläkin kun se lämpö ei synny tyhjästä.
Ai niin,
Se puu on ilmaista ja vaivatonta ;-)
Meidän naapurit puhuu ihan luonnossa IHAN eri kulutuksista. Miten täällä palstalla kenenkään sähkötalo ei kuluta mitään ?
Vapaan markkinatalouden voittotavoitteet ja hinnoittelu, olematon kilpailu ja valtiovallan samaan suuntaan vaikuttavien sähkö- ja arvonlisäverojen hinku, ainoa todellinen "lääke" kuluttajan kannalta terveeseen kustannuskehitykseen olisi mahdollisuus OMAVARAISUUTEEN sähkön suhteen!
Jonakin päivänä jokin yritys keksii vielä ryhtyä tekemään todellisena massatuotantona järkevän hintaisia (sekä hankkia, että käyttää) sähköagregaatteja ja silloin on saavutettu sähköoligopolistien hinnoittelun katto.
200e:lla saa 5-7m3 puuta. Ostopuun energiahinta on samoissa maalämmön energiahinnan kanssa. Jos sähkönhinta nousee niin kumpi kannattaa? Puu ilp sähkö vai mlp.
Fiktiivinen esimerkki 170m2 1,5krs talo. 25000kWh energian tarpeella talon lämmitysenergian lähteet (kotitaloussähkö erikseen) voi jakautua esim näin:
- Sähkö 7000kWh, lämmin käyttövesi tasauslämmitys
- ILP 6000kWh (sähkönkulutus 3000kWh)
- Puut 12000kWh(8m3 puuta)
Sähköä menee siis lämmitykseen 10000kWh. ja puuta 8m3. Hintaa lämmitykselle tulee 1000e vuodessa.
>Minulla menee uudehkossa OKT:ssani suorasähkö+ILP+varaava takka -yhdistelmälläni sähköä n.700 eurolla vuodessa. Siinä ei siis ole perusmaksua mukana.
Kaikki sähköt vaiko pelkkä lämmitys?
Paljonko on neliöitä mökissä?
Onko perusmaksu korkeampi 35A sulakkeiden vuoksi? Paljonko se kustantaa?
Mikä on ILP:n tyypillinen kestoikä/vikaantumisväli/huoltokustannus?
Kuinkapaljon polttelet puita, paljonko maksaa vuodessa?
Kuinkapaljon aikaa menee puutöihin, sen siivoukseen, ILP:n suodattimien putsailuun yms?
>Ja nouseehan sähkön osuus myös maalämmittäjilläkin kun se lämpö ei synny tyhjästä.
Lämpö tulee 70% kalliosta 30% sähkölaitokselta. Siksi sähkön hinnan nousun vaikutus on max 30%.
"Fiktiivinen esimerkki 170m2 1,5krs talo. 25000kWh energian tarpeella ... Hintaa lämmitykselle tulee 1000e vuodessa."
230m2 2krs rinnetalo, 20000kwh energian tarpeella (Oulussa, kotitaloussähkön lämmityshyöty laskettu pois)
- MLP 20000kwh (sähkönkulutus 6667kwh)
- Puut (poltetaan jos huvittaa yms.)
hintaa lämmitykselle ~533€ ?
Sinulla on ilmeisesti matala-energiaa.
Tuolle 170m2 talolle 25000kWh voi olla yläkantiin, saattaisi 20000kWh riittää. Tuolla 20000kWh energian tarpeella edellinen esimerkki maksaisi 800e/vuosi. Tietysti maalämpö on vaivattomampi kuin ilp sähkö puulämmitys.
Ilp sähkö ilman puita voisi mennä ehkä 1000e/vuosi. Tässä kuitenkin ivestointikulut huomattavasti pienemmät kuin mlp. Suuressa talossa ilp on lyhyellä (alle 20v) varmaankin halvempi kuin mlp ja pitkälläkin aikavälillä mlp:lle kova kilpailija. Talon pitää tietysti olla sopivan muotoinen tehokkaaseen ilp-lämmitykseen.
Siinä olivat kaikki sähköt. Eikä ole 32A sulakkeita vaan ne pienimmät. ILP on ollut käytössä vajaa 5 vuotta. Kerran olen imuroinut suodattimet(5 min), pitäisi tietysti vähän useammin. Puut olen ottanut tuoreina klapitettuina hintaan 16€ motilta ja niitä on kulunut noin 80-100 eurolla vuodessa.
Talo on asuinosaltaan vajaat 120 m2. Puolilämmin talliosa n.36m2. Vuoden 2004 sähköt maksoivat perusmaksuineen 820 euroa. Viime vuodelta en ole tarkkaa laskelmaa tehnyt.
Sitähän tässä alkutalvesta sopivasti hypetettiin ennen sähkön hinnan nousuja. Taitaa sähkölämmittäjiä *ituttaa niin että tukka meinaa irrota.
Sähkölämmittäjät, jotka oikeasti ovat puulämmittäjiä ovat kyllä surkein ihmisryhmä. Takka on pudonnut taivaalta ihan ilmaiseksi taloon ja takan alus neliötkin on tietysti ihan ilmaisia. Märkiä puita sitten turataan ja säilötään (taas ilmaisiin) liitereihin.
Joopa joo
Heillä ei ole tulisijaa ollenkaan. Se raha on säästetty ja käytetty maalämpöinvestointiin. Aika rankasti pitää sähkön hinnan nousta ennenkuin motivan laskuri käännähtää toisinpäin. Voit itse kokeilla kun lasket energia kustannuksen uusiksi laskimella. Kerrohan miten kävi, riittääkö 70% hinnankorotus?
23000 voi olla toteutuma. Mutta joidenkin MLP firmojen mitoittama yli 30000 kwh on reilusti "myyntipuhetta".
Mulla 200 neliöö lämpee 400 eurolla vuosi.
Ja sukulaispoika vielä isompi vielä halvemmalla.
Ja ens vuonna sähkön hintakin laskee.
20000-25000kWh haarukkassa riippuu paljon paikkakunnasta ja elintavoista. Maalämpömyyjät ovat taas ihan oma rotunsa. Niiden kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen että talo kuluttaa paljon. Aina joku uskoo ja ostaa hirmukokoisen pumpun.
Motivan laskurin voi työntää hanuriin. Investointikustannukset ovat ihan älyttömät. Omaan 276m2 taloon maksoi lattialämmitys 4380 egee asennettuna kahdella piirillä kaikkineen. Mitäs se Motivan laskuri laskee 150m2 talolle 8050 euroa...
Se on totta että Motivan paskalaskurilla sähkön pitää olla ilmaista että yksikään vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä on kilpailukykyinen.
Mutta mitä sillä on väliä tuulipukukansa uskoo ja laittaa sen MOTI-voittaja sähkölämmityksen.
Ei tiedä itkiskö vai nauraisko??
muauuahhahha yhyhyyyyhyyhynyyh
Maalämpö lämmittäjä tarvitsee myös sähköä: Maalämpökojeeseen, valaistukseen, kiertovesipumppuun, ilmanvaihtokojeeseen, hellaan, pakastimeen, astianpesukoneeseen, pyykinpesukoneeseen, tietokoneeseen jne..
Lisäksi perusmaksu on aivan sama kuin muillakin.
Nykyaikaisessa matalaenergiatalossa lämmityssähkö on ainoastaan kolmanneksen sähkölaskusta, meillä hieman päälle 7000 kw kuluu lämmittämiseen, loput taloussähköä.
Ei saa isä eikä poikakaan kuoletettua maalämpöä, meidän laskurilla, eikä Motivankaan.
Lisäksi sähkölämpö on huoletonta ja vaatii todella vähän huoltoa, eikä vie tilaa.
