Tuossa alempana olevassa keskustelussa alkoi erottumaan selvästi, toinen paljon keskustelua herättänyt aihe.
Voiko olla järkevää harrastaa pelkästään näyttelytoimintaa, rodulla joka on käyttörotu?
Näyttelykasvatus painottuu ulkonäköön, luonne ja terveys ovat sivuseikka?
Miten määritellään näyttiksen luonteen rodunomaisuus, jos se korkeintaan käytetään naapurimaassa hakemassa IPO 1?
Miksi lonkiltaan täysin sököä koiraa käytetään "jalostukseen"?
Mitä jalostusta palvelee näyttelyt, ilman rodunomaisen kokeen Suomessa tehtyä tulosta?
Voiko olla järkevää harrastaa pelkästään näyttelytoimintaa, rodulla joka on käyttörotu?
Näyttelykasvatus painottuu ulkonäköön, luonne ja terveys ovat sivuseikka?
Miten määritellään näyttiksen luonteen rodunomaisuus, jos se korkeintaan käytetään naapurimaassa hakemassa IPO 1?
Miksi lonkiltaan täysin sököä koiraa käytetään "jalostukseen"?
Mitä jalostusta palvelee näyttelyt, ilman rodunomaisen kokeen Suomessa tehtyä tulosta?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Oma vakaa mielipiteeni on ettei todellakaan voi pelkkää näyttelyttämistä käyttökoirarotuihin luokiteltavalla koiralla harrastaa.
Tie nousee pystyyn viimeistään silloin, kun koiran tulisi siirtyä erikoisnäyttelyssä käyttöluokkaan eli yli 24kk, silloin on se käyttötulos jo oltava ja päänäyttelystä rohkeuskokeen suorittaminen tulee ajankohtaiseksi.
Kennelliiton näyttelyissähän voi lampata vaikka hamaan ikuisuuteen avoimessa ketä se nyt sitten jaksaa kiinnostaa.
Tulevaisuudessa eivät enää kansallisen puolen koetuloksetkaan enää todennäköisesti vakuuta emämaan tuomareita.
Rodunomaisuus niin näyttiksen kuin käyttiksen tai sekiksenkin kohdalla tulee parhaiten todennettua jalostustarkastuksen kautta ja juuri suojelukokeen ollessa koiralla tuloksena.
Varsinaisetihan jalostusta eivät näyttelyt palvele muiden kuin seurakoirarotujen kyseessäollessa.
En vaan millään jaksa uskoa, että kukaan kasvattaja ei haluaisi spk, kasvattejaan muille kuin juuri harrastajille.
asioista ajatellaan. Miksi kuitenkin on niin paljon kasvattajia, jotka mittaavat kasvatustyönsä menestystä näyttelyillä?
Tuossa yllä esitin muutamia väittämiä ja toivoin joidenkin niitä oikaisevan.
Aina joissakin keskusteluissa tulee näyttis ihmisten asenne aika selkeästi esiin, miksi ei nyt kukaan tule puolustamaan näyttelyharrastuksen syitä?
Jos noita aikaisempia väittämiä ei voi perustella, niin seuraavaan ainakin uskoisin löytyvän selityksiä ;)
"Näyttelykasvatus on rodunjalostuksen syöpä"
Minä ainakin tuossa toisessa aloituksessa kirjoitin jotain näyttelyjuttua.
Minunko asennetta ehkä tarkoitit?
Näyttelyharrastusta voin puolustella sillä, että se on mukavaa, varsinkin erikoisnäyttelyt (myös käyttöluokissa ja myös rohkeuskokeen hyväksytysti suorittaen)
Siltikään en tietääkseni ole missään kohtaa, sanonut, että kasvatustyö pitäisi perustaa pelkkien näyttelyitten varaan ja jos se on jossain kohtaa jäänyt epäselväksi korjattakoon se tässä.
Ihmettelin vain sitä, että aina alkaa julmettu räpinä, kun joku erehtyy mainitsemaan samassa lauseessa saksanpaimenkoiran ja näyttelyn.
