11-vuotias poikani meni urheiluliikkeeseen lenkkariostoksille. Hänenelle myytiin 150 euron lenkkarit !! Hänellä sattui olemaan juuri senverran säästöjä, jotka oli ottanut mukaaansa. Olimme antaneet pojalle hintarajaksi 50 euroa, mutta lapset eivät aina tottele.
Voiko kauppias myydä noin vain törkeän kalliit kengät 11- vuotiaalle lapselle, jolla ei ole vielä kovin kattavaa käsitystä rahasta ja hinnoista? Näköjään. Jos minä olisin kauppias, niin olisin soittanut vanhemmille ja varmistanut asian. Poika pani uudet kengat jalkaansa ja tuli kotiin.
Mitä laki sanoo tässä kyseisessä tapauksessa, tai mitä mieltä olette?
Minä kerron jatkossa miten jatko meni, kun vaadin kauppiasta perumaan kaupan.
Voiko kauppias myydä noin vain törkeän kalliit kengät 11- vuotiaalle lapselle, jolla ei ole vielä kovin kattavaa käsitystä rahasta ja hinnoista? Näköjään. Jos minä olisin kauppias, niin olisin soittanut vanhemmille ja varmistanut asian. Poika pani uudet kengat jalkaansa ja tuli kotiin.
Mitä laki sanoo tässä kyseisessä tapauksessa, tai mitä mieltä olette?
Minä kerron jatkossa miten jatko meni, kun vaadin kauppiasta perumaan kaupan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Käsittääkseni holhooja voi purkaa alle 15-vuotiaan tekemän kaupan.
11-vuotias poikasi on juridisesti kyllä oikeuskelpoinen, mutta ikänsä puolesta vielä oikeustoimikelvoton henkilö.
Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, ettei hänen tekemänsä oikeustoimi (eli lenkkareiden osto) ollut pätevä, sillä eräs sopimuksen synnyn perusedellytyksistä eli kummankin osapuolen oikeustoimikelpoisuus ei ollut täyttynyt.
Ikänsä puolesta hän saa kyllä tehdä luonteeltaan vähäisiä oikeustoimia, mutta hinnan ollessa näinkin huomattava, on purkuedellytys selvästi olemassa.
Tällaisessa tilanteessa oikeustoimilain mukaan "kummankin osapuolen on palautettava se, mitä on pätemättömän oikeustoimen perusteella saanut.". Eli poikasi palauttaa lenkkarit ja myyjä rahat.
Täytettyään viisitoista poikasi saa kylläkin käyttää itse hankkimansa tulot miten haluaa, muttei sitä ennen.
Näinhän se on. Hyvä vastaus.
Kyllä siinä niin kävi, että kauppias perui kiltisti kaupan, tosin pienen nikottelun jälkeen.
Kauppias osoitti fiksua tyyliä ja alansa määräysten tuntemusta.
Vaikeata kauppiaankin olisi ostohetkellä ollut alkaa penätä kirjallista lupaa lapselta (tai kotisoittoa), jos ostaja on esiintynyt vakuuttuvasti. Sanoit, että "lastenhan aivoitukset nyt ovat mitä ovat" (et aivan noilla sanoilla). Myyjä on ehkä kysynytkin, onko lupaa lenkkarihankintaan.
Kaikki päätyi kuitenkin hyvin, hienoa!
11- vuotias lapsi osaa varmaankin esiintyä niin vakuuttavasti ja luotettavasti, ettei kauppialla tule mieleenkään otaa yhtä soittoa ja tarkistaa asia:-):-)
Tarkistusoitto on hyvin nopasti tehty. Tässäkin tapauksessa se olisi auttanut ja turhilta juoksuilta olisi vältytty.
Kyllä kaupassa myydään, jos rahaa asiakkaalta löytyy. Ei edes periaatteessa ole kaupan tehtävä valvoa vanhempiensa lapsilleen antaman rahan käyttöä; se on vanhempien tehtävä! Mielestäni ei ole kovin viisasta antaa 11-vuotiaalle suuria rahasummia ja edellyttää muiden niiden oikeasta käytöstä huolehtivan. Ensi kerralla anna lapsellesi vain se summa rahaa, jonka hän saa ostokseensa käyttää. Kauppias toimi täysin oikein.
Laki sanoo, että alle 15-vuotias LAPSI EI OLE oikeustoimikelpoinen. Kauppias teki siis väärin myydessään 11-vuotiaalle lapselle kalliit lenkkarit. Asiassa ei ole edes väittelyn aihetta. Lapsi voi ottaa rahaa mukaansa vanhempien tietämättä, mutta kauppiaan ahneus ei saa kuitenkaan johtaa lainrikkomuksiin.
Yksi tarkistusoitto olisi riittänyt estämään kaupan. Kauppiaan oli siis aivan pakko perua ko. kauppa. Nostan tälle tomeralle äidille muutenkin hattua, sillä hänellä on aivan oikea ote lastenkasvatuksessa, toisin kun tällä toisella äidillä.
