viel eristeestä

Lainaus:

Lisäeristyksen järkevyyttä miettiessä pitää muistaa mikä on lämmöneristyksen tarkoitus?
Yleensä luullaan sen olevan kämpän pitäminen lämpimänä tämä on väärin.Eristyksen tarkoitus on säästää lämmitysenergiaa.Eli lisäeristystä suuniteltaessa pitää laskea mitä kämppä vie lämmityseuroja vuodessa ennen ja jälkeen remontin.Ja vasta sitten miettiä lisäeristetäänkö sittenkään vai ei.

Kyllähän tuo paikkansa pitää, mutta itse näkisin kuitenkin tärkeänä seikkana myöskin asuinmukavuuden parantamisen. Jos asunnossa on vetoa nurkissa, ikkunan läheisyydessä tai lattianrajassa, niin eihän se mukavalta tunnu. Joku sen kanssa pystyy elämään ja jotain toista ei kiinnosta edes yrittää. Ja jos kerran on hirveä hinku remontti tehdä ja näin ollen asuinmukavuutta parantaa, niin tehköön. Mutta tuo mahdollinen remontti kannattaa kuitenkin viisaasti toteuttaa.

Ainoa paikka, jossa vanhan talon lisälämmöneristäminen tulee lämmityskuluissa ihmisen eliniän aikana itsensä maksamaan takaisin on yläpohjaan lämmöneristeen lisääminen itse, eli ilman työvoimakustannuksia...

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

Lainaus:

Lisäeristyksen järkevyyttä miettiessä pitää muistaa mikä on lämmöneristyksen tarkoitus?
Yleensä luullaan sen olevan kämpän pitäminen lämpimänä tämä on väärin.Eristyksen tarkoitus on säästää lämmitysenergiaa.Eli lisäeristystä suuniteltaessa pitää laskea mitä kämppä vie lämmityseuroja vuodessa ennen ja jälkeen remontin.Ja vasta sitten miettiä lisäeristetäänkö sittenkään vai ei.

Kyllähän tuo paikkansa pitää, mutta itse näkisin kuitenkin tärkeänä seikkana myöskin asuinmukavuuden parantamisen. Jos asunnossa on vetoa nurkissa, ikkunan läheisyydessä tai lattianrajassa, niin eihän se mukavalta tunnu. Joku sen kanssa pystyy elämään ja jotain toista ei kiinnosta edes yrittää. Ja jos kerran on hirveä hinku remontti tehdä ja näin ollen asuinmukavuutta parantaa, niin tehköön. Mutta tuo mahdollinen remontti kannattaa kuitenkin viisaasti toteuttaa.

Ainoa paikka, jossa vanhan talon lisälämmöneristäminen tulee lämmityskuluissa ihmisen eliniän aikana itsensä maksamaan takaisin on yläpohjaan lämmöneristeen lisääminen itse, eli ilman työvoimakustannuksia...

Kyllähän tuo paikkansa pitää ettei se eristäminen ole ihan ilmasta. Mutta lattian avaamisella myös ajatus samalla tarkistaa missä kunnossa on mikäkin paikka. jos se näyttää hyvältä ja paksuutta on riittävästi niin silloin en varmaan sitä sen enempää ala ronkkimaan. mutta käsitys on että se puru painuu siellä 70 vuodessa ja paksuudestakaan ei ole varmuutta.

seinissä lämmöneristyksellä myös haettu samalla mahdollisuus tapetoida. eli ulkoseinä saisi levyn ja väriä pintaan mutta väliseinät jäisivät hirrelle tunnelmaa antamaan. helpointa tosiaan on eristää yläpohjaa. vintillä kun mahtuu hääräämään vaikka koripalloilija onkivapa selässä.

Kiitoksia kaikille neuvoista! Ja lisääkin saa mielellään antaa jos tulee mieleen muuta!!! :)

tommi kirjoitti:

Kyllähän tuo paikkansa pitää ettei se eristäminen ole ihan ilmasta. Mutta lattian avaamisella myös ajatus samalla tarkistaa missä kunnossa on mikäkin paikka. jos se näyttää hyvältä ja paksuutta on riittävästi niin silloin en varmaan sitä sen enempää ala ronkkimaan. mutta käsitys on että se puru painuu siellä 70 vuodessa ja paksuudestakaan ei ole varmuutta.

seinissä lämmöneristyksellä myös haettu samalla mahdollisuus tapetoida. eli ulkoseinä saisi levyn ja väriä pintaan mutta väliseinät jäisivät hirrelle tunnelmaa antamaan. helpointa tosiaan on eristää yläpohjaa. vintillä kun mahtuu hääräämään vaikka koripalloilija onkivapa selässä.