Atomilla tuotettuna vielä ympäristöystävällistäkin.
Meillä ei myöskään puuta poltella !
Olen tässä kysellyt naapureilta ja kaverilta, paljonko sähköä kuluu ihan normaali talossa.
On muuten PALJON eroa täällä puhuttuun.
Se mikä sähkön puoltajia harmittaa on, että sähkön mielikuva uudisrakentajilla on todella negatiivinen.
Kukaan järkevä nykyihminen ie kehtaa tunnustaa laittavansa suoran sähkön nykyajan energiahinnoilla. Se on vähän sama jos huutaisi torilla..... mulla ei ollut rahaa muuhun kuin typerään ja saastuttavaan sähkölämmitykseen.
Mulla on talossa 170 asuin neliötä 30 neliötä 15 asteista tilaa ja yösähköä kuluin edellisvuona 19.000kWh. Kaikki lämmitys on yösäköllä ja onhan siinä pikku siivu talaoussähköstäkin, varsinkin kun koneita on tapana ajastaa yösäkölle. Puita ei juuri polteltu.
Takkahan on nykyisin ihan normaalia varustelua. Kaikissa tuntemissani maalämpöpumpputaloissakin on takka ja joissakin jopa kaksi, vaikka ostopulla takka ei noissa voi ainakaan rahan säästämisellä perustella. Sähkölämmitystalossa voi sentään väittää että takka säästää lämmityskuluissa, todellisuus on sitten mitä on.
Mulla ei tule mieleen yhtään uutta taloa, jossa ei olisi takkaa, jos jätetään ä-talot pois laskuista, niinstä ehkä puolet on ilman takkaa.
En ole keksinyt mitään syytä miksi pitäisi vit**taa. Ehkä vitut**isi jos olisin tehnyt ylisuuria investointia joista ei syntyisi mitään säästöä. Tässä omia hintojani:
-Tiilerin Lauri takka tuli maksamaan asennettuna n.10000mk itse apumiehenä toimien -01
-tiilipiippu maksoi n. 3000mk samalla periaatteella
-ILP maksoi 5400mk osittain itse asennettuna
Puita on siis kulunut n.4-5 pinomottia vuodessa. Puut ovat lämpimän tallin perällä rutikuivina talven. Takkaa meillä lämmitettäisiin vaikka puut olisivat kalliimpiakin. Se on myös tunnelman luoja töiden jälkeen.
Ja sähköä siis on kulunut n.800-850 eurolla vuodessa perusmaksuineen. Kokonaislämmityskulut sekä sähkö yhteensä selvästi alle 100 euroa vuodessa. En voi käsittää jos joku muun ratkaisun lämmitysratkaisun valitsee ellei talo ole todella suuri. Meidän uudehkolla asuinalueellamme ei muuten ole yhtään takatonta taloa vaikka erilaisia lämmitysmuotoja löytyykin.
Lämmitys ja sähkö perusmaksuineen selvästi alle 1000 euroa vuodessa
Puun pienpoltto kaava-alueilla tullaan aikanaan kieltämään, saatte nähdä. EU laittaa sellaset raja-arvot pienhiukkaspäästöille, että normitakankin poltto on mahdotonta. Suodattimien asentaminen joka piippuun on liian kallista. Loppuu se kärventämien viimeinkin!
aurinkopaneeleilla tuotetun (ylimäärä-)sähkön myynnin yleiseen verkkoon.
Miksiköhän maalämpö on vain alle 5% talouksista? Taitaa olla niin että maalämmittäjät eivät osaa laskea!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000010962726#22000000010962726
siinä, että näillä maalämmittäjillä on hillitön halu kehua vehkeitään ikäänkuin todistaakseen etteivät vaan olisi tehneet väärää päätöstä...
osaavat - muut joutuvat tyytymään toisten laskuihin. 3,5 hyötysuhteella mlp tuottaakin 70% lämmitysenergiasta ko. esimerkissä. Sitten kun otat huomioon matalaenergiatalon lisäinvestoinnit sekä 5% sähkön hinnannousun vuosittain, niin paljonkos saat mlp takaisinmaksuajaksi?
maalämpö on yleisin tai toiseksi yleisin lämmitysmuoto, kyselystä riippuen.