Siis lähes joka ikinen kerta, vaikkei kyseisellä ihmisellä olisi koskaan tarkoitus koiraansa jalostukseen käyttää ja vaikka hän harrastaisi mitä muuta hyvänsä näyttelyiden lisäksi.
Se että ihminen harrastaa koiransa kanssa näyttelyitä ei tarkoita sitä, etteikö samainen ihminen voisi harrastaa ja kilpailla myös muissa lajeissa.
Eikä se myöskään tarkoita sitä, että hänellä olisi tarkoitus ryhtyä kasvattajaksi.
Mitään syytä en näe oikaista täysin paikkansa pitäviä asioita koirien luonteista ja terveydestä, kun olen noista samaa mieltä kanssasi.
Ja missään nimessä en näe syytä puolustella sairaitten koirien jalostuskäyttöä.
Ja niinkuin E.A. jo edellisessä sanoi todennäköisesti ennenpitkää ollaan tilanteessa, jolloin ei enää kansallisten tulokset riitä,vaan ne tulokset pitää olla rodunomaisesta kokeesta.
Sitä kohti ollaan jo pikkuhiljaa menossa ja se ei ole huono asia ollenkaan.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että se että käyttää koiraansa näyttelyissä ei automaattisesti tarkoita sitä, että koira on huono käyttöominaisuuksiltaan.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että sen ei pitäisi olla keneltäkään pois, jos jonkun koira pärjää näyttelyissä.
En tarkoittanut varsinaisesti sinua.
Olenhan ihan itsekin käynyt näyttelyissä, niissä on usein hyvä kanttiini;)
Monessa täällä olleessa keskustelussa tulee aina joskus esiin joidenkin kirjoittajien fanaattisuus näyttelyitä kohtaan, tätä kirjoittajaporukkaa kaipailen vastaamaan...
Saksanpaimenkoira ilman rodunomaisen kokeen tuloksia näyttely= mahdoton yhtälö (ainakin pitäisi olla)
puhuit niistä "fanaattisissta" näyttely harrastajista,joissa ihmiset ovat puolustaneet näyttelyissä käyntiä,niin suurin osa on ihmisiä,jotka harrastavat jotain muuta lajia kuin suojelua.Nekö ne on niitä fanaatikkoja,kun muun laisia en ole löytänyt.Toisin kuin suojelun harrastajat,joiden kirjoituksista,minä saan enemmän faanaattisen kuvan.
Minä harrastan koirani kanssa hakua ja viestiä,sekä käyn erikois ja kennelliiton näyttelyissä,minua ei hiukkaakaan kiinnosta suojelu lajina,vaikka koiralla voisi olla siihen kapasiteettiäkin,siis minunko pitäisi vaihtaa rotua siksi,etten kilpaile sillä suojelussa?Minun puolestani suojeluun sopivia koiria kasvattakoon ne jotka haluaa,ja varmasti maailman spk kanta on niin suuri,että jatkossakin koiria riittää harrastajille,vaikka osa koirista kävisikin näyttelyissä,ja se olisi joillekkin kasvattajille YKSI jalostus kriteeri.
Toivon paljon koirillenne tuloksia ja onnistuneita suorituksia,vaikkei ne minua kiinnostakkaan eivätkä vaikuta minun ja koirani harrastukseen.
minuakaan ei vähempää voi suojelu kiinnostaa niin miksi sitä sitten pitäisi harrastaa ?
Olen koirillani jälkeä harrastanut ja näyttelyissä käynyt.
Edesmennyt koirani olisi ollut mielettömän hyvä suojelukoira , kun kerran huvin vuoksi käytiin kokeilemassa niin parempi oli ,kuin monet kokeneemmat aktiivisuojelukoirat :)
Mutta , kun ei kiinnostanut niin ei mulle riitti kisaaminen jäljellä josta on ollut hyviä jälkikoiria.
Olen huomannut , että monella käyttökoiraihmisellä on sellanen mielipide , että Sakemanni ei ole sakemanni ellei se pure ja hemmetin kovaa .
Laitoin tähän runkoon siksi, että tuo haara menee kohta tukkoon.
Älähän nyt käsitä väärin...
Saksanpaimenkoira on monipuolinen _käyttökoira_.
Sen kanssa voi harrastaa ja tehdä monia asioita, mm. näyttelyt, paimennus, Suojelu, yms.
En todellakaan arvostele tässä tavallisen harrastajan näyttelyissä käymistä. Pointtini asiassa on kasvatustyö? joka pohjautuu koirien ulkonäköön, siis pääpaino "jalostuksessa" on ulkonäkö!
Muutama väittämä, joita itse pidän totena.
-Saksanpaimenkoira on käyttökoirarotu.
-Käyttöominaisuuksien mittaamiseen on kehitetty keino (Suojelukoe)
-Suojelu on sakemannin rodunomainen koe.
-Näyttely ei pysty mittaamaan Saksanpaimenkoiran luonnetta riittävästi.
-Luonnetesti ei pysty mittaamaan Saksanpaimenkoiran luonnetta riittävästi.
-Koiran luonne käyttöominaisuuksien ylläpitäjänä on ehdoton edellytys, jotta käyttöön tarvittavat ominaisuudet löytyvät, myös tulevaisuudessa.
-Koiralla jonka luonneominaisuuksia ei ole mitattu, on tuntemattomat ominaisuudet, joita se myös periyttää.
-Koiralla joka on menestynyt näyttelyissä, on hyvä ulkonäkö, jota se myös periyttää.
-Muutama polvi kasvatusta jossa luonnetta ei huomioida, ajoin sakemannin alennustilaan, mistä sen nosti vasta tahot jotka arvostivat koiraa enemmän kuin rahaa.
-Näyttelyiden hyväksyminen jalostuksen mittarina poistaa melkoisen tehokkaasti kaiken sen hyvän ja kauniin, minkä vain _aito_ Saksanpaimenkoira voi ohjaajalleen tarjota.
Yksittäiset ihmisten näyttelyharrastusta en siis todellakaan vastusta, mutta Fanaattinen näyttelytoiminta ja Saksanpaimenkoira ilman rodunomaista koetta ja jos mukaan liitetään vielä koirien määrän lisääminen, niin aikamoisen ei toivottu yhtälö on mielestäni kyseessä.
Olen siis itsekin käynyt näyttelyissä, mutta tunsin tulleeni kuin toiselle planeetalle, en edes ymmärtänyt mistä puhuttiin.
Käyttäkää hyvät ihmiset koirianne näyttelyissä jos tahdotte, mutta älkää hyvänen aika tehkö mitään päätelmiä koirien paremmuudesta sen perusteella!
joka kasvattaa koiria,jotka ovat näyttelypainotteisia,eikä sinun tarvitse olla sellaisten henkilöiden ja koirien kanssa tekemisissä ja jos vain suojelua harrastavat kasvattajat saisivat kasvattaa koirat kuolisivat sukupuuttoon,kun ne ensin olisivat muuttuneet ulkomuodollisesti joksikin muuksi roduksi.Ei suojelu harrastajia ole niin paljon Suomessa,että se pitäisi yhden rodun hengissä,saati yhtä liittoa pystyssä,Ja sitä paitsi ne suojelukoiria kasvattavien koirat eivät ole yhtään sen terveempiä kuin näyttelyissä käyvien koirat.
Oletko sinä muuten tavannut henkilökohtaisesti esim.tämän täälläkin puhutun kasvattajan tai hänen omia tai kasvattamiaan koiria?
minun koiran ottamiseni ja ihmisten kanssa tekemisissä oleminen, vaikuttaa parantavasti Saksanpaimenkoiran ominaisuuksiin käytössä? En käsitä?
Lähtökohta on kasvatustyön arvostuksen kriteerit ja onko niitä lainkaan!
Jos käyttökoirarotu ei kykene käyttöön, niin onko se enää käyttökoira?
Jos käyttöominaisuuksia ei voi testata, niin kuinka voidaan tietää niitä olevankaan?
Koira mikä ei kykene käyttöön, joutaa pois.
Varmaan jos joiltakin tietyiltä kasvattajilta kysyttäisiin, niin he luovuttaisivat sakemannin seurakoiraroduksi! Käyttöominaisuudet ovat turhia, vai ovatko?
Olen kyllä tavannut tämän kyseisen kasvattajan, emme kuitenkaan ole tuttuja, miksiköhän ;). Miten se sitten liittyy rodun pilaamiseen?
Minua ei ehkä ole niin helppo puhua ympäri kannattamaan ulkonäköjalostusta, mutta kuinka käy ekaa koiraa ottavalle?
Kirjoituksesi mukaan, liiton ja rodun pitäisi pysyä pystyssä.
Jos käyttökoirarotua ei voi käyttää, niin mihin sitä liittoakaan enää tarvii, eihän ole edes rotua?
Ja niissä meheviä matoja näyttäis nimim. Sullin keskustelun avaus olevan enemmän kuin pullollaan:D
Vastailempa huvikseni vaikka olenkin näyttelylinjaisten omistaja/ohjaaja/(kasvattajakin erittäin pienessä mittakaavassa eli vaan sen verran, että itse "pysyn koirissa").
Ei silti kaikki kasvatinomistajatkin koulutetaan kouluttamaan koiriaan, ei siis pelkkää näyttelyttämistä.
Asenteeltani "Käyttöorientoituneeksikin" voisi joku minut tästä (näyttis)"puutteesta" huolimatta nimetä.
Niin ja mistäs sen tietää, jos ikä ja terveys vielä tulevaisuudessa sallivat ja maalimiehet jaksaa, etteikö se käyttispentukin taloon vielä tulisi, toistaiseksi olen ollut aivan tyytyväinen näiden teeseitse näyttisteni käyttöominaisuuksiin ja etenkin terveyteen.
-Saksanpaimenkoira on käyttökoirarotu.
samaa mieltä tästä.
-käyttöominaisuuksien mittaamiseen on kehitetty keino.(suojelukoe)
Tästä ei voitane olla erimieltä eihän meillä täällä ole mitään "oikeutta" määritellä sille mitään muutakaan koemuotoa rodunomaiseksi sehän se emämaa ja rodun luoja tuon asian yksin on päättänyt, eikä siihen ole vastaanväittämistä.
- Näyttely ei pysty mittaamaan luonnetta riittävästi
Jaa no siis luonnettahan se ei todellakaan pysty mittaamaan eikä ole tarkoituskaan,
jos nyt ei sitten puhuta rohkeuskokeen tuomasta arvostelumahdollisuudesta.
Näyttely tahi katselmus, erkkari on juuri rakenne, liikunta, hammaskalusto y.m.s. tarkoitusta varten oiva keino kartottaa ja pistää kirjoihin ja kansiin eri yhdistelmissä ilmeneviä ulkoapäin nähtäviä.
Nämäkin asiat ovat tiedossa ja ylöskirjattuina vaan niiden koirien osalta jotka siellä näyttelyissä käyvät.
-Luonnetestejä vaan sivusta (uteliaisuus)seuranneena samaa mieltä,
ainakin, jos verrataan rodunomaiseen kokeeseen ja siihen alkuperäiseen käyttöominaisuuksien kartottamistarpeeseen ei varmastikaan mittaa, se on vaan testi toisten joukossa.
- tottakai luonne (mitä sillä ymmärretäänkään) avoin, varma ja vietikäs on jalostuksessa tavoteltava asia ainakin pelkkää ulkonäköä tavoteltavampi.
- se periyttää niitä ominaisuuksia,
jos sitä käytetään jalostukseen, muuten sen koiran osalta sen koiran geeniperimä päättyy siihen ja mikä pahinta myös joku omistajan koulutushaluttomuudesta johtuen tutkimatta (tarkastamatta) jäänyt ehkäpä "rodunjalostukselle tärkeä" yksilö jää käyttämättä mikä on aina sääli, jos ajatellaan rotua joka on "suljettu" ja geenipooli suuresta koiramäärästä huolimatta vähäinen.
-koiralla on (kulloisenkin näyttelytuomarin mielestä) hyvä ulkonäkö (rakenne jossa huomoidaan myös mahdolliset muut puutteet mitä ulkoa päin voidaan havaita), jota se periyttää.
-eli siis olen sitä mieltä ettei mennä pää edellä sitten siihen toiseen ääripäähän ja lyödä siellä päätä seinään, t.s. heitetä lasta pesuveden mukana, näinhän siinä käy jos vaikkapa koko näyttelyttämistouhu kielletään käyttökoirarotuisilta.
(mitä Sulli ei kylläkään tehnyt).
Tällöin on vaara, että lopulta populaatiossa alkaa enenevässä määrin esiintyä hammaspuutos/purentavikaisia, rakennevikaisia,liian pieniä/suuria vääränvärisin silmin, rotumääritelmän vastaisin turkinpituuksin (nämäkin on herr Stephanitz ylös kirjannut meille huoleksi), nyt ainakin näyttelyarvosteluun k.o. puutteet tullaan merkitsemään kaikkien katseltavaksi.
Toki suunnitelmissa olisi ruotsalaismallinen terveyskortti jokaiselle rekatulle saksanpaimenelle, johon nuo asiat kirjattaisiin ylös kaikkien yksilöiden kohdalta.
Kovasti saadaan kuitenkin olla kiitollisia käyttöorientoituneelle kansalle tuosta työstä jota ovat tehneet saadakseen rodun käyttöominaisuudet jälleen paranemaan, yhteinen asiammehan on sekin että niitä käyttökoiria riittäisi myös tulevaisuudessa harrastajille ja virkamiehille työkäyttöön.
Siltikin koiraa tulisi käyttää erikoiskatselmuksissa saamassa ne kulloisenkin ikävaiheen edellyttämät arvioinnit emämaan tuomarin silmin arvioituna, tämä ei mitenkään silti estä koiraa kouluttamasta ja mielellään juuri rodunomaiseen lajiin.
Kennelliiton kehästä se H kannattaa hakea, jos kilpailee myös kansallisella puolella ja haluaa koirastaan käyttövalion.
Kyllähän ne näyttelyvaraukset panevat taviskoiraharrastajankin miettimään sitä mitä koiralleen syöttää, että turkki pysyy kiiltävänä kuinka sitä liikuttaa siten, että lihaskunto pysyy hyvänä.
Rokotukset koko ajan ajantasalla.
Sitten mennäkseni siihen, että onko ne sen "parempia" jos pärjäävät näyttelyssä en usko.
Ehdottomana totuutena sitäkään en näkemättä niele etteikö olis siitä huolimatta parempia vaikka menestyiskin näyttelyissä.
Mikä sen mahtavampaa kuin saada koiralle se Fau niin puruista kuin katselmuksistakin.
Ihmetyttää, että miksi nimim. Sulli on tuntenut tulevansa toiselle planeetalle käydessään näyttelyssä.
Ainakin pääerkkarissa näkee kyllä (lähes kaikki) maan maalimiehet ja osan jopa esittämässäkin koiria kehässä, enemmän "käyttöorientoituneita" siellä näkee kuin missään muualla, ei kyllä pitäis "yksinäiseltä" tuntua.
Tää oli sitten loppukevennys.
kyseisen kasvattajan kanssa!Liekkö syynä hänen koiransa,pukeutumisensa vai näyttelyissä käynti,en tiedä kerro sinä.
Jokainen saksanpaimenkoiralla harrastava ja hyvää koirakäytöstä edistävä harrastaja on tarpeen ja näin ollen erillaisiin harrastuksiin on saatava koiria,mutta se ei suinkaan tarkoita,että koiran käyttöominaisuuksista olisi tingittävä,mutta onko supervietikäs koira sitten se kaikkein oikein koiratyyppi on ihan eri asia.Jos minulta sitä kysyt vastaan että ei ole,joku toinen on eri mieltä.
Kun suurin osa harrastajista on kuitenkin kansallisenlajin harrastajia,kyllä kyseisestäkin kennelistä saa aivan riittäviä koiria siihen tarkoitukseen,kaikki kun eivät pärjää tai halua kotiinsa hyperviettisiä koiria.Kyseisen kasvattajan kohdalla ei ainakaan päde tuo sinun lausahduksesi,että kasvattajat haluaisivat sakun pois käyttökoirista.Tuo ei voi olla kovinkaan monen,edes ns.nly kasvattajan sanomaa,en itse kyllä ole kuullut tuollaista ja taidan enemmän käydä näyttelyissä,kuin sinä.
"Minun puolestani suojeluun sopivia koiria kasvattakoon ne jotka haluaa"
Tässä tiivistyy mielestäni koko ongelman ydin. Ymmärrän kyllä, että kirjoittaja tarkoittanee suojelukoiralla nyt ns. viettipommia (mikähän sekin oikeastaan lienee, koira jolla on liikaa viettiä vai hyväviettinen koira jolla on kädetön ohjaaja?), mutta...
Suojeluhan on saksanpaimenkoiran rodunomainen laji. Miten oikeastaan kukaan kasvattaja voi todeta kasvattavansa koiria, jotka sopivat paremmin johonkin muuhun tarkoitukseen kuin rodunomaiseen kokeeseen? Eikö silloin pitäisi kasvattaa jotakin muuta rotua? Ymmärrän kyllä, että kaikki saksanpaimenkoiran omistajat eivät rodunomaista lajia halua harrastaa, mutta sehän ei oikeastaan haittaa; rodunomaisella koiralla pystyy harrastamaan montaa muutakin lajia agilitystä vepeen ja pk-lajeihin. Mutta näiden muiden lajien lisäksi kapasiteettia tulisi aina löytyä siihen rodunomaiseenkin lajiin, muutoinhan koira ei ole rodunomainen, eikö? Ja jos ei kasvata koiria rodunomaisuutta vaalien, niin mitä hittoa siinä sitten kasvatetaan?
Ja ennenkuin joku kitisee siitä, että rodunomaisuuteen kuuluu myös rodunomainen ulkonäkö, niin todettakoon että niitä (käyttölinjaisia/sekalinjaisia) saksanpaimenkoiria jotka eivät erikoisnäyttelyssä G:tä saisi, on todella vähän. Sensijaan niitä sakemanneja, joita ei luonteensa puolesta voisi edes hyväksi (puhumattakaan erittäin hyvästä) sakemanniksi kutsua, on luvattoman paljon. Ja näitä käytetään "jalostukseen"...
Tämä idea on toiselta kirjoittajalta, mutta kuvitelkaapa vastaavan asemaan kotimainen rotumme suomenajokoira, jonka rodunomainen tehtävä on jäniksen ja ketun ajaminen. Miltä tuntuisi ajatus, jos jotkin harrastajaryhmät ja kasvattajat alkaisivat jalostaa tätä rotua esim. agilityyn tai vepeen, puhumattakaan näyttelyharrastukseen, sopiviksi. He päättäisivät, että esim. agility mittaa suomenajokoiran rodunomaisuutta aivan riittävässä määrin, eikä mitää ajokokeita heidän koirilleen enää tarvittaisi. Eikö olisikin jotenkin utopistinen ajatus? Tässä tilanteessahan sakemanni nyt on; meillä on tässä kiva rotu, jonka yksilöt eivät tosin ole läheskään kaikki rodunomaisia edes alkeellisella tasolla, ja osa harrastajista on vakaasti sitä mieltä, että rodunomaiset piirteet pystytään säilyttämään rodussa ihan vaan kivoja ja nättejä koiria risteyttämällä ilman rodunomaisen kokeen tulosta...
Edellinen ei ole varsinaisesti kenellekään henk. koht. vaikka sakun viestiin tässä vastasinkin.
"Oletko sinä muuten tavannut henkilökohtaisesti esim.tämän täälläkin puhutun kasvattajan tai hänen omia tai kasvattamiaan koiria"
Omasta puolestani voin vastata että olen tavannut sekä kasvattajan että hänen kasvattejaan useita kertoja. Miten tämä liittyi aiheeseen?
lopeta jo toi vaahtoominen,kun vanhat konkaritkin nauraa tolle fanaattiselle suojeluporukalle,joka pitää itseään koko rodun pelastajana ja kuskaa rotua ihan yhtä pahasti väärään suuntaan kuin fanaattiset näyttelykasvattajat,sitä on turha väittää.
Ihan sama miks te ette ota malia kun haluatte sakun luonteen,käytöksen ja ulkomuodon muistuttavan sitä.Ihan yhtä metsässä te niitten koirienne luonteen ja ulkonäön kanssa olette.
No mutta eivätkö nämä foorumit olleetkaan keskustelua varten? Joku aloitti keskustelun, minä vastasin siihen omalla mielipiteelläni, ja vielä hiukan perustelin sitä. Mieluusti olisin kuullut myös perusteltuja vastauksia omalle mielipiteelleni, ihan vaikkapa sinulta. Aloittaisit vaikkapa kertomalla oman mielipiteesi rodunomaisesta saksanpaimenkoirasta ja siitä, kuinka sinun mielestäsi rodunomaisuutta voitaisiin vaalia.
Älä turhaan mietiskele kai loukkaavaksi tarkoitettuja viittauksia siitä, kuinka jotkin "kokeneet ja paremmat tahot" naureskelevat kaltaisilleni harrastajille. Ei osu, eikä uppoa ;).
Hyvää talven jatkoa kuitenkin.
on tunnustanut nöyrästi uskonsa Saksanpaimenkoiraan ja pyrkii osaltaan suojelemaan rotumme ylivertaisia ominaisuuksia!
"tripla huutis" kieltää uskonsa, näin teki raamatun mukaan myös Pietari. Kuitenkin Pietarista tuli fanaattinen palvelija uskonnolle. Pidä vain varasi "tripla huutis", että sinulle ei kävisi samoin ;)
mahdollisimman lähellä rotumääritelmää,kaikilta osiltaan.Sen toteutus taas on ihmisen tulkintaa.
Siinä tapauksessa minun molemmat saksanpaimenkoirani ovat rodunomaisia saksanpaimenkoiria. Muillapa niitä ei ole paljon näkynyt ;)
Katsos kun oli kasvatuksesta kyse.HAA!
Joku nekin on kasvattanut. Ja kylläpä on tehnytkin mainiota työtä. Kertakaikkiaan.. Jos en paremmin tietäisi niin arvelisin von Stepahnizin kirjoittaneen rotumääritelmän suoraan mun koirista.
Triplahuutis ei nyt oikein taida tietää, mistä puhuu verratessaan malia ja sakemannia. Kyseessä ominaisuuksiltaan aivan täysin erilaiset rodut.
Jos samoille linjoille mentäisiin, niin kysyisin triplahuutikselta, että miksei hän ota vaikkapa puudelia, kun seura- ja näyttelysessen haluaa?
Saksanpaimenkoiran rodunomaisuutta käyttisharrastajat vaalivat, mutta niitä eivät osoita triplahuutisten kaltaisille tavoitteettomille kasvatetut sohvaperunat, joilta ei löydy kuin makkaransyömis-ja korkeintaan perseeseenpuruvietti.
vittu/perse osastolle.Missäköhän vaiheessa olen ilmoittanut käyväni omaavan näyttelykoiran,tai etten kisaa koirani kanssa?No,joillekkin ei tartte edes kertoa mitä tekee,kun ne tekee huimia johtopäätöksiä.
Minä kun puhun molemmista äärimmäisyyksistä,en kummankaan ihannoinnista.mutta ymmärrä sinä asiat niin kuin haluat,minä valitsen omat koirani nyt ja tulevaisuudessa,siten kun olen tähänkin mennessä tehnyt,ja onnistunut saamaan joka kerta terveen yksilön.
Ja hyvä,mali ja saku on kaksi eri rotua,siksipä sakemannilla ei voi olla malimaisia piirteitä,eikä sellaisia näin ollen pidä jatko jalostaa,kun eivät pidä yhtä rotumääritelmän kanssa.
olla myös ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen.
Miksi nämä käyttökoira ihmiset ei siihen kiinnitä mitään huomiota saa olla minkänäköinen kaakki tahansa , kunhan puree ja hemmetin lujaa .
Vai koukkuja, heh! On mulla myös harppuuna, voin vaikka vilauttaa,,,
Kennel .i..n.l
Kaksi pentuetta yhteensä 14 pentua.
Ensimmäinen pentue terve, mutta jalostus-suuntaus selkeästi ulkonäkö.
Toinen pentue, kyynärnivel ongelmia. Pentueessa sama emä kuin ensimmäisessä, mutta uros toinen. Uroksella aika selkeä ulkonäkötavoite (sääli) ja urosta ei ole kuvattu suomessa.
Pennuista suurin osa kuvattu, hyvä kasvattaja vaikuttaa tähän asiaan.
Tämä oli nyt erään kasvattajan kasvatustyö tähän asti ja siinä ”harppuunan” varsi.
Tämä kasvattaja halusi luultavasti hyvän näköisiä saksanpaimenkoiria ja sai niitä, mutta mitä rotu sai tästä?
Luultavasti aika paljon takapakkia, ei mitään muuta. Kasvattaja sai läjän koiria, joille antoi varmaan ihan hyvät kodit, sitä en lainkaan epäile.
Saako Saksanpaimenkoira kuitenkaan olla sellainen jokapojan koira?
Mielestäni ei saa.
Saksanpaimenkoiran omistajuus on ansaittava, ei yksikään Saksanpaimenkoira tahdo olla nyhverön, oikeaa koiraa ansaitsemattoman ihmisen osoitus siitä, kuinka hän pystyy hallitsemaan luomakunnan jalointa eläintä.
Niin sitten tähän sakun väittämään.
Olen aika paljon tekemisissä ihmisten ja heidän peitettyjen halujensa kanssa ja väitän osaavani ohjata ihmisen ajattelemaan ostavansa minulta jotain, eli minulla olisi ihan oikea mahdollisuus ansaita elantoni kasvattamalla näyttelykoiria? ;)
Tarkoitukseni on vain herättää keskustelua, tämä talvi-aika nääs, ei siis parane nykäistä herneitä nekkuun.
Ihan alunperin tarkoitin ihan muita kirjoittajia, kuin teitä kahta, saku ja EA.
Tahtoisin ihan oikeasti näyttelyhulluilta kommentteja.
fanaattisessa fanttasiassa.
Jatka sinä Sulli vaan sitä "harppuunointiasi" eipä sinulle kukaan pärjää kuitenkaan :D
Jospa se "oikea" kohderyhmä sinulle vielä vastailisikin.
Täältä tähän,
turvallista matkaa!
No mutta hienoa että joku osaa heittää näinkin syvällisesti harkitun kommentin. Tämä vei asiaa taas eteenpäin reilun askeleen. Kiitos sinulle.
veto hullu,mutta tuppa tänä talvena ne hommat jäädä vähiin,mutta kyllä tossa pari näytelmääkin käydään,jos sen jälkeen ollaan hulluja niin kirjoittelen lisää.Tai no totuuden nimissä,kyllä minä hullu olen,mutta se esiintyy mulloinkin kuin näyttelyissä,sen aikanaja niiden jälkeen,mutta se kai oli sallittua;)!
koiria jalostusmielessä eikä rahan takia? Näyttelykoiralla pääsee helpommalla.
Mun mielestä saksanpaimenkoira ei ole näyttelykoira vaan kilpakoira,harrastuskoira ja seurakoira. Ja terveys ja luonne on samalla viivalla,kaikki muu on sit sivuseikkaa.
Raha määrää miten kasvatetaan ja mitä kasvatetaan.