Kiitoksia kaikille neuvoista! Ja lisääkin saa mielellään antaa jos tulee mieleen muuta!!! :)

Eipä tuolla purun painumisella merkitystä ole alapohjassa, mikäli seinät ovat ilmatiiviit. Toisin sanoen ei ole merkitystä, että onko lämmöneriste aivan kiinni lattialankkujen alapinnassa, jos vaan hirsien raoista ei vuoda kylmää ilmaa lattian alle...

Tuon seinän koolaamisen ja 50mm lämmöneristeen asentamisen etu on se, että seinät saadaan pystysuoriksi... Sikäli mikäli että se eduksi halutaan laskea... Omasta mielestäni vanha talo muuttuu luonnottoman näköiseksi, jos kaikki on aivan tip top suorassa.

Huokoinen puukuitulevy on tosiaankin tapetoitavissa, että sen takia ei välttämättä ole pakko asentaa kipsiä seiniin.

Mikäli haluat lattiarakenteiden kunnon tarkastaa, niin sen takia en ottaisi kaikkia lattioita ylös. Kunto on erittäin pitkälti todettavissa kävelemällä ja tarkkailemalla lattiat ristiin rastiin ja ryömimällä rossin alle. Tämän lisäksi voit kokeeksi ottaa jostain pienen pätkän lattiaa irti ja tehdä "tarkastusluukun".

[email protected]

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

Eipä tuolla purun painumisella merkitystä ole alapohjassa, mikäli seinät ovat ilmatiiviit. Toisin sanoen ei ole merkitystä, että onko lämmöneriste aivan kiinni lattialankkujen alapinnassa, jos vaan hirsien raoista ei vuoda kylmää ilmaa lattian alle...

Tuon seinän koolaamisen ja 50mm lämmöneristeen asentamisen etu on se, että seinät saadaan pystysuoriksi... Sikäli mikäli että se eduksi halutaan laskea... Omasta mielestäni vanha talo muuttuu luonnottoman näköiseksi, jos kaikki on aivan tip top suorassa.

Huokoinen puukuitulevy on tosiaankin tapetoitavissa, että sen takia ei välttämättä ole pakko asentaa kipsiä seiniin.

Mikäli haluat lattiarakenteiden kunnon tarkastaa, niin sen takia en ottaisi kaikkia lattioita ylös. Kunto on erittäin pitkälti todettavissa kävelemällä ja tarkkailemalla lattiat ristiin rastiin ja ryömimällä rossin alle. Tämän lisäksi voit kokeeksi ottaa jostain pienen pätkän lattiaa irti ja tehdä "tarkastusluukun".

[email protected]

Hyvää vinkkiä edellä. Mikäli vetoa on todella lattianrajoissa ! Onko lattialaudoitus seinustoilla seinien mukainen ? Ainakin jollakin seinällä on ! Silloin seinänvierustat on helppo tarkastaa. Jos on ollut lämpövuotoja, on mahdollista että puru on hieman palanut. Vetoremontin voi tehdä helposti lattiarakenteiden ja seinän liitokseen. Lattialankkuja voi esim. lankun tai kahden leveyden verran katkaista päädyistä, jolloin sen voi huollon jälkeen korjata asentamalla seinän suuntaisen uuden lankun, tai kaksi. Myöhemmin tätä asennusta voi käyttää tarkistusväylänä. Ennen multapenkkilattiat asennennettin nimenomaan huollon takia vierustoilta seinän suuntaiseksi. MUTTA VAIN JOS SIELLÄ TUNTUU OLEVAN ONGELMIA TAI MIELENRAUHAN VUOKSI.

