Kuinka alkuun

Pikkuveljeni on 19 vuotias,165cm ja 145 kg.Kävi armeijassa pyörähtämässä mutta passitettiin kotiin ylipainon takia.Asuu pienellä paikkakunnalla,kotona isän ja äidin kanssa.Ollut pienestä pitäen lihava,eikä mitkään lääkärinlausunnot ole jätkää "herättäneet".On kuitenkin kamalaa katsoa vierestä,,mutta kun pakottaakaan ei voi.Mitä voidaan tehdä?Sanottu on sekin,että tätämenoa vuosia jäljellä n.kymmenen.
Onko olemassa jotain tukihenkilöitä?Ravintoterapeutteja?Onko kellään kokemuksia?

Kiitos.
2396
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Moi. Onpas vaikea asia "ratkottavaksi". Millä se veljesi lihoo? Puuttuuko elämästä liikunta ja harrastukset tilalla netti ja ylensyöminen? Eräs tuttuni paino 130kg mennessään armeijaan. Siellä toki laihtui 100 kilon pintaan. Nykyisin enää 90 kg. Paino tippui siis vain ja ainoastaan sillä, että kotoota ja kotitavoista lähdettiin/päästiin pois. Ylensyömisen taustalla voi tosin olla pahoja mielenterveydellisiä ongelmia (masennusta, tunteiden kieltämistä, vihaa). Parasta olisi jos veljesi voisi puhua alkuun esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. Parasta hänelle olisi saada hänet itse tajuamaan tilanne ja ottamaan omalle terveydelle ohjat. Vieressä eläminen ja hiljaa oleminen on tuskaa molemmille. Veljesi varmaan tietää, että on ylipainoinen ja pitäisi laihduttaa. Sitä hänelle on turha hokea. Voisi pikemminkin tarjota keinoja.

Äänestä

Eihän ne 19 vuotiaat miehet vielä paljoa ajattele... ja vielä vähemmän tottelee mitä muut sanoo. Ravintoterapeutteja kyllä on mutta en tiedä onko ihan pienellä paikkakunnalla. Mutta onko veljelläsi kavereita, tyttöjä, opiskelua tai töitä? Ehkä nämä asiat herättävät muutaman vuoden sisällä. Ja uskon että vuosia olisi edessä vielä ainakin parikymmentä ellei sitten liho vielä tuostakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-b- kirjoitti:

Pikkuveljeni on 19 vuotias,165cm ja 145 kg.Kävi armeijassa pyörähtämässä mutta passitettiin kotiin ylipainon takia.Asuu pienellä paikkakunnalla,kotona isän ja äidin kanssa.Ollut pienestä pitäen lihava,eikä mitkään lääkärinlausunnot ole jätkää "herättäneet".On kuitenkin kamalaa katsoa vierestä,,mutta kun pakottaakaan ei voi.Mitä voidaan tehdä?Sanottu on sekin,että tätämenoa vuosia jäljellä n.kymmenen.
Onko olemassa jotain tukihenkilöitä?Ravintoterapeutteja?Onko kellään kokemuksia?

Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu