Itse AMK:ssa opiskelleena ja yliopistosta valmistuneena voin sanoa olevani objektiivinen kun kerron AMK:ssa opiskeleville että opiskelut AMK:ssa eivät vastaa millään lailla yliopiston opintoja vaikka kuinka sitä haluataan tai opettajat haluavat. Lisäksi vaikka lainopillista estettä termille Univesity of Applied Sciences käytölle ei ole, on tämän käyttäminen kuitenkin käännösvirhe ja halventaa molempien osapuolten opiskelijoita. Voin kuvitella minkä kuvan joku Euroopan eliittiyliopiston opiskelija saa kun tulee Euroopasta tulee Suomeen "yliopistoon" ja katsoo lapsellista käytöstä sivusta sekä opetuksen tasoa.
Monella AMK opiskelijalla valitettavasti vaan sattuu olemaan sellainen käsitys että opinnot vastaavat korkeakouluopintoja koska niin kerrotaan jo ensimmäisestä johdantokurssista lähtien. Ja jos kriittisyyttä ei riitä kyseenalaistamaan mitä siellä kuulee niin kertoo se paljon jo opiskelija materiaalista. Meille kerrottiin liiketalouden ko:ssa että meistä tulee sama kuin kauppakorkeasta valmistuneista. Tätähän en tietenkään usko vaan menin ja luin kauppakorkean pääsykokeeseen ja pääsin oikeaan korkeakouluun. En menisi alleviivaamaan sitäkään mitä opetusministeriö on sanonut termin korkeakoulu käytöstä.
Tilanne on se että AMK:t eivät suostu pysymään lestissään ja koettavat koko ajan korottaa kärsinyttä mainettaan esim muuttamalla koulutusohjelmien ja koulujen nimiä ja tekemällä tutkimusta. On kuitenkin halventavaa Suomen tiedeyliopistoja kohtaan käyttää nimeä yliopisto ammattikouluista kehitetyistä oppilaitoksista, oli se sitten millä kielellä tahansa.
Tästä seuraa juuri se että kilpailu kiristyy kiristymistään ja suomeen muodostuu eliittiyliopistot, ja aivan turhaan. Jo nyt on korkeakoulututkintoja on AIVAN liikaa. On lähestulkoon mahdotonta saada alansa työtä ja on naurettavaa että monilla kassahenkilöillä on ensin 13 vuoden peruskoulutus ja neljän vuoden korkeakoulutus. Tästä kärsii sekä opiskelija, joka toiveikkaana on uhrannut ison osan elämästään opinnoille sekä suomen korkeakoululaitoksen uskottavuus.
Monella AMK opiskelijalla valitettavasti vaan sattuu olemaan sellainen käsitys että opinnot vastaavat korkeakouluopintoja koska niin kerrotaan jo ensimmäisestä johdantokurssista lähtien. Ja jos kriittisyyttä ei riitä kyseenalaistamaan mitä siellä kuulee niin kertoo se paljon jo opiskelija materiaalista. Meille kerrottiin liiketalouden ko:ssa että meistä tulee sama kuin kauppakorkeasta valmistuneista. Tätähän en tietenkään usko vaan menin ja luin kauppakorkean pääsykokeeseen ja pääsin oikeaan korkeakouluun. En menisi alleviivaamaan sitäkään mitä opetusministeriö on sanonut termin korkeakoulu käytöstä.
Tilanne on se että AMK:t eivät suostu pysymään lestissään ja koettavat koko ajan korottaa kärsinyttä mainettaan esim muuttamalla koulutusohjelmien ja koulujen nimiä ja tekemällä tutkimusta. On kuitenkin halventavaa Suomen tiedeyliopistoja kohtaan käyttää nimeä yliopisto ammattikouluista kehitetyistä oppilaitoksista, oli se sitten millä kielellä tahansa.
Tästä seuraa juuri se että kilpailu kiristyy kiristymistään ja suomeen muodostuu eliittiyliopistot, ja aivan turhaan. Jo nyt on korkeakoulututkintoja on AIVAN liikaa. On lähestulkoon mahdotonta saada alansa työtä ja on naurettavaa että monilla kassahenkilöillä on ensin 13 vuoden peruskoulutus ja neljän vuoden korkeakoulutus. Tästä kärsii sekä opiskelija, joka toiveikkaana on uhrannut ison osan elämästään opinnoille sekä suomen korkeakoululaitoksen uskottavuus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itselläni on tutkinto menossa sekä AMK:ssa että yliopistossa, ja valitettavasti täytyy yhtyä Annis:n näkemyksiin. Juuri noin minäkin olen sen kokenut ja koen.
Tähän kärsijöiden listaan...
"Tästä kärsii sekä opiskelija, joka toiveikkaana on uhrannut ison osan elämästään opinnoille sekä suomen korkeakoululaitoksen uskottavuus."