Markkinaosuus on 25%. Ymmärtääkseni sama kuin toisella johtavalla eli sähkölämmityksellä. (taisi olla PRKK kyselyn tulos vuonna 2004)
vertaa sitä suoraan sähkölämmitykseen...
ps. maalämmitys on myös sähkölämmitysjärjestelmä
M.O.T
kirjoittaa 15-30 v heittoja takaisinmaksuajalle ilman laskennallisia perusteita. Ja vertailu pitää tietenkin tehdä siihen Valopään linkin takaa löytyvään esimerkkiin.
Fighter 1110: 7kW, hyötysuhde 4,8, hinta 5000€, 95% lämpökate. Porakaivo 4000€ / pintaputkisto 1500€ (hyötysuhde arvioidaan tippuvan pintaan asennettaessa yhdellä -> 3,8aan). Vesikiertoinen lattialämmitys 2000€.
Lämmityskaapelointi 3000€. Matalaenergiatalon ylimääräiset investoinnit arvioidaan 4000€ (paremmat ovet, ikkunat, LTO, lisäeristys seinissä, ala - ja yläpohjissa). Lisäeristyksen hyöty arvioidaan 8000kWh vuodessa.
Sähkön hinnan arvioidaan kasvavan 5% vuosittain, siirtohintojen oletetaan pysyvän ennallaan. Sähkön hinta arvioidaan nyt 0,08€/kWh, jos noin puolet on veroja ja siirtomaksuja. Lainan korko investoinneille 3,2%.
Alkuinvestointien ero: 4000€ (tai 1500€ jos maalämpöputkisto asennetaan maahan, ei kaivoon)
Tuon eron takaisinmaksuajasta on kyse. Oletetaan investointi maksetuksi takaisin 10 vuodessa.
Korot otetaan mukaan tuohon laskelmaan, niin saadaan 4700€ ero suorasähkölämmitteisen matalaenergiatalon eduksi.
Porakaivollinen MLP säästää 1. vuonna 280€/v ja jo kymmenen vuoden päästä 410€/v. 4700€ eron takaisinmaksuaikaan kuluu tässä tapauksessa 14 vuotta.
Pintamaahan asennettujen putkien kohdalla tilanne on toinen. Vaikka hyötysuhde jää pienemmäksi (3,8), niin silti 1. vuoden hyöty on 240€/v ja 10 vuoden jälkeen 336€/v. Takaisinmaksuajaksi tässä tapauksessa tulee 4,9 vuotta.
P.S. Maalämmitys on sähköllä toimiva lämmitysjärjestelmä, en kuitenkaan kutsuisi sitä sähkölämmitykseksi.
Millaiseen energian vuosikulutuksiin tarinasi perustuu? Mihin mainitsemasi cop-arvot perustuvat? Miksi lattialämmityskaapeli on kalliimpaa kuin lattialämmitysputki? Ovatko nuo oikeita hintoja?
.. tuon Valopää-nimimerkin kirjoituksesta (linkki) ja löytyy täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000010962726#22000000010962726
Hyvin luit läpi, laitoin provokatiivisesti sähkölämmitysputken maksamaan hieman enemmän kuin vesiputken.
Energian vuosikulutusarvio siis 12700kWh (ilman matalaenergiaratkaisuja 20700kWh). COP löytyy valmistajan esitteestä, samoin pumpun hinnat etc.