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

Lainaus:

Lisäeristyksen järkevyyttä miettiessä pitää muistaa mikä on lämmöneristyksen tarkoitus?
Yleensä luullaan sen olevan kämpän pitäminen lämpimänä tämä on väärin.Eristyksen tarkoitus on säästää lämmitysenergiaa.Eli lisäeristystä suuniteltaessa pitää laskea mitä kämppä vie lämmityseuroja vuodessa ennen ja jälkeen remontin.Ja vasta sitten miettiä lisäeristetäänkö sittenkään vai ei.

Kyllähän tuo paikkansa pitää, mutta itse näkisin kuitenkin tärkeänä seikkana myöskin asuinmukavuuden parantamisen. Jos asunnossa on vetoa nurkissa, ikkunan läheisyydessä tai lattianrajassa, niin eihän se mukavalta tunnu. Joku sen kanssa pystyy elämään ja jotain toista ei kiinnosta edes yrittää. Ja jos kerran on hirveä hinku remontti tehdä ja näin ollen asuinmukavuutta parantaa, niin tehköön. Mutta tuo mahdollinen remontti kannattaa kuitenkin viisaasti toteuttaa.

Ainoa paikka, jossa vanhan talon lisälämmöneristäminen tulee lämmityskuluissa ihmisen eliniän aikana itsensä maksamaan takaisin on yläpohjaan lämmöneristeen lisääminen itse, eli ilman työvoimakustannuksia...

Tuo kuvailemasi asuinmukavuuden parantaminen pointti on hyvin yleinen harhainvestointien lähtökohta.

Eli siis mainitsit asuinmukavuuden parantamista jos nurkista vetää.Tämähän asia ei korjaannu lisäeristämisellä,Koska vika ei ole eristyksessä vaan tuulisulussa. Monasti vanhaa huolimattomasti tehtyä taloa remontoidessa ajatellaan vian korjaantuvan lisäeristämisellä ja yleensä näin käykin mutta ei villan vuoksi vaan samalla kertaa hoidetusta tuuli/ilma sulusta.
Saman asian voi hoitaa pelkällä tiivistämisellä.Ja asiantuntemuksella hoidettuna murto-osalla kustannuksista verrattuna lisäeristys remonttiin kaikkinen ylimääräisine töineen.
Mulla itellä on 10cm. purua seinässä ja ei asuinmukavuudessa ole moittimista ei tule tuuli sisään kovillakaan puhureilla ja seinät ei hohkaa kylmää. Pannu kyllä ryystää huikkaa enemmän verrattuna nykytaloon mutta en jaksa miettiä ylimääräisiä remontteja kun näinkin toimii ja remontteja saa kopuloida työn puolesta.

Tästä päästäänkin kätevästi noihin todellisiin remonttikustannus investointi päätöksiin. Eli kuten jo vihjailit ehkä todellinen syy kaikkiin remontteihin ja lisäeristyksiin ei ole laskennallinen rakennuksen käyttökulusäästö tarve vaan muut tarpeet ja sen mukaan koko rempan mielekkyyttä olisi ehkä järkevämpää ajatella.

Eli siis remppoja ei tehdä sen vuoksi,että talo ja asuminen sitä vaatisivat vaan niitä tehdään sen vuoksi,että asukkaat niitä kaipaa. Halutaan vaan uutta ilmettä ja modernisoida rakenteita asuinviihtyvyyden parantamiseksi vaikka eivät ne siihen oikeasti vaikuttaisikaan.

infoa kirjoitti:

Tuo kuvailemasi asuinmukavuuden parantaminen pointti on hyvin yleinen harhainvestointien lähtökohta.

Eli siis mainitsit asuinmukavuuden parantamista jos nurkista vetää.Tämähän asia ei korjaannu lisäeristämisellä,Koska vika ei ole eristyksessä vaan tuulisulussa. Monasti vanhaa huolimattomasti tehtyä taloa remontoidessa ajatellaan vian korjaantuvan lisäeristämisellä ja yleensä näin käykin mutta ei villan vuoksi vaan samalla kertaa hoidetusta tuuli/ilma sulusta.
Saman asian voi hoitaa pelkällä tiivistämisellä.Ja asiantuntemuksella hoidettuna murto-osalla kustannuksista verrattuna lisäeristys remonttiin kaikkinen ylimääräisine töineen.
Mulla itellä on 10cm. purua seinässä ja ei asuinmukavuudessa ole moittimista ei tule tuuli sisään kovillakaan puhureilla ja seinät ei hohkaa kylmää. Pannu kyllä ryystää huikkaa enemmän verrattuna nykytaloon mutta en jaksa miettiä ylimääräisiä remontteja kun näinkin toimii ja remontteja saa kopuloida työn puolesta.

Tästä päästäänkin kätevästi noihin todellisiin remonttikustannus investointi päätöksiin. Eli kuten jo vihjailit ehkä todellinen syy kaikkiin remontteihin ja lisäeristyksiin ei ole laskennallinen rakennuksen käyttökulusäästö tarve vaan muut tarpeet ja sen mukaan koko rempan mielekkyyttä olisi ehkä järkevämpää ajatella.

Eli siis remppoja ei tehdä sen vuoksi,että talo ja asuminen sitä vaatisivat vaan niitä tehdään sen vuoksi,että asukkaat niitä kaipaa. Halutaan vaan uutta ilmettä ja modernisoida rakenteita asuinviihtyvyyden parantamiseksi vaikka eivät ne siihen oikeasti vaikuttaisikaan.

Kiitoskia!

Vielä hieman tuosta taustaa tönöstä.
Itse asiassa kaupat tehtiin vasta tänään mutta taloa olen tutkinut paljon ja nettiä sekä näitä hyviä vinkkejä.
Kohde on 1936 rakennettu vanha asemarakennus. Se seisoo kivisokkelin päällä (n 40cm) ja rossipohjaan ei pääse käsiksi kuin sokkelikiiä poistamalla.
Piirustuksia en ole vielä löytänyt. VR on vielä kesken mutta puolhuolimatonta pohjapiirustusta lukuunottamatta ei mitään ole rakenteesta. Tönö on 150mm hirttä ja todella ryhdikäs.
lisäeristyksellä olen ajatellut juuri hakea ilmettä taloon mutta myös sen koosta johtuen (~200 m2) myös kustannussäästöä vaikka käytössä ei ole vielä kuin 75m2 asuintiloiksi määriteltynä mutta kaksi lisähuonetta olisi tarkoitus ottaa käyttöön ja näihin todennäköisesti joutuu määräyksiä noudattamaan tiukemin koska ne ei asuinkäyttöön ole alunperin suunniteltu eikä papereissa ole siihenkläyttöön tarkoitettu. tuntuu vain siltä että kannattaisi alapohja tehdä esim kuntoon koska se ei kustannuksena ole mieletön, ja kun lattia esim hiotaan puulle (hiomalla kai kannattaa maalit poistaa?.

sellainen kysymys kanssa olisi että miten tuollainen nostaa rakennuksen arvoa? siis onko lisäeristäminen kannattavaa siinä suhteessa vaikka se ei olisi niin kustannustehokasta kilowattien suhteen?

Kiitos vinkeistä pohjan tarkastamiseen. sen ainakin teen. ehkä jalat kertoo loput kun on asuttu hieman. Ja kylpyhuone vaatii aika paljon työtä koska sellaista ei talossa ole ollenkaan.

Ilmeisesti kannattavin olisi tuuletettu koolaus ja levyt. (huone huoneessa).

Mitenkäs muuten käytännössä viemäröinti vedetään jos alle ei pääse ryömimään vai onko se siis vain sokkelipaasi pois?

urakka on iso ja lähtötaidot huonot mutta koko ajan sitä oppii ja tekee vasta kun on varma mitä tekee :)

infoa kirjoitti:

Tuo kuvailemasi asuinmukavuuden parantaminen pointti on hyvin yleinen harhainvestointien lähtökohta.

Eli siis mainitsit asuinmukavuuden parantamista jos nurkista vetää.Tämähän asia ei korjaannu lisäeristämisellä,Koska vika ei ole eristyksessä vaan tuulisulussa. Monasti vanhaa huolimattomasti tehtyä taloa remontoidessa ajatellaan vian korjaantuvan lisäeristämisellä ja yleensä näin käykin mutta ei villan vuoksi vaan samalla kertaa hoidetusta tuuli/ilma sulusta.
Saman asian voi hoitaa pelkällä tiivistämisellä.Ja asiantuntemuksella hoidettuna murto-osalla kustannuksista verrattuna lisäeristys remonttiin kaikkinen ylimääräisine töineen.
Mulla itellä on 10cm. purua seinässä ja ei asuinmukavuudessa ole moittimista ei tule tuuli sisään kovillakaan puhureilla ja seinät ei hohkaa kylmää. Pannu kyllä ryystää huikkaa enemmän verrattuna nykytaloon mutta en jaksa miettiä ylimääräisiä remontteja kun näinkin toimii ja remontteja saa kopuloida työn puolesta.

Tästä päästäänkin kätevästi noihin todellisiin remonttikustannus investointi päätöksiin. Eli kuten jo vihjailit ehkä todellinen syy kaikkiin remontteihin ja lisäeristyksiin ei ole laskennallinen rakennuksen käyttökulusäästö tarve vaan muut tarpeet ja sen mukaan koko rempan mielekkyyttä olisi ehkä järkevämpää ajatella.

Eli siis remppoja ei tehdä sen vuoksi,että talo ja asuminen sitä vaatisivat vaan niitä tehdään sen vuoksi,että asukkaat niitä kaipaa. Halutaan vaan uutta ilmettä ja modernisoida rakenteita asuinviihtyvyyden parantamiseksi vaikka eivät ne siihen oikeasti vaikuttaisikaan.

Lainaus:

Eli siis mainitsit asuinmukavuuden parantamista jos nurkista vetää.Tämähän asia ei korjaannu lisäeristämisellä,Koska vika ei ole eristyksessä vaan tuulisulussa. Monasti vanhaa huolimattomasti tehtyä taloa remontoidessa ajatellaan vian korjaantuvan lisäeristämisellä ja yleensä näin käykin mutta ei villan vuoksi vaan samalla kertaa hoidetusta tuuli/ilma sulusta.
Saman asian voi hoitaa pelkällä tiivistämisellä.Ja asiantuntemuksella hoidettuna murto-osalla kustannuksista verrattuna lisäeristys remonttiin kaikkinen ylimääräisine töineen.
Mulla itellä on 10cm. purua seinässä ja ei asuinmukavuudessa ole moittimista ei tule tuuli sisään kovillakaan puhureilla ja seinät ei hohkaa kylmää.

Kaikki todellakin on niin suhteellista. Vanhan hirsitalon vetoisuus ei johdu tuulensulusta, vaan lähinnä huonosta veistotyöstä yhdistettynä tuulensuojan PUUTTUMISEEN. Nyt kun kyseessä on VR:n rakennus, niin tiedetään se seikka, että ulkovuoraus on varsin moninainen, komea, moneen kertaan listoitettu ja varsin vahvasta materiaalista tehty. Ei ole mitään järkeä tuollaista vuorausta purkaa sen takia, että saataisiin sen alle asennettua tuulensuojalevytys ja tuuletusraot. Jos kerran halutaan lisäeristys tehdä (onkin aivan eri asia, että onko siinä mitään järkeä. Omasta mielestäni tässä vaiheessa ei ole) niin se on tehtävä sisäpuolelle, vaikka se ei rakenteena niin hyvä olekkaan kuin ulkopuolelle tehty.

On aivan totta, että villaa seiniin lisäämällä vetoisuus ei poistu. Sen takia kyseisen työn tekisinkin huokoisella puukuitulevyllä, jonka läpi tuuli ei puhalla. Ja aivan kuten tuolla aiemmin linkitetyssä museoviraston lisälämmöneristys kortissa neuvottiinkin, niin nurkat, erinäiset liitokset ja liittymät sekä ikkunanpielet on hyvä paperoida ja näin ollen tiivistää ilmanliikkeitä vastaan.

Purutäytteistä rankorakennetta ja hirsirakennetta en lähtisi vertaamaan toisiinsa suoralta kädeltä vetoisuuden osalta. Ovathan nuo kuitenkin rakenteena täysin erilaiset (vaikka hengittäviä molemmat ovatkin, mahdollisesti).

Oman kokemukseni mukaan VR:n rakennukset ovat laadukkaita ja ehkä parhaiten tehtyjä tässä maassa. Siksi suhtausuisin erittäin suurella varauksella näiden rakennusten niin sanottuihin "perus parannuksiin"... Erittäin kallista ja onko niissä loppu peleissä yhtään järkeä...?