...lisäisin kansantalouden. Saatavilla oleviin työtehtäviin nähden vuosia ylikoulutetut ovat poissa tuottavasta työstä koko sen ajan, minkä ovat turhaan koulunpenkillä. Minä olen tietysti paraskin puhuja, kun itse suoritan kahta tutkintoa ja vain aika näyttää koulututinko minäkin itseni yli, myönnetään. Mutta ei minun mahdollinen kanssasyntisyyteni muuta itse asiaa. Jos kymmeniätuhansia ihmisiä koulutetaan vuosikausia turhaan, se maksaa jo sinällään. Lisäksi he ovat saman ajan poissa työelämästä, joten kansantalouden menetys on kaksinkertainen.
Melkoista yliopistoa oletkin käynyt, kun et osaa edes oikeinkirjoitusta.
Tässä juuri huomaa eron yliopistolaisten ja AMK.laisten välillä. Kirjoittaapa kuka tahansa mitä tahansa, niin vain amisten joukosta löytyy näitä hehettelijöitä,tyhjän naurajia ja kirjoitusten ulkoasuun puuttujia.
Onhan tämä tiedetty. Jo ajat sitten.
Omalla kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että hakiessani työpaikkaa minulle laitettiin tehtäväksi pienimuotoinen "konstruktioharjoitus", jossa kysyttiin lähinnä perusasioiden perusasioita. Eihän tuossa mitään.
Kysyin palautetta saadessani ihmettelevään sävyyn, onko tällaisten itsestäänselvyyksien kysyminen osoittautunut tarpeelliseksi. Osastopäällikön mukaan heille hakee töihin sekä vastavalmistuneita että useamman vuoden "kokemuksen" omaavia suunnittelijoita töihin, joilta puuttuu koneenpiirustuksen alkeiden tuntemus.
Kuului koskevan sekä AMK- että yliopistopohjaisia insinöörejä.
Tällainen 90-luvun puolivälissä "wanhasta kunnon tekusta" valmistunut koneinssi on klapilla päähän lyöty.
Suomessahan päätettiin juuri tuolloin antaa korkeakoulutus yli 2/3 ikäluokasta.
"Koulutustason nousu" ja "koulutuksen tason nousu" ovat KAKSI ERI ASIAA.
Olen tupakoiva korkeakoulu- opiskelija. Ennen olin tupakoiva amk. opiskelija. Sit' ennen olin tupakoiva lukiolainen. Lukiossa ja yliopistossa tupakkapaikoilla tupakoidaan. Amk.ssa tupakkapaikoilla painittiin ja varjonyrkkeiltiin!!
Juttua oli autoista ja ryyppyreissuista. Meno oli juuri sellaista, millaista olen ajateelut tupakkaporukan juttujen olevan ammattikoulussa.
Tuota amk.n tupakkapaikkaa ajattelen miettiessani amk.ta kokonaisuutena.
Todella saalin ulkomaisia vaihtareita. Mikali vaihtari kay myos jollain yliopistolla, mahtaa han ihmetella mika tama suomen University of Applied Sciences onkaan.
Hallaa on tehty suomelle.
Joo, tiedan ei kannattaisi polttaa.
Ku toi statuspuoli tulee hoidettua himaa jo ton koulutuksen avulla, ni ei tartte vapaa-aikana spennaa koko aikaa...
Kuules Annis, tämä käännös ei todellakaan ole suomalaisten keksintö, vaan on jo ollut käytössä monessa Euroopan maassa. En tässä kommentoi onko nimi huono vai hyvä. Menepäs googlettamaan kuinka paljon löytyy university of applied sciencejä, vaikka muualta maailmasta.
Kun meillä on vapaus valita teemmekö tyhmyyksiä toisten perässä vai emme, ei "Ei me tätä itse keksitty, me vaan matkittiin" ole mikään puolustus.
Ja eivätköhän esim. saksalaiset Facchochschule-opiskelijat ole tasan selvillä oman koulutuksensa tasosta ja lokerosta. Suomessa taas AMK-opettajat tuntuvat luovan ihan tahallaan opiskelijoilleen epärealistisen korkeita käsityksiä koulutuksestaan.
Tiedän vallan hyvin, että sitä ollaan käytetty muissa maissa. Sitä en tiedä millä oikeudella. Kyseessä on kuitenkin Suomen koulutuspolitiikka, jossa duaalimalli on käytössä; ja tätä rajaa ammattikorkea ilmeisesti haluaa hämärtää. Ihmettelen vain tätä egon pönkitystä, kun käännökset ovat jo monella kielellä olemassa (ks. alla).
Mielestäni yliopisto käännöksen käyttö aiheuttaa sekaannusta ja esimerkiksi ulkomaille työnhakuun mentäessä on varmasti hankalaa tietää mikä ero University of applied Sciences ja Universityn välillä. Suomessa varmaan tiedetään, että toinen on wannabe university.
ammattikorkeakoulu s, vocational high school, polytechnic (br)
ammattikorkeakoulu (s): école professionnelle supérieure (f)
ammattikorkeakoulu s, fackhögskola (-an,-or,-orna), yrkeshögskola
ammattikorkeakoulu s, Berufshochschule (f; die ~n), Fachhochschule (f;