Miten pitäisi suhtautua ystävään, joka teki abortin ihan omaa napaansa kuunnellen...edes mies ei olisi halunnut aborttia? Heillä jo 2 lasta ja nyt tämä kolmas olisi tullut kuulemma ihan liian aikaisin edelliseen nähden (vuoden ikäero). Ehkä hän oli asian itselleen osannut perustella, vaikka pitääkin aborttia murhana??
Itse kärsin lapsettomuudesta, mutta tätä ei ystäväni tiedä. Nyt tuntuu hieman sekavalta...toinen otattaa lapsensa pois ja toinen ei saa niitä tekemälläkään. Pitäisikö minun kertoa oma tilanteeni tälle ystävälle vai tukea häntä vain hänen omassa päätöksessään? ...niin ja kaiken lisäksi ystäväni ei halua, että kerron asiasta edes miehelleni...vaikka itse varmasti kertoisi samanlaisessa tilanteessa omalleen. En ole asiasta vielä miehelleni kertonut, koska haluan olla luottamuksen arvoinen.
Itse kärsin lapsettomuudesta, mutta tätä ei ystäväni tiedä. Nyt tuntuu hieman sekavalta...toinen otattaa lapsensa pois ja toinen ei saa niitä tekemälläkään. Pitäisikö minun kertoa oma tilanteeni tälle ystävälle vai tukea häntä vain hänen omassa päätöksessään? ...niin ja kaiken lisäksi ystäväni ei halua, että kerron asiasta edes miehelleni...vaikka itse varmasti kertoisi samanlaisessa tilanteessa omalleen. En ole asiasta vielä miehelleni kertonut, koska haluan olla luottamuksen arvoinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jotenkin saa sen kuvan, että tavallaan syytät ystävääsi siitä, että itse et voi saada lasta.
Olisi kuitenkin hyvä muistaa ettei itse voi tietää mistä syistä kukin mitäkin tekee. Joten en lähde itsekään arvailemaan.
Itse vastaavassa tilanteessa ehkä kertoisin oman tilanteeni sekä yrittäisin tukea tarvittaessa ystävää. Tyyliin "Tuen sinua jos tukea kaipaat, vaikka se onkin vaikeaa kun en itse voi saada biologista lasta."
Jos olisin itse tilanteessasi päättäisin tukea kaveria, koska olen joutunut tekemään itse 2 abortti, ja jos sen päätöksen tekee tarvitsee paljon ystävien tukea. Ystäväsi ihan varmasti tietää miten ihana on olla äiti, mutta ei vain ole valmis uuteen. Kaverini äiti sai myös kaksi lasta melko peräkkäin. Hän ei itse olisi halunnut pitää lasta, mutta päätti pitää sen miehen vuoki. Ei mennyt kun puoli vuotta kun hän meni ampumaan itsensä. Siihen jäi mies ja kolme lasta. Ystäväsi varmasti tuntee rajansa, ja on hyvä että hän kuuntelee itseään.Äitinä olo on kumminkin todella rankkaa!
Tietenkin se tuntuu sinusta pahalta, mutta oletko miettinyt adoptiota? Voi kuullostaa turhamaiselta, mutta jos yrittää ajatela positiivisesti niin adoptoidessa lapsen säästät oman maha nahkasi, raskaus kilot, ja riippu tissit. Ja kaikki synnytys masennukset yms.
Itse tiedän biolokisen isäni ja hän myös kasvatti minua, mutta siinä vaiheessa kun hän alkoi käydä kiinni minuun ymmärsin ettei se ole oikein. Vaikka hän on minut siittänyt en pidä häntä isänäni. Teot tekee isyyden.
Mun mielestä sama koskee suhunkin. Jos päätät adoptpoida jonkun pienen lapsen, joka muuten hukkuisi lastenkodin muihiin lapiin, ja joka ei muuten saisi hänen ansaitsemaa rakkauta , mutta sinä rakastaisit sitä kun omaasi, ja tekisit kaikkesi hänen vuoksi olisit sinä silloin äiti. En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitin, mutta sinusta voi tulla äiti vaikka et lasta synnyttäisi perinteisellä tavalla.Vaan antaisit jollekkin pienelle uuden elämän.
2 aborttia.
Tee ainakin itsellesi ja ystävällesi selväksi, mitä tunnet ja miksi. Tein itse abortin syksyllä ja ystäväni sanoi tulevansa tukemaan minua, vaikka tulikin sitten paikalle vain kateuttaan arvostelemaan minua ja syyttämään milloin miksikin ja huomauttelemaan, että itse haluaisi lapsia (vaikka ei ollut edes siihen mennessä yrittänyt, mutta alkoi yrittää heti aborttini jälkeen). Minusta olisi ollut reilua, jos ystävä olisi sanonut heti, jos ei hyväksynyt tekoani ja pysynyt poissa, tai sitten tukenut aidosti. Ystävällesikin on varmasti parasta jos pysyt jollakin linjalla ja olet siinä rehellinen. Älä siis ainakaan sano muuta ja tee muuta. Kunnioita ystäväsi toivomusta olla kertomatta kenellekään. Oma ystäväni kertoi tilanteestani monelle sukulaiselleen ja se jos mikä saa vaikean tilanteen vielä vaikeammaksi. Osin siksi katkaisin ystävyytemme.
Tuskinpa kukaan tekee aborttia kevyistä syistä. Sanot, että ystäväsi pitää aborttia murhana. Siinä tapauksessa hän tarvitsi abortin tekoon painavat syyt, ja ilmeisesti hänellä myös ne oli, koska päätyi tuohon ratkaisuun. Ei ole ystäväsi vika, että sinä kärsit lapsettomuudesta. Hän tekee omat päätöksensä, sinä teet omasi. Järkevin asia mitä voit tehdä, on tukea häntä. Et saa missään nimessä kertoa miehellesi, jos olet luvannut olla kertomatta. Se olisi väärin ystävääsi kohtaan, koska hän ei ole syypää sinun ongelmiisi.
Kysyt miten pitäisi suhtautua, uskon että sinun kannattaisi jättää ystävän päätös hänen omakseen, eikä tuomita. Edes sillä perustella että sinä et saa lapsia/lasta. Hän joutui itse tekemään abortin,mutta sinä et pysty edes saamaan lapsen alkua.
Yritä nyt ymmärtää! Jos et ymmärrä, mieti pari kertaa miksi olet hänen "ystävä", sillä ystävä on aina ystävä, ja tukee, ei kadehdi!
T.Yksi abortin tehnyt.
Ymmärtää?
"Hän joutui itse tekemään abortin,mutta sinä et pysty edes saamaan lapsen alkua.
Yritä nyt ymmärtää!"
Onko tuo väheksyvää vai mitä tämä lause tarkoittaa?
Kannattaa varoa sitten sen bensakanisterin kanssa.
"Ennen piti aborttia murhana"..Se on vaan niin helppoa olla tota mieltä ennen kuin se kolahtaa päin näköä omalle kohdalle..Ei sitä pysty ennemmin ymmärtämään mitä sen tilanteen eteen joutuminen oikeesti on.Jos ajattelee asiaa toisten kohdalla on se AIVAN eri asia, kun itse olisi samaisessa tilanteessa. Kerta kaikkiaan!
Olet erittäin itsekäs, jos vihaat ystävääsi sen takia, että hänelle suodaan lapsia ja sinä et niitä voi saada. Ja vaikka olisit kertonut asian hänelle niin jokainen tekee elämänsä ratkaisut ITSE. Tuskin se vuoden ikäero olisi hänestä tuntunut yhtään suuremmalta sen jälkeen.
Tässä elämässä eivät "onnen lahjat" mene tasan. Se on karu totuus. Tässä tilanteessa toiset ovat luotu hedelmällisemmiksi kuin toiset. Ystäväsi ei voi sinun tilanteellesi mitään eikä sille, että lapsi on tulollaan väärään aikaan.
hoivoi, se on ystäväsi elämä.