Onko joku perehtynyt takan tehomittauksiin?
Itseäni epäilyttää vieläkin meidän ns. varaava takka, jonka lämmityskyky vaikuttaa tosi huonolta. Puuta palaa, mutta takka on päältä haalea - eikä se ole edes iso.
Ehkä sen tehon voisi arvioida polttamalla tietyn määrän puuta ja arvioimalla sähkökulutuksen pienenemisen mittarilukemien perusteella. Meillä on varaava lattialämmitys sähköllä, joten tämä olisi helppoa.
Itseäni epäilyttää vieläkin meidän ns. varaava takka, jonka lämmityskyky vaikuttaa tosi huonolta. Puuta palaa, mutta takka on päältä haalea - eikä se ole edes iso.
Ehkä sen tehon voisi arvioida polttamalla tietyn määrän puuta ja arvioimalla sähkökulutuksen pienenemisen mittarilukemien perusteella. Meillä on varaava lattialämmitys sähköllä, joten tämä olisi helppoa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No ei sen varaavan pinnalta kuulukaan lämmetä. Mahdatkohan polttaa siinä liikaa puita? Maksimissaan kaks pesällistä / päivä, ei yhtään enempää!
Vaikeeta on mittaus, jos et rakenna labraolosuhteita. Mittaa palokaasujen lämpötilaa ulostulossa jne...
Nyt en ymmärtänyt - sehän ei sinänsä ole ihmeellistä, mutta kun pitää ainakin yrittää vaikka päähän sattuu:
Kyllähän varaavan takan kuuluu pinnalta lämmetä ja pysyä lämpimänä kauan? Siksihän se juuri varaava onkin. Tämä ei siis ole mikään lämminvesivaraaja.
lämmetä pinnalta juur ollenkaan. Silleen, jotta pinta tuntuu jonkin verran lämpösemmältä, mutta sitä paremmin se varaa, mitä vähemmän pinta kuumuu: Sisäosat varaa sen lämmön ja luovuttaa sen pikkuhiljaa...
No ei.. Varaavia takkoja on kahdenlaisia, on pinnaltaan todella kuumia ja sellaisia, jotka ovat vain lämpimiä.
Tuo meidän varaava vuolukivitakkakin kuumenee niin kuumaksi, että siinä saa poltettua vaikka näppinsä.
Edellisen kämpän tiilitakka oli taas sellanen paikalla muurattu kuoritakka, jossa oli eristeet välissä. Siinä ei polttanut sormiaan ja lämpö oli muutenkin miellyttävämpää. Lämmönvarauskykykkin oli aivan toista luokkaa..
No jos sitä noin ajattelee, niin avotakkakin varaa...
Ei nuo perinteiset kaminat joiden pinta kuumuu oikein täytä massavaraavan tunnusmerkkejä. Varaahan ne lämpöä vaikka rautasydämeen, mutta puhuttaessa varaavasta lämminpintaisesta takasta..
Eristeet välissä,Voi voi.
On se kyllä.
Hyvä että on tälläisiä huippuosaajia krttomassa.
samoin kuin öljykattiloissa tehdään, liian kuumat savukaasut huonontaa hyötysuhdetta.
Ja vedon voi myös mitata tai arvoida, liian suuri veto aiheuttaa em häviön. Vetoa voi säätää savupellillä.
Vetoa säädetään ilmanottoa pienentämällä tai suurentamalla.
EI KOSKAAN savupellillä.
Tyypillinen vanhan kansan kitupolttotapa kamiinoille;Illalla pesä täyteen ja savupelli sentin auki=tuli"palaa" koko yön.
=Koko lailla varma nokipalo kun joku sitten vahingossa polttaakin hanat kaakossa.
Mitä tulee tehoon,niin lämpötila x pinta-alastahan se teho tulee.
Muuratun takan huipputeho on 1,5-2 kw, mutta pysyy 1kw:ssa aika pitkään.
Sitä on helppo verrata esim uuniseppään.Pinta-alaa ei ole kovinkaan paljoa,toisaalta tehoja luvataan roimasti aina 5-7kw saakka.Mitä se tarkoittaa?
No sitä,että ku pinta-alaa ei ole,niin on vain yksi elementti jäljellä tehon nostamiseksi,eli he...tin kova pintalänpötila.
Sitä on markkinamiesten tehotakat!
korkeilla hyvävetoisilla hormeilla ja huonoilla eli vuotavilla ilmaluukuilla ja etenkin tarpeen kellarisaunoissa jos kiukaassa huonot säätölaitteet.
Siis ensisijaisi säädetään ilmaluukuilla ja savupelti avuksi jos em säätö ei riitä.
Sinun logiikka on täysin pielessä. Jos säädät vetoa ilmanottoaukoilla, silloin rajoitat hapen saantia ja siksi palamattomia kaasuja puskee piipusta taivaalle. Haaskaat energiaa ja saastutat ilmaa. Hiilosvaiheessa vetoa pienentää hieman ilmanottoaukoilla.
Oma muurattu varaava takka antaa parhaan hyötysuhteen, kun savupelti on kokokiven hormissa 1/5 auki, silloin voi antaa tulelle niin paljon happea, kuin se puhtaaseen palamiseen tarvitsee. Niin tyhmä ei saa olla, että kuristaa vetoa pellillä liikaa ja savua tulee huoneistoon.
Jos muuratun takan teho on 1 - 2 kW, ei sillä taloa lämmitetä, haaskataan vain puuta, siinä on joko eristeet, tai joku muu rakenteellinen vika. Jos muuratussa takassa on eriste kyljissä, se tarkoittaa sitä, että varaavasta massasta noin puolet on eristeen väärällä puolella, silloin takka on enemmänkin koriste.
Taas niin täyttä puppua, kun vaan voi olla...
Noinhan siinä käy jos polttaa yli-ilmalla ja savupeltistä on vielä nurkka pois. Nyrkinmentävä reikä savupeltissä laskee 80% lämmöstä harakoille.
Mutta kyllähän noita takkoja tekevät ns. "mestarit". Tekevät lähinnä tiilikasan ympäröimiä reikiä piippuun. Avotakka ei ole lämmitin. Sen funktio on joku muu.
Jos takassa on kesäpelti, se ei ehkä sulkeudu ollenkaan. Mahdoton tarkistaa. Huonot hormiliitokset voi imeä merkittävän määrän ilmaa liitoksesta hormiin ja huonontaa tehoa.
Onko takkasi tavallinen varaava takka jossa palokaasut laskeutuvat poskikanavia takan alaosaan ja poistuvat alaosan hormiliitännän kautta piippuun? Kyllä sellaiset yleensä lämpiävät aika hyvin jo pesälliselläkin.
Kyllä se ihan tavallinen varaava takka on. Kesäpelti siinä myös on, ja sen toiminnasta ei ole takeita. Se on sellainen "kallistettava" pelti, ei tavallinen edes-takaisin vedettävä.
Ei tämä ole juuri moksiskaan yhdestä pesällisestä. Edellisessä talossa ollut leivinuuni oli aivan toista luokkaa, ja siksi asia alkoi minua arveluttamaan.
Kyllähän ne oikein rakennetut tiilitakat lämpiävät ja varaavat ihan hyvin.
Mutta jos lähdet kylmää takkaa lämmittämään ,niin
ensimmäisellä lämmityskerralla täytyy polttaa jonkin verran kauemmin, ei riitä kaksi eikä kolmekaan pesällistä, tollanen kolme -neljä tuntia vois olla passeli ja näin.sit ku tuli ja leimaus on sammunu ja kaasut poistunu nii luukut vaan kii, ja kolmen tunnin päästä rupee kuorikin oleen hiukan lämmin, seraavina lämmityskertoina riittääki jo se pari pesällistä pitämään lämpöä vakiona....
Raikasta väärää "tietoa" !!!
Epäsuora tai suora menetelmä, vaativat hieman kalliita mittauksia, jos joku tekee tonnilla, halpaa.
Tulisijan teholla ei ole kovin suurta merkitystä, jos sen pesä nyt ei aivan olematon ole. Sen varaavuus ratkaisee, pystyykö se vastaamaan tuvasta häviävään lämpöön.
Oli korkea aika saada tännekin asiantuntija. 20 vuotta siinä kesti.
Eukkoa takaapäin vessan lattialla. Ei siinä takkaa tarvita