yli 30kg

Olin aikoinaan mitoiltani 157/80,ja olini oli aivan kamala...inhosin itseäni,ihmiset tujottivat,opiskelin tuolloi ja siellä haukuttiin jatkusvasti,läskiksi,leveäperseeksi yms.
en jaksanut enää,vaan aloin laihduttamaan.

Juoksin raskaita lenkkejä,niin että jouduin oksentmaan välillä.
Olin paastolla pitkähköjä jaksoja.
Söin suolatonta,rasvatonta tomaattikeittoa tai vaihtoehtoiseseti kaalikeittoja.
leivät meni ilaman lisukkeita...mitään hyvää en koskaan syönyt.

Projektini alkoi 2002 kesällä.loppuvuodewta painoin 72kg,seuraavana kesänä 55kg,2004 kesällä painoin 50kg ja nykyään painoni on n 47kg.

Ylipainon helvettiin en aio enää koskaan palata,oloni on erittäin hyvä nykyään.
Laihdutustapani ei ollut ehkä kovin hyvä...koska ajoittain se laittoi aika heikkoon happeen.

Nykyään suon itselleni herkutteluhetkiä harvas epäivä,sillä painoni ei nouse.

laihduttamisen myötä,olen saanut miehen,kihlautunut,häät ovat vain ajan kysymys samoin yhteinenlapsi.

minusta ei kukaan läskinä välittänyt,ja kyllä minäkin haluaisin itsesetään huolehtivan ihmisen.

En tietenkään väitä etteikä ylipainoinen vosii olla onnellinen ja perustaa perheen,mutta itse ylipainoon liittyy niin paljn riskiä...niin kannaattaako silloin edes harkita lapsia?
Olen lukenut paljon siitä jos on lihava ja raskaana....on keskenmenorikiä,enneaikaisuuden riskiä,synnytykseen liittyy paljon ongelmia (mm:pihti,imukuppisynnytys) on myös suurempi riski saada esim:raskausmyrkytys.

Minusta naisen pitäisi hoitaa itsensä kuntoon enne kuin hankkii lapsia,näin minulle kerran lekurikin sanoi.

Toivon kaikille ylipainosta kärsiville jaksamista,laihduttaminen kannattaa,sillä saatte paremman ja pidemmän elämän.
51338
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Olipas aika rajusti sanottu, että lihava ei saa saada lapsia vaan pitäisi laihduttaa ennen. Raskauden onnistumiseen sekä vauvan että äidin vaikuttaa moni muukin tekijä kuin läskit. Tapaan työssäni monia äidiksi tulevia ja jo synnyttäneitä eikä onnellisuuden tai terveyden tae ole todellakaan se, että onko äiti ollut ylipainoinen. Tapasi sanoa tuo asia oli vähän radikaali, toki tarkoitit ihan hyvää, mutta jotenkin vaan hiuskarvani pomppasivat pystyyn lukiessani tekstiäsi.

Ylipaino on ollut sinulle helvetti. Tuntuu kuin sinulla ei olisi ollut itsetuntoa silloin olleenkaan. Vaikka itselläni on liikakiloja rakastan silti minääni ja elämääni. Minullakin on mies, yhteinen talo ja tulevaisuudessa häämöttää kihlat ja häät. :) Ennen lapsen tuloa olen toki tosissani ajatellut tiputtaa kiloja rutkasti. Käyn säännöllisesti tarkistuttamassa veriarvoni ja verenpaineeni, mitä suosittelen kaikille lihaville ehdottomasti! Terveys pitää kohdata silmästä silmään. Moni sairaus hiipii pikku hiljaa ja varottelee olemassa olostaan iskien sitten kerta heitolla ennemmin tai myöhemmin. Asioille voi tehdä jotain...jo tänään tai huomenna! Tsemppiä kanssaeläjät.

Äänestä

Ylipaino todellakin on helvetti. Toiset vain on taitavampia valehtelemaan itselleen että haluavat olla lihavia. Toki raskauskin on riski voimakkaasti ylipainoiselle: mutta sehän on lääkärien ja yhteiskunnan syy mikäli näitä palstoja on uskominen.