Tommi kirjoitti:

Kiitoskia!

Vielä hieman tuosta taustaa tönöstä.
Itse asiassa kaupat tehtiin vasta tänään mutta taloa olen tutkinut paljon ja nettiä sekä näitä hyviä vinkkejä.
Kohde on 1936 rakennettu vanha asemarakennus. Se seisoo kivisokkelin päällä (n 40cm) ja rossipohjaan ei pääse käsiksi kuin sokkelikiiä poistamalla.
Piirustuksia en ole vielä löytänyt. VR on vielä kesken mutta puolhuolimatonta pohjapiirustusta lukuunottamatta ei mitään ole rakenteesta. Tönö on 150mm hirttä ja todella ryhdikäs.
lisäeristyksellä olen ajatellut juuri hakea ilmettä taloon mutta myös sen koosta johtuen (~200 m2) myös kustannussäästöä vaikka käytössä ei ole vielä kuin 75m2 asuintiloiksi määriteltynä mutta kaksi lisähuonetta olisi tarkoitus ottaa käyttöön ja näihin todennäköisesti joutuu määräyksiä noudattamaan tiukemin koska ne ei asuinkäyttöön ole alunperin suunniteltu eikä papereissa ole siihenkläyttöön tarkoitettu. tuntuu vain siltä että kannattaisi alapohja tehdä esim kuntoon koska se ei kustannuksena ole mieletön, ja kun lattia esim hiotaan puulle (hiomalla kai kannattaa maalit poistaa?.

sellainen kysymys kanssa olisi että miten tuollainen nostaa rakennuksen arvoa? siis onko lisäeristäminen kannattavaa siinä suhteessa vaikka se ei olisi niin kustannustehokasta kilowattien suhteen?

Kiitos vinkeistä pohjan tarkastamiseen. sen ainakin teen. ehkä jalat kertoo loput kun on asuttu hieman. Ja kylpyhuone vaatii aika paljon työtä koska sellaista ei talossa ole ollenkaan.

Ilmeisesti kannattavin olisi tuuletettu koolaus ja levyt. (huone huoneessa).

Mitenkäs muuten käytännössä viemäröinti vedetään jos alle ei pääse ryömimään vai onko se siis vain sokkelipaasi pois?

urakka on iso ja lähtötaidot huonot mutta koko ajan sitä oppii ja tekee vasta kun on varma mitä tekee :)

Varmasti ymmärrät, että nuo remontit tulevat maksamaan maltaita. Tuntuu siltä, että nyt alat leikkiin ymmärtämättä mihin olet alkamassa. Todellista rahansäästöä olisi se, että asut yhden talven yli rakennuksessa ja kuuntelet, että mitä se juttelee. Herää kysymys, että onko mitään järkeä asentaa lisälämmöneristettä jos sille ei ole minkäänlaista tarvetta? Tuon tarpeen selvität asumalla rakennuksessa. Ei se helppoa ole eikä varmaan mukavaakaan, mutta äärimmäisen viisasta.

VR:n rakennukset ovat upeita ja hyvin tehtyjä. En usko, että lisälämmöneristämisen tarvetta ilmenee.

Toinen oiva rahansäästämistapa on kutsua "vanhan talon ammattilainen" paikan päälle. Hän tarkastaa rakennuksen kunnon ja tekee tilauksesta sinulle suunnitelmat mahdollisista korjaus- ja muutostöistä. Hyviä ja toimivia ratkaisuja ja rakenteita ei ole järkeä muuttaa kovaan hintaan, ammattimies osaa kertoa sinulle näistä tarpeista. Hänen avullaan säästät selvää rahaa ja ison osan kulttuurihistoriaa ja helvetin arvokasta rakennuskantaa.

Kolmas iso säästö on se, että talossasi ei ole ollut 1970-luvulla tehtyjä saniteettitiloja... Nyt ei tarvi murehtia näiden korjaamisesta, vaan voit tehdä uudet toimivat tilat tilalle. Kyllä yksi sokkelikivi on poistettava joka tapauksessa, jotta alapohjan kunto olisi säännöllisesti tarkistettavissa.

Ihan uteliaisuudesta: Missä päin Suomea kohteesi sijaitsee?