Osa on "oikeita" lukuja eli sellaisia, mistä löytyy jokin lähde, osa taas estimaatteja. Noita arvoja muuttelemalla voi sitten laskea haarukkaa. Joku saa putket pintamaahan 1500€ halvemmalla, joku kilpailuttaa koko ajan sähköä ja saa hyötyä siitä, toisella taas veli on pankinjohtaja ja saa asuntolainan halvemmalla, ...
Jos joku nyt osaa sitten perustella laskennallisesti miksi EI kannata investoida MLP:uun, niin olisihan sekin kiva nähdä.
Mikä oli laskentasi sähkönkulutus maalämmöllä? Et kai käyttänyt cop-arvoa 4,8(3,8)? Noihin ei usko edes lämpöpumppukauppiaat.
Sähköinen lattialämmitys on oikeasti samanhintainen tai hitusen halvempi kuin lattialämmitysputkisto.
Laskentasi näyttäisi olevan kallellaan samaan tapaan kuin maalämpökauppiaillakin.
Maalämpöpumpun COP ei ole sama kuin hyötysuhde.
Tuo tiedoksi.
... jotka eivät osaa laskennallisesti perustella väitteitään. Viestisi on turha, vailla mitään pohjaa ja pelkästään "heitto" ja mutu. Kyse ei ole uskomisesta vaan laskemisesta, ja jos ei laskentaa löydy, niin ihan turha tulla "perustelemaan".
sitten on jos ei hyötysuhde?
raksaaja_sh:n puolesta, että COP on lämpöpumpun kompressorin hyötysuhde, mutta se ei yhtä kuin lämmitysjärjestelmän hyötysuhde.
:kin vastata vielä, mielenkiinnolla odotan hänen vastaustaan.
Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde. Miten laskisit sen? Mikäli lämpöpumppu on sisällä talossa ja talo lasketaan suljetuksi systeemiksi, niin kaikki pumpun häviöt suljetussa systeemissä muuttuvat lämmöksi ja sitä kautta suljetun systeemin (lämpö)hyödyksi. Ainoa, mikä heikentää lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta on häviöt systeemin ulkopuolelle. Ja miten häviöt systeemin ulkopuolelle ovat riippuvaisia lämmitysjärjestelmästä? Kas siinäpä kysymys.
Tässä vastaus:
Kokonaishyötysuhde käsittää koko energiaketjun lämmön luovutuksesta energian lähteeseen.
Vertaanpa tavallista sähköpatteria seinässä ja maalämpöpumppua teknisessä tilassa.
Maalämpöpumpun häviöt eivät lämmitä olohuonetta, mutta teknistä tilaa kylläkin.
Häviöitä tulee mm. lämpöpumpun apusähköstä, liuospumpusta, kiertovesipumpusta, lämpöpumpun lämminvesivaraajasta yms.
Lisäksi esimerkiksi lämmönjakojärjestelmänä lattialämmityksen häviö on paljon suurempi kuin tavallisen sähköpatterin.
"Lisäksi esimerkiksi lämmönjakojärjestelmänä lattialämmityksen häviö on paljon suurempi kuin tavallisen sähköpatterin."
Paljon on paljon suurempi?
Alapohjan lisäeristäminen keskimäärin 50mm EPS:llä saattaa lattialämmityksen samalle viivalle hyötysuhteen kannalta patteriin verrattuna. Toinen kysymys tietenkin on kumpi on mukavampi.
sieltä alapohjasta karkaa? Jos sinne maahan menee lämpöä eli jos maata lämmitetään, niin sittenhän se on pienempi delta sisälämpötilan ja maan välillä ja lämpötehohäviöt pienemmät. Eri asia on jos se lämpö karkaa harakoille, niin sitä ei ilmasta enää saakaan takaisin. Sama tietty alapohjan reunoilla, kun ne vuotaa "ulos".
"Mikäli lämpöpumppu on sisällä talossa..."
vaikka en mielelläni nimettömille vastaakaan:
"Paljon on paljon suurempi?"
Lattialämmitys, maanvarainen laatta, eristys 100 mm: 19 Kwh/(brm2a)
Lattialämmitys, maanvarainen laatta, eristys 200 mm: 13 Kwh/(brm2a)
Lattialämmitys ryömintätila: 9,7 Kwh/(brm2a)
looginen paradoksi?
"Jos sinne maahan menee lämpöä eli jos maata lämmitetään, niin sittenhän se on pienempi delta sisälämpötilan ja maan välillä ja lämpötehohäviöt pienemmät."
Eli kun oikein kovasti ajetaan maahan lämpöä, niin sitä menee sinne vähemmän, höh?
... eikä pelkkiä heittoja.
Eristepaksuudet maanvastaisen betonilaatan alla (THERMISOL EPS 100 LATTIA, design 0,037 W/mK)
Energiankulutus 120m2 alapohjassa:
A) keskellä 100 mm, reunoilla 150 mm 44 x 120 = 5280
B) keskellä 150 mm, reunoilla 200 mm 37 x 120 = 4440
C) koko alue sama paks. 200 mm 33 x 120 = 3960
D) koko alue sama paks. 250 mm 28 x 120 = 3360
kWh/m²,a
copyright
Tarja Anttila, DI-työ 2003 Tampereen yliopisto
Enhän minä mitään laskenut vaan yritin avata sinun laskelmaasi. Esitit vain tuloksen muttet kertonut miten siihen olet päätynyt. Kun tulos ei vastaa muita laskelmia joita olen nähnyt niin aloin kysellä laskennan lähtökohtia. Talon kokonaisenergian kulutus on oleellisin lähtöarvo voisitko kertoa mikä se on?
COP-arvosta sen verran että mainitsemasi tiedot löytyvät Niben teknisistä tiedoista. http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1110b.htm
" Lämpökerroin * (COP) 4,7/3,3
Lämmönkeruuaineen tulolämpötila / lämpöjohdon menolämpötila normin EN 255 mukaisesti lämpötiloissa 0/35 °C sekä 0/50 °C. Kiertopumppujen käyttötehoa ei ole laskettu mukaan."
EN standardi on vain mittausjärjestely joka soveeltuu pumppujen vertailuun. Sen pohjalta ei voi laskea suoraan mahdollista säästöä verrattuna sähkölämmitykseen. Kuten jo teknistä tiedoista käy ilmi COP-arvoon vaikuttaa keruupiirinlämpötila ja tarvittava kiertoveden/käyttöveden lämpötila. Käytännön elämässä keruupiirin lämpötila voi olla pakkasen puolella.
Mittauksesta on lisäksi jätetty pois pumppujen tehot. Sen vaikutus reaalielämän COP-arvoon on seuraava: Pumppu COP=3,3(EN255 0/50), kompressorin ottoteho 2kW, antoteho 6,6kW.
Kun lisätään 300W kiertopumpun sähkönkulutus(olettaen ettei se mene harakoille) tulee ottotehoksi 2,3kW ja antotehoksi 6,9kW, COP onkin enää 3. Laskennassa käytetäänkin yleisesti maalämmön hyötysuhteena arvoa COP=3.
Laskentasi lopputulos muuttuu hieman kun käytät eri cop-arvoa sekä lasket investointikulut "oikein". Silloin kannattavuus ei enää näytäkään niin itsestäänselvältä. Kallellaan kommentti tarkoitti juuri tätä. Maalämpökauppiailla on tapana tehdä kannattavuuslaskelma sellaisista lähtökohdista jotka ovat hieman suotuisammat lopputulokselle. Kuten huomaat ei tarvitse vääristää laskelmaa, riittää vain että valitsee arvot sopivasti.
Kysyin edellisessä kokonaisenergian kulutusta. Tarkoitukseni oli kysyä laskelmasi maalämmön sähkönkulutusta.
""Lisäksi esimerkiksi lämmönjakojärjestelmänä lattialämmityksen häviö on paljon suurempi kuin tavallisen sähköpatterin."
Paljon on paljon suurempi? "
, johon vastasin.
Lähteeni on: http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto 1 D5 18 25052005.pdf
Sivu 74
esittämistäni luvuista pitäisi ottaa vielä tuo samassa taulukossa esitetty 4,0 kWh/(m2a) pois.
Lisäksi juolahti mieleeni, että muutenkin energiatehokkaassa rakennuksessa häviö on tietenkin pienempi, koska lämmityslaitteiden lämmönluovutuksen lämpötila on pienempi vähäisemmän lämmöntarpeen sekä pienemmän lämmitystehon vuoksi.
aattelepas asiaa: sulla on alapojassa eristeen alla maa, jonka lämpötila on vaikka 0. sitten sulla on vakiojohtuvuus eristeen kautta alapohjassa (sanotaanko 100W/K). sisällä lämpötila 20C. Jos maa on 10C, niin siihen johtuu vain puolella teholla lämpöhäviötä kuin 0 asteiseen (lämpötiladeltat 20C ja 10C -> vastaavat häviötehot 2000W ja 1000W). hyötysuhde ei tietenkään ole 1 tai yli, joten ei ole loogista paradoksia, mutta johtopäätös on että mitä lämpimämpi maa alapuolella sen vähemmän menee enrgiaa hukkaan. Mihinkä se lämpö sieltä maasta sitten karkaa, ja kuinka kauas ja millä "hyötysuhteella" onkin sitten eri asia.
COPilla minun ymmärtääkseni valmistajat imoittavat kompressorin hyötysuhteen. Eli sen kuinka tehokkaasti kompressori tuottaa lämpöä. Kuitenkin maalämpöpumpun sisällä on muitakin laitteita jotka kuluttavat sähköä ja siksi MAALÄMPÖPUMPUN hyötysuhde ei ole sama kuin COP. Apulaitteiden sähkönkulutus voi olla esim. yli 500W.
Tuon lisäksi lämmitysJÄRJESTELmään kuuluu muitakin virtasyöppöjä.
kompressorin lämmöntuotossa hyötysuhde voi olla jopa 5.
liuspumpun, kiertovesipumpun, ohjausjärjestelmän yms. apulaitteiden lämmöntuoton hyötysuhde on alle 1
Eli kyllä sen hyötysuhteenkin voi määrittää...
Parasta ois lämmittää kylmähuoneessa olevaa koppia maalämpöpumpulla lattialämmöllä ja mitata se hyötysuhde siitä... tuollahan sitten vois simuloida vaikka paikkakuntakohtaisesti talvet viimeisen 20 vuoden ajalta yms. jne...
Toteutuneet vuosihyötysuhteet on kuitenkin tunnetusti todettu olevan noin 3.
sinne alpohjaan saa sitä lämpöä puskea loputtomasti, se johtuu kohti telluksen ydintä ja ulkoilmaa eikä hyödytä mitään. Jos hyödyttäisi ei taloja eristettäisi laisinkaan alapuoleltaan.
Huomaa myös että jos talon alla oleva maaperä lämpiää, vesihöyryn virtaussuunta voi kääntyä alapohjassa eli alaspäin kuivuminen voi loppua.
päänsä maalämpömainoksilla.
Ei taida löytyä missään tapauksessa laskennallista perustetta maalämmön 4:n vuoden takaisinmaksuajalle.
vaikka siihen että lämmittäisi verollisella bensalla ;-)
Jos talo on iso, vesiputket oli lattiassa jo valmiina ja pumpun sai vakuutusyhtiön huutokaupasta muutamalla eurolla (tuttu sai 2000€:lla) ja itse on lapioinut keruuputket pottumaahan ... niin jovain se maksaa itsensä oitis takaisin.