Kauppias ja äiti toimivat molemmat oikein. Perheillä on eroja tulotasoissa ja myyjien on hankala sanoa, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Kaikkien "alaikäisten" perään on vaikea kauppiaan soitella, kuitenkin.
Tämän takia huumiden ja alkoholin käyttö lisääntyy nuorten keskuudessa. Eikö mielestäsi vanhemmalla ole edes tässä asiassa mitään vastuuta? Mieti nyt vähän, ensisijainen vastuu lapsen kasvattamisesta on holhoojalla, jolla ei tässä onneksi tarkoiteta Suomen valtiota (vielä).
Fiksu kauppias palauttaa rahat nikottelematta. Pieni poikani käy joskus yksin kaupassa tai jäätelöautolla. Kummassakin tapauksessa olen keskustellut myyjän kanssa ja kysynyt, mitä tehdään jos poika tulee ostamaan 50 euroa kourassaan ja haluaa ostaa vain viidellä. Niin kaupassa kuin jäätelöautolla myyjä kertoi, että heitä on kielletty kauppaamasta lapsille mitään ylimääräistä, eli ei yritetäkkään tuputtaa mitään muuta kuin se, mitä lapsi on tullut hakemaan. Näin siis toimitaan hyvissä kaupoissa, huonoista ei onneksi ole kokemusta.
Tuota noin, lapsesi olisi varmasti tehnyt toisaalta hyvät kaupat siinä mielessä, että hyvälaatuiset kengät kyllä maksavat tuon verran.
Ilmeisesti myyjä on ajatellut, että siinäpä lapsen vanhemmat osaavat ajatella lapsen parasta, kun satsaavat rahaa hyviin kenkiin.
Itse ostin juuri koulujen alkamisen alla 11-vuotiaalle pojalle ja 14-vuotiaalle tytölle uudet kengät ja rahaa paloi näihin lähes 400 euroa. Mutta taatusti ei tarvi ostaa uusia kuukauden tai kahden päästä.
Ajattelen äitinä niin, että tingin vaikka mistä muusta, mutta en kasvavien lasten ja nuorten kengistä. Niiden päällähän se matka taittuu, eikä kunnon kenkien merkitys ole aivan vähäinen heidän aikuisuuttaankaan ajatellen.
Tämä tosin on vain mielipiteeni - tietysti äidillä oli tässä tapauksessa oikeus purkaa kauppa. Uskonpa silti, että 11-vuotias olisi halunnut ne kengät ja ollut vieläpä ylpeä siitä, että on osannut mieleiset ja laadukkaat ihan itse, asiantuntevan kauppiaan avustuksella, ostaa.
T. Äiti Helsingistä
Toisaalta, lasten jalkakoot kasvaavat yllättävän nopeasti. On suorastaan typerää kuluttaa yli 100€ kenkiin, jotka n. puolen vuoden (VOI olla kärjistetty) päästä ovat jo pienet! Eikä se hinta ole välttämättä laadun tae!
En ole kanssasi lainkaan samaa mieltä. Laatu kyllä maksaa, mutta aivan vastaavaavia ja yhtä kestäviä kenkiä on saatavana. Nyt oli kyse siitä, että määrätty merkki on mainonnan ym. avulla saatu haluttavaksi ja juuri lapset ovat mainonnan ja muodin vietävissä.
Lisäksi kavereiden ja koulutovereiden painostus saa aikaan sen, että määrätty merkki on muka paras. Jos aina antaa lapselle periksi ja tekee niinkuin lapsi haluaa, niin ollaan pahoin metsässä. Lapsen on totuttava myös pettymyksiin ja siihen, ettei aina voi saada mitä haluaa.
Poikani kyllä itki kun vein kengät takaisin kauppaan, mutta olen varma, että hän myös oppi jotain tärkeää elämästä, eli aina ei voi saada mitä haluaa. Ostin hänelle puolet halvemmat lenkkarit ja kummasti nekin kelpasivat, kun tiesi, ettei muuta ollut tarjolla.
Elämässä on muutakin arvokkaampaa, kuin ylpeily materialla ja kengillä. Sellainen ylpeily on väärä tie elämässä.
Olen samaa mieltä toisen äidin kanssa. Veikkaanpa että 11-vuotias saattoi olla hyvinkin tyytyväinen kauppoihin ja uusiin lenkkareihinsa. Ehkä hän ei tykännyt kun joutui palauttamaan ne. jos se 150e oli hänen niin minä olisin antanut hänen käyttää ne uusiin lenkkareihin jos hän haluaa. mutta minä olenkin minä.
Sanoit itse että hintaraja oli 50 euroa mutta lapset eivät aina tottele. Miksi lapsellasi siis oli mukana 150 euroa? Ehkä vika ei ole pelkästään myyjän vaikka hänkään ei täysin korrektisti ole välttämättä toiminut.