Äänestä
  • Ylipaino voi tosiaankin olla itsetuntokysymys. Itse olen ollut lapsesta saakka tosi laiha, nyt viimeisen 5 vuoden aikana kiloja tuli "salaa". Tai itsehän ne olen itselleni aiheuttanut. Itsensä katsominen peilistä on tuskaa ja monta kertaa aioin laihduttaa, mutta aina se jäi. Loppuvuodesta tuli kuitenkin raja vastaan. Jotain naksahti päässäni ja päätin nyt sen on tapahduttava. Itkin kotona miehelle olotilaani ja lihavuuttani. Meni kauan ennen kuin hyväksyin sen tosiasian, että painoni alkaa jo olemaan riskitekijä monissa sairauksissa. 2 viikkoa olen laskeskellut pisteitä ja lisännyt liikuntaa. Puntarissa en ole käynyt, joten en tiedä onko painoa lähtenyt. Tavoitteena saada väh. 15 kg pois. Aikataulua ei ole, välitavoitteita kylläkin. Itsetuntoni oli (ja on toki edelleen) aivan nollassa. Kadulla näkyy olevan vain normaalipainoisia ihmisiä. Mutta laihtumiseen ei auta muu kuin se, että ensin hyväksyy ylipainonsa ja sitten päättäväisesti pyrkii kohti tavoitetta.

    Äänestä

Mä painan nyt tuon verran ja alotin laihiksen tällä viikolla.. viellä tietty tuloksia ei oo tullu mutta katellaan

Äänestä

Itse olen laihduttanut vuodesta 2000 jotain 50kg. Olen nykyään ns. normaalipainoinen, nätti ja nuori nainen. Mutta en järin onnellisempi kuin ennenkään. Inhottaa, kun ihmiset mainostavat laihduttamista "avaimena" onneen. No helpottaahan se elämää, käytännön asioita yms. mutta ei se ole tie onneen. Mieluummin painaisin 10kg liikaa kuin olisin onneton nälkäkurki. Terveydelliset syyt ovat hyvä syy laihduttaa, ei miehen saaminen. (itse en haluaisi miestä, joka ei huolisi minua muutaman ylipainokilon takia). Jos ylipainon takana on suruun tms. masennukseen syömistä on laihdutuksesta turha etsiä avaimia onneen. Hyvää alkavaa vuotta kaikille itsestään pitäville ihmisille näköön/kokoon katsomatta=) Enkä missään nimessä suosittele mitään paasto yms. laihdutusta, lihakset siinä vaan kuolee pois.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


häipyi... kirjoitti:

Olin aikoinaan mitoiltani 157/80,ja olini oli aivan kamala...inhosin itseäni,ihmiset tujottivat,opiskelin tuolloi ja siellä haukuttiin jatkusvasti,läskiksi,leveäperseeksi yms.
en jaksanut enää,vaan aloin laihduttamaan.

Juoksin raskaita lenkkejä,niin että jouduin oksentmaan välillä.
Olin paastolla pitkähköjä jaksoja.
Söin suolatonta,rasvatonta tomaattikeittoa tai vaihtoehtoiseseti kaalikeittoja.
leivät meni ilaman lisukkeita...mitään hyvää en koskaan syönyt.

Projektini alkoi 2002 kesällä.loppuvuodewta painoin 72kg,seuraavana kesänä 55kg,2004 kesällä painoin 50kg ja nykyään painoni on n 47kg.

Ylipainon helvettiin en aio enää koskaan palata,oloni on erittäin hyvä nykyään.
Laihdutustapani ei ollut ehkä kovin hyvä...koska ajoittain se laittoi aika heikkoon happeen.

Nykyään suon itselleni herkutteluhetkiä harvas epäivä,sillä painoni ei nouse.

laihduttamisen myötä,olen saanut miehen,kihlautunut,häät ovat vain ajan kysymys samoin yhteinenlapsi.

minusta ei kukaan läskinä välittänyt,ja kyllä minäkin haluaisin itsesetään huolehtivan ihmisen.

En tietenkään väitä etteikä ylipainoinen vosii olla onnellinen ja perustaa perheen,mutta itse ylipainoon liittyy niin paljn riskiä...niin kannaattaako silloin edes harkita lapsia?
Olen lukenut paljon siitä jos on lihava ja raskaana....on keskenmenorikiä,enneaikaisuuden riskiä,synnytykseen liittyy paljon ongelmia (mm:pihti,imukuppisynnytys) on myös suurempi riski saada esim:raskausmyrkytys.

Minusta naisen pitäisi hoitaa itsensä kuntoon enne kuin hankkii lapsia,näin minulle kerran lekurikin sanoi.

Toivon kaikille ylipainosta kärsiville jaksamista,laihduttaminen kannattaa,sillä saatte paremman ja pidemmän elämän.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu