VOR kisassa on leppoisaa keliä, 10-15 m/s tuulissa tehdään ennätyksiä, jäävuoret ovat tuhat mailia etelämpänä mutta kaikesta huolimatta taas yksi paatti prakaa keskellä valtamerta:
...after discovering what they believed to be serious damage to the structural support of the keel.
“Last evening at 1845GMT the crew of the Black Pearl noticed cracks in the area of its keel support structure. Water was coming into the boat from those cracks and still is. The rate of water flow is manageable at this time.
“Sail was immediately reduced. Photos and video of the cracks were recorded and sent to the designer of the boat.
“Several hours were spent discussing this issue with the designers of the boat. A certain level of comfort was achieved and we proceeded, with reduced sail, east at 12 knots through the night.
Hohhoijaa... onneksi eivät lähteneet ärjyville seitenkymppisille, vaan seilailevat lämpimillä nelikymppisillä.
...after discovering what they believed to be serious damage to the structural support of the keel.
“Last evening at 1845GMT the crew of the Black Pearl noticed cracks in the area of its keel support structure. Water was coming into the boat from those cracks and still is. The rate of water flow is manageable at this time.
“Sail was immediately reduced. Photos and video of the cracks were recorded and sent to the designer of the boat.
“Several hours were spent discussing this issue with the designers of the boat. A certain level of comfort was achieved and we proceeded, with reduced sail, east at 12 knots through the night.
Hohhoijaa... onneksi eivät lähteneet ärjyville seitenkymppisille, vaan seilailevat lämpimillä nelikymppisillä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=483&start=75 tuolla ;)
Nuo eteläiset leveysasteet kulkevat nimillä Roaring Forties, Furious Fifties and Screaming Sixties. Seitsemänkymppisille ei löydy omaa seilauspuolen lempinimeä, mikä on sinänsä luonnollista, koska alue on valtaosaltaan mannerjäätikköä. Hankala seilattava...
Nelikymppisillä karjuu aivan riittävästi kesälläkin, mutta tahtoo olla niin, että kotisohvan lämmöstä asiaa on vaikea uskoa, siksi kannattaa mennä paikan päälle. Viiskymppiset ovat aluetta, joilla tuulee säännöllisesti yli kahtakymppiä kesäaikaankin.
Muakin aina ihmetyttää, että miksi huippu-urheilussa pitää mennä äärimmäisyyksiin. Täytyishän kilpailijoiden ja sponsoreiden ja markkinavoimien ja kotijoukkojen hyväksyä se, että tullaan painavalla ja turvallisella veneellä vakaasti viimeiseksi. Jotenkin se nyt vaan on niin, että formula ykkösissäkin parhaittenkin tiimienkin autot paukkuvat vähän väliä, mutta niillä on sentään mahdollisuus ajaa voitosta.
Vor:it ovat aitoja hi-tec kilpureita, joiden hienoutta ei pysty kuvittelemaan, ne on nähtävä. Ja aina ei edes näkeminen riitä, on myös ymmärrettävä jotain näkemästään. Jos mittakaavat on niin sekaisin, että ei ymmärrä tuhannen mailin merkitystä leveysasteilla, joilla veneet nyt liikkuvat, niin mitä oikeastaan tiedät asiasta? Ymmärtäisit edes kunnioittaa toisia purjehtijoita sen verran, ettet mollaisi todella kovien seiloreiden tekemisiä merialueilla, joille tuolla sinun asenteellasi ei ole mitään asiaa.
Anteeksi että pahoin mielesi...
Mutta jos olet seurannut VOR kisaa viime päivät, niin kelit ovat kyllä mitä mainioimmat sunnuntaipurjehtijan kelit. Sivumyötäistä 10-15 m/s, ja ei tietoakaan mistään extreme olosuhteista. Piratesilta ei nyt ollut aallonkorkeustietoa, mutta Movistar joka on lähinnä kertoo sen olleen 1-2 m välillä, joka on valtameriaalloksi varsin mukavaa. Samaa dataa on myös johtavien alusten aallokkotiedot.
Eikä kalusto kestä! En todellakaan mollaa purjehtijoita, jotka tuolla ovat. Ihan pikkuisen kritiikkiä tietysti venesunnitteluun, onko surkuhupaisempaa kisaa vielä nähty kuin tämä? Muutama hassu purkki, ja niissä porukka henkensä kaupalla. Iso hatunnosto purjehtijoille! Toivotaan että monet pääsevät rundin läpi, sikäli hyvä tietysti että vielä ei ole yhtään paattia hävinnyt miehistöineen vaan kaikki edelliset suunnitteluvirheen uhrit ovat räpiköineet rantaan.
Hyvä vertaus tuo F1. Siinäkin tarvittiin vähän raatoja, ja yleinen mielipide, etenkin sponsorit, kävivät vaatimaan turvallisempaa meininkiä. Sama lie tässä? Volvon imagoon tuollainen riskin päällä ajelu näyttää sattuvan. Eipä Volovo ole enää pappamobiili, kun yhdistetään hypermoderneihin ratkaisuihin joissa hengenlähtö on lähellä.
Yrittänyt seurata tuota kisaa, mutta osaako nyt joku kertoa noista pisteporteista. Mikä se Kerguelen portti oikein on? Nyt laivasto kruisasi yli 500 nM pohjoisempaa, missä ovat portin pielet? Milloin ABN AMRO ONE ohittaa tuon portin? Kerguelen saaret ovat jo suuntimassa 250, tuhannen mailia perän takana, seuraava "portti" jo lähempänä suunnassa 75.
En oikein osaa seurata tätä kisaa, sorry. Noista "porteista" oli niin paljon juttua, mutta nyt tuota ei mainita ensinkään kisan nettisivuilla.
Toistan vielä, että en todellakaan mollaa purjehtijoita!!! Lievää kritiikkiä esitän koko kisakonseptia kohtaan, ehkä veneet ovat liian haitekkiä, ensinnäkin niitä on vain reilu kourallinen (vrt. Whitbred aikoinaan, kolme suomalaispaattiakin lyllertämässä mukana samassa kisassa), ilmeisesti niin kalliita että enempää ei saanut mukaan. Näistäkin monet hajoavat vaikka todella ankaria olosuhteita ei vielä ole ollut. Kapkaupungin satamakisa osoitti niiden käsittelyn vaikeudet kuten näitte(ammattimiehistöstä huolimatta amatöörimäisen näköinen lopputulos - niin valitettavaa kuin se onkin). Toivotaan että Pirates pääsee nilkuttamaan perille!
Ensiksi noista porteista, jotka ovat itseasiassa pisteitä, joiden eteläpuolelle veneet eivät saa mennä. Lyhin reittihän olisi etelänapamannerta sivuten, nyt kierretään aika reipas lenkki. Lisätietoja: http://www.bymnews.com/new/content/view/22797/48/
"Sivumyötäistä 10-15 m/s, ja ei tietoakaan mistään extreme olosuhteista."
Tuuli on ollut luoteesta, eli parhaasta mahdollisesta suunnasta. Veneet ovat niin nopeita, että ne pysyvät matalapaineiden mukana ja siksi ei ole ollut tarvetta painua etelämmäs, kun vauhti on ollut todella kovaa ylempänä. Aallonkorkeus valtamerellä on hieman kinkkisesti määritettävissä, koska pohjalla on yleensä useampaankin suuntaan kulkevaa pitkää vanhaa maininkia. Tämän päälle sitten uuden tuulen synnyttämä aallokko. Vaikka aallokko ei ole paha, niin aallon ja maininkin harjan osuessa yhteen saattaa korkeusero olla lyhyellä matkalla kaksin-kolminkertainen itse uuteen aallokkoon verrattuna. Sunnuntaipurjehdusolosuhteista voidaan kyllä puhua, mutta elämä veneessä on jotain aivan muuta. Kun tuollainen avomeriohjus kiitää reilusti yli kahdenkymmenen knopun vauhdilla, niin elämä veneessä on suoraan sanottuna epämiellyttävää. Muitakin termejä voisi käyttää...
Nukkuminen on mahdotonta. Korvatulpista ei ole mitään iloa, sillä runko vatkaa, hakkaa, tärisee ja paukkuu niin paljon, ettei kukaan nuku. Lepo on aluksen sisällä oleviin purjekasoihin kaivautumista ja silmien kiinni pitämistä. Äärimmäinen väsymys saa hetkeksi valot sammumaan, mutta jo seuraavaan isompaan aaltoon pamauttaminen havahduttaa horteesta. Purjehtiminen on äärimmäisen fyysistä, sillä elimistö kuluttaa valtavasti energiaa pelkästään siksi, että sitä ravistellaan koko ajan.
Sunnuntaipurjehduksesta ei voi oikein kannellakaan puhua, sillä siellä on märkää ja kylmää. Lämpömittarit kyllä näyttää reilustikin yli kympin olevia lämpötiloja, mutta vene sukeltaa aaltoihin koko ajan ja purjehtiminen on todella märkää. Märkyys ja 15 metriä tuulta jäähdyttää hyvienkin varusteiden läpi. Vesi tunkee väkisin iholle, joko ulkoa tai sisältä hikoilun seurauksena. Samoissa märissä kamppeissa vietetään oikeastaan koko legi, sillä veneet on kevennetty todellakin äärimmilleen miehistön varusteita myöten. Varavaatteita ei ole. Hammasharjojen varsien katkominen on tälle porukalle itsestään selvyys, mikäli nyt joku haluaa sellaista välttämättä mukana raahata. Muutama päivä ennen maalia lentää veneestä mereen kaikki ylimääräinen, muona mukaan lukien ja viimeiset päivät seilataan pelkällä urheilujuomalla. Legillä syödään pakastekuivattua puuroa, jossa on energiaa, muttei mitään muuta.
Turvallisuudesta voidaan puhua ja sitä voidaan miettiä monelta kantilta. Nyt on kumminkin kyseessä yksi maailman kovimmista avomeripurjehduskilpailuista kautta aikojen, jossa huippuveneitä purjehtivat kaverit, joiden voitontahto ei ole tältä planeetalta. Millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä, että koko ajan ajetaan mahdollisimman kovaa. Mahdollisimman kovaa noilla vehkeillä tarkoittaa sitä, että ajetaan aivan kaluston riskirajoilla. Monesti voitaisiin ajaa kovempaakin nopeutta, mutta vene hajoaisi silloin alta muutamassa hetkessä. Nyt kytätään puuska puuskalta jokaista aaltoa ja tehdään koko ajan valtavasti töitä, että saadaan nopeus pidettyä siinä kapeassa haarukassa, hajoaa-ei hajoa. Joka ikinen huvivene saadaan purjehtimalla rikki, mutta huviveneilijällä ei ole syytä, tahtoa, eikä useinkaan taitoa ajaa omalla veneellään äärirajoilla.
Vielä hieman lisää, sitten lopetan.
Kilpailu on kokonaisuus, jossa kaikkia osa-alueita on mietitty todella hartaasti. 2-legi on toiseksi kovin, edessä on vielä Horn. Suunnittelijoiden on kumminkin pitänyt pohtia kokonaisuutta, jossa ääripäinä ovat eteläinen jäämeri ja päiväntasaajan tyvenet. Ei ole järkeä rakentaa venettä, joka on pomminvarma näille kahdelle eteläiselle legille ja aivan tolkuttoman hidas heikkotuulisilla pätkillä. Päiväntasaajan kieppeillä yksin seiloreiden liikkumista veneessä rajoitetaan siten, ettei omalla painolla heilutella venettä tarpeettomasti. 70 jalkaista lättäpöhjaista 'laivaa'!
Veneet ovat suunniteltu avomerikiitureiksi ja nuo satamakisat ovat vähän kuin formulalla koittaisi parkkipaikalla ajaa tosissaan. Yksikään veneistä ei tule maaliin ilman vaurioita, mutta osa tiimeistä pitää vauriot visusti omana tietonaan. Toisinkin päin tapahtuu, eli liioitellaan tapahtumia ja koitetaan saada vastustaja pikkuisen herpaantumaan.
Kokonaisuus on kumminkin se, jolla tämä kisa voitetaan. Voittajalla ei ole vahvin vene, paras kippari, eikä paras maaorganisaatio. Mutta voittajalla ei ole taatusti yhtään turhaa äijää, palikkaa tai huuhaata millään osa-alueella. Kalusto on aivan erlaista, kuin whitbreadin aikoihin. Nämä ovat todella rapeita niihin vanhoihin veneisiin verrattuna. Ja niin kalliita, että suomesta ei enää jäljellä olevien pankkien sponssirahat riitä yhdessäkään edes yhteen veneeseen. Mikä on harmi. Suomesta on moni seilori käynyt hakemassa vauhtia kovista avomeripurjehduskisoista ja siksi itse olisin erittäin utelias näkemään, miten kotimainen miehistö nykyään pärjäisi huippuveneellä. Huippuveneen suunnittelijoita meillä ei valitettavasti ole.
Loppu.
Kiitokset vaan, tuo porttijuttu on varmaan satunnaiselle kisan seuraajalle siksikin hankala, kun nuo "jäävuoriportit", jotka on lisätty legille ilmeisesti jälkikäteen, eivät näy volvooceanrace.org sivujen tilannekartassa, vain se alkuperäinen kerguelenin kautta kulkeva oletusreitti. Ja niiltä sivuilta on hankala löytää mitään legin taustatietoa. Ei siellä kartalla myöskään näy missä sijaitsee uusi pisteportti. Antamasi linkki kertoo jotta: "The first gate will be approximately by the Illes Crozet region and the second near the Kergulen Islands. The scoring gates will be at the longitude of the Kerguelen Islands about halfway to Australia and Eclipse Island, which is just on the southwestern corner of Australia" Eli veneet ohittivat ekan pisteportin pari kolme vuorokautta sitten, mutta näkyykö siitä racen sivuilta tulostiedot?
Muutenkin kisan viralliset sivut antavat varsin pintapuolista infoa, nuo "olosuhteet veneessä" tiedot kertovat aika hyvin tilannetta, mutta esim. säätiedotus on sellaista engliksahebreaa, ettei siitä vinkumatta ota selvää. Eikä säätiedotuksessa näy, milloin se on annettu. Isobaarikartta on, mutta kun se olisi selkeämpi, mahd. tuulitiedoilla oleva vaihtoehto isobaarien lisäksi... Olisi informatiivisempi.
Itse asiassa aika alkeelliset nettisivut ottaen huomioon kuinka paljon rahaa tuohon leikkiin on muuten törsätty.
Olosuhteet ovat varmaan kuvaamasi, mutta ihan tosissaan siellä on nyt sunnuntaipurjehduskeli verrattuna siihen mitä siellä voisi olla!
Ajattele nyt, sivumyötäistä tuulta 10-15 m/s, kun vene liikkuu eteenpäin samaa vauhtia. Kannella melkoisen tyynet ja lämpimät kelit, etenkin kun veden lämpö 12-14 C. Kait aika paljon mukavampaa kuin kryssi 20-30 m/s kelissä ja veden ollessa puolenkymmentä astetta kylmempää. Mitä lie ilman lämpötilat siellä, keskikesähän eteläisellä pallonpuoliskolla on meneillään.
Siinä en ole yhtään eri mieltä, etteikö liukuvalla veneellä liikkuminen olisi epämiellyttävää ryskytystä. Sen vuoksi mieluummin purjehdin tai ajelen fiskarilla, mutta kiireinen elo saa lähtemään verkoille pulpettiveneellä. Nopeaa, mutta ei kivaa jos meri röykyttää. Kait samasta on kyse, tosin noilla isoilla potenssiin kymmenen...
Jos olette seuranneet amerikkalaisten purjehdusfanaatikkojen VOR-keskustelua, mollauksen kohteena on lähinnä B. Farr, ja muut veneiden suunnitteluun osallistuneet. Rivien välistä voi myös miehistön kommenteista lukea, etteivät he missään nimessä ole tyytyväisiä veneiden kestoon. Suurimmat "kiitokset" saavat kölit, joiden hydrauliikat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, ja joiden kestävyys on iso kysymysmerkki jo sinänsä. Itseänikin arvelluttaisi lähteä merellä, jos pitäisi koko ajan miettiä kölien kestävyyttä (so. mihinköhän asentoon se köli tänään jää...).
Tuolla sailinganarchy.comin VOR-foorumilla kannattaa myös käydä vilkaisemassa. Ja tämän ING/Brunel veneen nettisivuilta www.brunelteamwork.nl saa myös jonkinlaista kuvaa näiden porttien sijainnista ja vaikutuksesta reittivalintoihin. Olet kyllä täysin oikeassa siinä, että virallisilta sivuilta asia saattaa jäädä hämärän peittoon eikä noiden porttien logiikka muutenkaan oikein aukea nopealla vilkaisulla.
Viimeiseen lauseeseen kokemuksen tuoma korjaus.
TERÄKSISTÄ HUVIVENETTÄ EI SAADA PURJEHTIMALLA RIKKI!
Volvo Open 70 luokka eroaa aika paljon VO 60:stä, ei ainoastaan nopeudessa (n 25 % nopeampi) vaan myös siinä että miehistön turvallisuuteen ja mukavuuteen on säännöissä kiinnitetty huomiota (kaikilla 9-11 miehistön jäsenillä pitää olla omaa punkka, lämmitin, pentteri, näkösuojattu vessa, eriilinen navigointipiste, erillinen kommunikointipiste ym ovat pakollisia). Pitkä osa keulasta on eristetty vesitiiviillä laipiolla, eli vaikka ajaisi suoraan esteeseen vene todennäköisesti jää pinnalle. Jokaiselle veneelle tehdään käytännön oikasutesti, eli vene lasketaan veteen ylösalaisin, sen jälkeen saavat sisällä olevat mihet oikaista paatti hydrauliikan avulla.
Kaikki tuntuu unohtaneen että silloin kun VO60 tuli markkinoille niin kyllä niitäkin hajosi samalla tavalla. Ei nämä veneet ole "heikkoja" vaikka ne ovat kevyitä. Tavallisiin perheveneisiin verrattuna ne ovat monikertaisesti kestävämpiä!
Mutta niin ovat myös voimat jotka kohdistuvat niihin! Kun nopeudet korkeassa allokossa lähentelee 40 solmua se ei oikein ole verrattavissa Bavariaan jonka köli 7 solmun nopeudessa tippuu ihan "muuten vaan".
Kanttavat kölit ovat olleet ongelmallisia, mutta tämä oli tiedossa jo ennen kuin sääntö julkaistiin. Siksi esim kääntö hydrauliikka koostuu kahdesta erillisestä järjestelmästä, vaikka yksi riittäisi. Suunnitelijoilla ei ole paljon kokemuksia kääntököliin kohdistuvista hetkellisrasituksista. Nyt heillä on.
Osa näistä ns "köliongelmista" ei liity hajoamiseen vaan sähkösesti kääntyvän kölin kääntönopeuteen joka vaihtelee 10 - 40 s eri veneiden välillä. Hitaimilla on ala-asema varsinkin satamakisoissa.
Se on totta että mikä tahansa vene saa rikki jos oikein yrittää. VOR veneet ajetaan kestävyytensä äärajalla, ja joskus inhimmillinen virhearviointi voi olla syy hajoamiseen.
Onhan se hyvä että ihmisillä on näkemyksiä näistä veneistä. Liian jyrkkiä mielipiteitä ei ehkä kuitenkaan ei kannata tuoda julki, täytyy muistaa että sekä suunnittelijat että purjehtijat ovat ammattilaisia jotka tietävät mitä ne tekevät.
Vielä pieni vertauskuva: Nämä veneet ovat verrattavissa F1-autoihin. Ajatelkaa miten monta autoa hajoaa joka kisassa. Moottori kestää 2 kilpailua, sen jälkeen se on vaihdettavaa kokonaan. Miksi autot ei rakennetaan kestävimmiksi, tavallinen perheauto kestää ehkä 200-500 kertaa kauemmin? Vastaus on yksinkertainen: Jos rakennetaan kestävämpi auto sillä ei voiteta kilpailuja.
Tuosta linkistä tosiaan sai riittävän kuvauksen pisteistä ja porteista. Jäävuorien jälkeen heti toisena ajatuksena tuli mieleen kilpailujärjestäjien tarkoitus saada edes pari venettä ehjänä maaliin kierrättämällä niitä vähän leppeämpien olosuhteiden kautta. Sponsorikaan tuskin ihastuisi ajatuksesta, että kilpailua käytäisiin parin kolmen maaliin ontuvan veneen kesken, puhumattakaan yhdestäkään matkalle uponneesta veneestä. Ei todellakaan sopisi sponsorin imagoon.
Ehkä noista hajoamisista voi syyttää lastentauteja uudentyyppisen veneen suunnittelussa. Joka tapauksessa ylilyönnit ovat aika selviä, jos näissäkin oloissa jo kolme venettä seitsemästä kärsii rakennevaurioista. Sailing anarchyn vaille virallisempaa vahvistusta jäänyt huhu kertoi ykköslegillä runkovaurioista molemmissa Amroissakin. Seuraavalla kierroksella näemme varmasti kestävämpiä veneitä ja silti luultavasti uusia vuorokausiennätyksiäkin, täytyyhän kehityksen kehittyä
No, F1 hajotessa varikolle kävellessä saattaa tulla hiki, ellei saa mopokyytiä. Etelämereltä käsin varikko on uimareissun päässä :-(
Tuntuu kuitenkin siltä että nämä veneet ovat "heikkoja", myös niillä purjehtivien mielestä. Mike Sanderson, AMBRO 1:n kippari kirjoittaa:
Now I know that Juan K will shoot me for saying this, even though I did go on about it a lot during the design phase, and I am sure that Russ Bowler and Bruce Farr who I know so well over the years will also think that I have gone slightly mad out here, but it must be the case: All the boats now in their lifetime have broken bits which they 'shouldn't have', so quite clearly there are dynamic loads going on which the models aren't detecting.
Voisitko kirjoittaa samantien suomeksi kun kerran kirjoitat.
Häveliäisyys syistä oikeinkirjoitukseen tuskin kannattaa kiinnittää huomiota olethan anonyymikirjoittaja.
Miksi toistat/copy valmiiksi kirjoitettua tekstiä? Tuota ko Amron sivua on nyt tyrkytetty 2 päivää ja tekstit on siellä kaikkien nähtävillä.
keksi tollo muuta tekemistä!
Eipä häveliäisyys mitään estä, mutta mitäpä sitä muuta aamuyöstä kuin käännöstyötä. Jotenski tuohon suuntaan sanaili Amron kippari:
Nyt tiedän että Juan K ampuu minut tämän lausumisesta, siitä huolimatta että kävin sitä paljon läpi suunnitteluvaiheessa, ja olen varma että vuosien mittaan hyvin tuntemani Russ Bowler ja Bruce Farr ajattelevat että olen tullut kevyesti hulluksi ”siellä jossain”, mutta tästä täytyy olla kyse: Joka veneestä on särkynyt osia, jotka eivät olisi saaneet sitä tehdä, joten melko selvästi nyt vaikuttavat sellaiset dynaamiset voimat joita mallit eivät havainneet.
Kiitos Viki
Farrin toimistosta kerrotaan jotta:
http://www.volvooceanrace.org/news/article/2006/january/bowleronkeels/index.aspx
But despite these recurring issues being unique to the Farr office, Bowler has revealed the problems, which have been caused because the rams appear to be too small to support the loads placed upon them, are a shock to his team. He believes his company is not at fault as the hydraulic engineering was carried out by a different organization.
Bowler has now scheduled a trip to Melbourne on Sunday 22 January to study the damage before setting a course of action.
“It appears the rams are undersized and can’t do the job,” he said. “It’s something we don’t know a great deal about; we are not hydraulic engineers. We are trying to meet with the designers (of the hydraulic rams) to decide what the problems are and see if they can be fixed. It’s going to depend on what their findings are.
Kun täällä nyt on niin kritisoitu tätä lontoon murteen vääntämistä härmäksi, niin miksipä viisisin vaivautua.
Kuitenkin keskeisimmät huomiot: Farrin toimiston edustaja kertoo jotta eiväthän he ole hydrauliikkainssejä, ne on suunnitellut toinen (nimeltä mainitsematon!) firma. He YRITTÄVÄT (!) tavata suunnittelijat ja katsoa JOS ongelmat voidaan korjata...
Kannattaa vilkaista tuo koko teksti laittamastani linkistä, uskomaton ja koominen "käsienpesu" Farrin puolelta (jos hallitset lontoon murretta). Suurin syy tapahtuneeseen on "nojatuolikirjoittajilla" (kuten minä, jees), muutenhan kaikki sujuu hyvin?
http://team.abnamro.com/web/show/id=107902
Ainakin on pojilla märät oltavat.
Tuo videoklippi piti oleman siltä ennätysvuorokaudelta, ainakin suunnilleen. Silloin aallonkorkeus oli maksimissaan paria metriä ja lenssiä.
Nyt jo pari vuorokautta kärkiveneet ovat vetäneet hankavastaiseen, jopa välillä tiukempaakin kryssiä. Aallonkorkeus neljää metriä. Mitenkäs se vesi nyt lentää jos myötäisessäkin oli tuollaista ryskytystä? Ei taida pystyä videoimaan?
artikkeli SA.ssa.
Kannattaa lukasta "keel deal" by Don Jones.
Onko köliongelmat VOR sääntökirjan aiheuttaman maksimipaino limiitin/stabiliteetin aikaansaama ongelma?
Sekä sen, että edes veneiden suunnittelijat eivät osanneet odottaa veneiltä sellaisia vauhteja mitä niillä ajetaan?