Karu ja kivikkoinen on sieluni polku
mutkitellen kulkee
etsien valojen laaksoa sanattoman sydämen
Lumihiutaleet rakkauden
hiljaa päälleni leijailee
sulaen pois
jättäen vain palan tyhjyyttä
jäätyen taas kristalliksi herkkään sydämeen
Kun viiltävä tyhjyys saavuttaa
jättäen arven sydämeen
Juuri silloin
leijaile lumihiutale rakkauden
sulamaton
mutkitellen kulkee
etsien valojen laaksoa sanattoman sydämen
Lumihiutaleet rakkauden
hiljaa päälleni leijailee
sulaen pois
jättäen vain palan tyhjyyttä
jäätyen taas kristalliksi herkkään sydämeen
Kun viiltävä tyhjyys saavuttaa
jättäen arven sydämeen
Juuri silloin
leijaile lumihiutale rakkauden
sulamaton
Vastaukset 4
Vanhimmat
on runosi. Toivon sinulle rakkautta elämääsi.
Aamulla maahan leijaili
tuo hiutale kaunis
Rakkaus sydämessään
lumosi maan
Kiitos kauniista, herkästä runostasi...pidin tästä...
Mukavan suloista talvi-iltaa ja kristallisen kirkkaita rakkaudellisia kevät päiviä :))
Lumoava loiste taivaalla
aamu auringon valossa
Salaisuus sen
selvinnyt mulle on
kultasiipi