ILPillä on kaksi hankalaa piirrettä. Puhallinyksikkö sisällä meluaa ja lämmön jako on ongelmallista. Mutta muuten vehkeestä saa irti melkoisen vuosienergian.
Jos tehon voisi työntää puhaltimen sijaan patterikiertoon, niin tekisin oitis patterit ikkunoitten alle. Lattialämmitys sähköllä jäisi vain kovia pakkasia varten.
Jos tehon voisi työntää puhaltimen sijaan patterikiertoon, niin tekisin oitis patterit ikkunoitten alle. Lattialämmitys sähköllä jäisi vain kovia pakkasia varten.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on jo keksitty
http://www.kolumbus.fi/paavokataikko.oy/Vesi.html
Esite lupaa saman 4.5kW myös -20 ulkolämpötilassa.
TUohon kun pistäisi perään hiljaisia puhallinpattereita :-)
Mutta tuo 65'C riittää vaikka millaiseen vesipatteriin. Ei keskuslämmityksestäkään tule juuri kuumempaa patterikiertoon ainakaan vielä -20 asteessa. Tuohan riittäisi meikäläisellä lähes koko lämmitykseen. Pudottaisi lämmitysenergiaa 70%. Ei kai tuolla systeemillä ole väliksi vaikka kuuma vesi tuupataan suoraan patteriverkostoon tietenkin säätölaitteen ohjaaman 2-tieventtiilin kautta. Siinähän on invertterikin. Ja patteriverkoston voisi mitoittaa pienelle putkelle ja pienelle virtaamalle tuollaisella lämmöllä.
Ei ole mitään järkeä laittaa noin kallista (10000 e)!
Olisipa löytynyt hinnasto. Mitähän tuollaiset vehkeet maksavat?
Eivätkö ne kaapelit ja Devi-säätimet enää olekkaan ainoa oikea ratkaisu,kun Vanhempikin jo suunnittelee vesipattereita?
Mites olisi öljypannu?
Odottaa vielä vuosi!
Kilpailee mielestäni jo nyt maalämpöpumpun kanssa!
Koska aina joku kysyy etteikö ilmalämpöpumpulla voi lämmittää vettä, sanon onhan näitä ollut, mutta Ilma-Vesilämpö pumpuista ei ole pidetty isoa meteliä, ilmeisesti kovan hinnan ja tekniikan keskeneräisyyden takia.
Hiilidioksidi, CO2-kaasua käytettiin jo 1800 luvulla kylmäkaapissa!
Kannettava "jääkaappi", jäähdytyslaitteiden pioneeri
Taisi olla räjähdysherkkä!
http://www.elisanet.fi/anne.elenius-parkkari/html/kylmakaappi.htm
Ja nyt tämä 1800 luvulla käytössä ollut luomus, on tulossa käyttöön Japanilaisten toimesta, kehitetty noin kolme vuotta sitten, ja tietysti jalostetummassa muodossa.
Hiilidioksidi pitäisi olla turvallisempi aine kun nykyisin Ilmalämpöpumpuissa käytettävät paremmat aineet ja lähes myrkytön.
Näitä uutuuksia alkoi tulla markkinoille viime vuoden alkupuolella, Suomessa on myyty tietääkseni vasta kymmenkunta kappaletta, syynä vielä melko korkea hinta 8000-10000 t €
Menestys mielestäni tullee olemaan hyvä, hinnan tästä vielä laskettua.
Öljylämmitysvaihtoehtoon verrattuna säästöä tulee arviolta 1 000 euroa vuodessa, eli lämmityskulut noin
puolittuvat.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tätä ilma-vesi versiota käyttää jo yli tuhat taloutta.
Alkakaa vaikka tästä:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2005/09/21/uutiset/juttu1/sivu.html
http://greentex.fi/uusi/tuote.php?t=24
http://www.ahlsell.fi/Download/Campaign/100/SANYO CO2 esite.pdf
http://www.ts-tekniikka.fi/yk/pages/47ee84967c85f6658cd499d1aa9977a14f237c6f/
http://www.rakentaa.fi/alahaku6/vesipumppu.htm
http://www.callidus.fi/tuotteet_tiedostot/lampopumput//lampopumput_esite.pdf
IVT:tä löytyy myös Optima ilma-vesilämpöpumppu
5 vuotta sitten järkevä ratkaisu olisi ollut öljy, jos olisi ollut pelimerkkejä. Tänään joku puulämmityssysteemi joka ei ole pelletti pelkästään vaan joka toimii myös hakkeella ja haloilla.
Devireg 550 on edelleen säätimenä paras mitä löytyy. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että sähkön hinta on nousemassa. Tilanne korjaantuu 500 euron materiaalipanostuksella 70-luvun tasolle ILP-vehkeellä, mutta minua kiusaa sisäyksikön meteli ja lämmönjaon huonous.
Investointiasiana lattialämmitys kaapeleilla on edelleen oikea ja tasauslämmitys 550-termostaatilla on täydellinen. Itse asennettuna lattialämmitys ja termostaatit maksoivat 2500 euroa. ILP-systeemillä täydennettynä koko investointini tarvikepuolella olisi edelleen 3000 euron hintaluokassa. Oman tunnin hinnasta voi spekuloida mitä vaan.
Paljonko öljyvehkeet olisivat maksaneet? Tosin jos olisi rahaa ollut öljyvehkeisiin niin varaston nurkassa olisi nyt täystehoinen maalämpöpumppu. Sitäpaitsi minulla on talousrakennus kesken ja sinne tulee puukattilalla lämpökeskus. Voimavarat vain eivät riitä vielä tehdä koko systeemiä. Patterit voisin aivan hyvin viritellä jo ja niille lämmönlähteeksi tuollaisen ilmayksikön.
Lattialämmitys mukavuuslämmityksenä on aivan hyvä täältä ikuisuuteen. Sitäpaitsi tulee aika että sähköä saa pieniä aikoja halvalla. Silloin varaava systeemi taas kannattaa. Ydinvoiman lisääntyessä halpa säätövoima loppuu ja säätö haetaan kulutuksen puolelta. Mutta tätä visiota ei maallikko voi valitettavasti tajuta.
Minä teen systeemeitä, jotka ovat huomaamattomia ja energiatehokkaita. Siedän kyllä vesipatterit ikkunoitten alla kun tiedän niistä tulevan edullista tai lähes ilmaista lämpöä. Saattaa olla jopa niin, että hankin purkutalosta käytettyjä vesipattereita ja asentelen itse. Patteriverkoston tarvikehinta jää edelleen satoihin euroihin.
KAtaikon sivulla on kovin vähän faktaa hyötysuhteesta, pikku googlettamisella löytyy:
Sivulla 2:
http://www.ahlsell.se/Download/Knowledge/341/Servicemanual_CO2_SVE.pdf
COP on 1,81 -15 asteen pakkasessa tuotettaessa 30 asteista vettä???
Sivulla 107:
http://www.climonline.com/media/Catalogue_Sanyo-2005.pdf
kun, tuo 30 astetta on paluuveden lämpötila.
Jokaisessa kolmessa eri ulkolämpötilassa meno- ja paluuveden lämpötilat on samat IN 30 OUT 50
astetta, vain COP vaihtelee ulkolämpötilan mukaan välillä 1,8-3.10 .