huostaanoton syyt

kielo kirjoitti:

> Lehdessä 3/2005



Pääkirjoitus
Sisällysluettelo
Aiemmat numerot
Yhteystiedot
Socius-lehti
Tilaukset

Socius Finland (eng)

STM:n muut julkaisut

STM:n kotisivulle

Socius, etusivu






Huostaanotot ovat lisääntyneet

Viinan hinta-ale yksi syy

Huostaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina, ja tähän Miriam Kalland pitää yhtenä syynä runsaan vuoden takaista päätöstä viinaveron alentamisesta. "Tällaista viestiä kunnista on tullut", hän sanoo.



Ruotsinkielisen osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland tietää vanhana "huostaanottotutkijana" kertoa, että viina on aina ollut suurin yksittäinen syy huostaanottoihin. Erään 1990-luvun otoksen mukaan prosenttiluku oli 76, ja kun siihen pantiin huumeet päälle, päästiin peräti 90 prosenttiin.

Mutta vaikka huostaanotoissa ei sinänsä ole tapahtunut mitään hirveän dramaattista muutosta, niin trendi viinaveron alennuksen jälkeen on Kallandin mielestä aivan selvä:

"Viinan kokonaiskulutus on noussut aika paljon. Tästä alkaa selvä ketjureaktio. Kun alkoholia kulutetaan litramitalla laskien enemmän, kasvaa myös suurkuluttajien määrä. Ja kun heitä on enemmän, niin enemmän on myös lapsia, jotka asiasta kärsivät."

Tällä hetkellä huostaanotettuja lapsia on noin 14 000. Määrä on ollut loivassa kasvussa. Mutta paljon jyrkemmin on lisääntynyt avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä. Heitä on jo yli 50 000.

Jos siirrämme edellä mainitun prosenttiluvun 90 näihin yhteensä 64 000 lapseen, päädymme siihen surkeaan lopputulokseen, että noin 58 000 lasta kärsii maassamme akuutisti vanhempiensa ylenpalttisesta juopottelusta. Synkeän arvailun asteelle jää, miten moni kärsii sellaisesta tasaisesta tissuttelusta, johon sosiaaliviranomaiset eivät ole puuttuneet.

Ennusteet toteutuivat

Mirjam Kalland sanoo, että hänen mielestään kaikki alkoholintutkijoiden ja sosiaalityöntekijöiden esittämät pahimmat arviot viinaveron alentamisen seurauksista ovat toteutuneet. Juodun alkoholin absoluuttinen määrä on noussut ja, mikä on hänen mielestään yhtä paha juttu, sen laatu on muuttunut:

"Ei ole samantekevää, mitä ihmiset juovat. Mitä vahvempaa alkoholia juodaan, sitä selvemmät ovat haitat."

Kalland muistuttaa, että vuoden takainen veronalennuspäätös katkaisi pitkän myönteisen trendin, jossa siirryttiin miedompiin juomiin. Keskiolut voitti A-oluen, ja viinit valtasivat vähitellen tukevampaa jalansijaa suomalaisessa juomakulttuurissa.

Viinaveropäätös katkaisi tämän kuin veitsellä leikaten:

"Nuorten ihmisten raportit juomatottumusten muutoksesta ovat hälyttäviä. Aiemmin lotrattiin siiderin kanssa, ja se sentään jotenkin hallittiin. Mutta nyt kun tehdään omia sekoituksia, kontrolli menee paljon helpommin."

Keinoja olisi ollut

Kalland sanoo kakistelematta mielipiteenään, että veron alentamispäätös oli hyvin typerä:

"Oltiin kovin etelä- ja itäsuomalaisia. Ajateltiin, että joka ukko lähtisi Sodankylästä Viroon hakemaan halpaa viinaa."

Hän ei usko, että Virosta oltaisiin tuotu halpaa viinaa likimainkaan yhtä paljon, mitä sitä nyt meillä Alkosta myydään hinnan halpenemisen jälkeen. Ja vaikka oltaisiin tuotukin, siihen oltaisiin voitu varautua eikä nostaa tumppuja pystyyn:

Takaisin miedompiin

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, ettei mopo karkaa käsistä lopullisesti? Nostaa viinan hinta heti kaksinkertaiseksi?

Ajatus ei taida olla Kallandin mielestä hullumpi, jos kohta hän ei diplomaattisesti sitä omalla suullaan suoraan vaadikaan:

"Emme tiedä, laskeeko viinan kulutus samassa suhteessa, jos nostamme nyt veroa. Mutta sitä kautta saisimme ainakin varoja, joita voitaisiin käyttää lastensuojelutyöhön ja kuntoutukseen. Nykyisillä resursseilla eivät nimittäin sosiaalipolitiikan keinot riitä haittojen torjumiseen. Tarvitaan selkeitä alkoholipoliittisia ratkaisuja."

Ennen muuta hän ilmoittautuu vastuullisen alkoholipolitiikan kannattajaksi. Tällä hän tarkoittaa määrätietoista kasvatuksellista pyrkimystä ohjata kulutusta uudelleen kohti miedompaa suuntaa, kohti viinikulttuuria, pois viinakulttuurista.

"Siinä oltiin aika hyvin onnistuttu, ja nyt otettiin selvä askel taaksepäin."

Kallandin mielestä Ruotsin tilannetta täytyy nyt seurata tarkasti. Siellähän ei menty mukaan hinnanalennushölmöilyyn, ja jonkinlainen viinanostovirta suuntautuu nyt Suomeen.

"Mutta kuinka suuri tämä määrä on? Se tuskin on niin iso, että kulutus kasvaa niihin lukemiin, joita viinan hinnan alentaminen olisi merkinnyt."

Ei kansa halunnut

Jos mitään ei tehdä, eli jos veroa ei nosteta eikä sosiaalimäärärahoja lisätä, niin ainakin propagandaa pitää jatkaa, sillä Kalland ei usko, että edes ns. kansa haluaa nykyisen tilanteen jatkuvan:

"Ei tämän puolesta puhunut kukaan. En nähnyt monta yleisönosaston kirjoitusta halvan viinan puolesta. Kyllä sitä ostetaan, kun tarjotaan, mutta ei se tarkoita sitä, että tahto olisi kovin voimakas. Kansan tahtona vain esitetään yhtä ja toista. Minusta kansan tahto näkyi pikemminkin siinä, että oltiin huolestuneita halvan viinan seurauksista."

Halpa viina näkyy luonnollisesti terveyskeskuksissa ja lastenneuvoloissa. Lähes kaikissa neuvoloissa on muun muassa terveydenhoitajille annettu vavu- eli varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Se tarkoittaa sitä, että ongelmat havaitaan paremmin kuin ennen, ja niihin uskalletaan käydä myös käsiksi.

"Huostaanottojen määrän kasvun voi nähdä myös myönteisessä valossa. Se saattaa olla merkki siitä, että ollaan aiempaa tarkempia ja rohkeampia. Pulmana on tietenkin se, ettei ole riittävästi resursseja, jotta ihmisiä voitaisiin aidosti auttaa."

Uusi trendi

Naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt tasaisesti 90-luvulta lähtien. Perheiden sisäisessä dynamiikassa se tarkoittaa sitä, että aiemmin mies joi ja vaimo hoiti lapset. Nyt juovat molemmat, ja lapset jäävät entistä herkemmin hoitamatta. Miten tämä sopii sen kanssa, että lapsia tehdään nykyisin kai etupäässä harkiten? Jos osataan perhesuunnittelun aakkoset, miksei osata siinä sivussa hillitä juomistakin?

Tässä päästään jälleen ongelmien kasautumiseen, syrjäytymisuhan alla elämisen monenlaisiin kierteisiin:

"Riskiperheissä syntyy lapsia paljon enemmän kuin muissa. Usein on kyse huomattavan monilapsisista perheistä. Vaikka neljä ensimmäistä on otettu huostaan, tehdään kuitenkin vielä se viides. Kyllä huostaanotoissa on aivan selkeä sosiaalijakautuma. Ehkä pieni trendi on nyt se, että huostaanotot rupeavat ulottumaan myös ylempiin yhteiskuntaluokkiin", Mirjam Kalland kertoo.

Pertti Jokinen



7.6.2005

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä