Lueskelin uutta Pro Sail lehteä ja sivulta 84 alkavasta jutusta saa sen kuvan, että vanhat Maxit (Fenix, 33, 999 ja Magic)olisivat olleet halvalla tehtyjä veneitä, joissa laadulla "ei brassailtu". Muutama muukin ruotsalaisveistämö olisi tehnyt veneitä samalla periaatteella. Olen kuitenkin täältä huippuasiantuntijoiden palstalta ollut ymmärtävinäni, että vanhat skandiveneet ovat erinomaisen laadukkaita. Miten tämä nyt sitten oikeasti on? Täältä varmaan löytyy tietoa asiasta.
Äimänä?
kale
264619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tiesitkö muuten, että skandimerkkejä on kymmeniä?
En tiennyt. Luulin, että jutussa mainitut Maxi, Albin ja Omega ovat ainoat. Mitä muita merkkejä on?
Ohlson ja Shipmann.
HR, Najad, X, Linjett...
Mistä tiedät, että mainitsemasi veneet ovat "laadukkaita". Erityisesti X:n osalta olisin vahvasti eri mieltä. Onko sulla omakohtaisia kokemuksia vai onko tietosi "kaikkihan sen tietää" -tyyppistä?
80-luvulla harrastettiin melko paljon ruiskulaminointia (eli maalausruisku josta puhalletaan kuitu/hartsiseos joka sen jälkeen rollataan). Ruiskulaminointi on helppo todeta, pinta sisäpulella on melko karkea ja siinä ei ole mitään säännöllistä kuviota. Kriittiset kohdat (esim rustirautakiinnitykset) tehtiin lasikuitukankaalla.
Ruiskulaminoinnin vaikeudet ovat tasapaksun laminaatin aikaansaanti sekä melko alhainen kuitu/hartsi-suhde (ainoastaan kuitu antaa kestävyyttä) mikä johtaa suurempaan painoon. Hyvänä puolena on että delaminointi (kerrokset irtoavat toisistaan) on erittäin harvinaista.
Lisäntyneen painon takia ruiskulaminoidut veneet katsotaan "vähemmän" laadukkaiksi. Käsityönä väsätyt veneet joissa on sandwich-runko (huokea väliaine esim vaahdotettu PVC tai balsa kahden lasikuitukerroksen välillä) katsotaan "laadukkaimmiksi.
Totuus on ehkä jossain tuolla keskellä. Ruiskulaminointi ei ole paha ja sandwich-rakenteella on omat ongelmansa (väliaineen vettyminen ja mätäneminen). Kaikissa veneissä on lähes poikeuksetta rakennettu kansi sandwich-periaatteella (painon takia).
Tuo että yleistäisi että vanhat skandiveneet ovat laadukkaita ei ole mahdollista (joku laituriviisastelija paukahtanut painavasti painavan mielipiteensä!). Laatu = hinta, eli Swan, Baltic, Hallberg-Rassy, Storö... varmasti ovat huolellisesti rakennettuja kippoja. Samanaikaisesti tehtiin ns. halpatuotantoa (Artekno, Botnia, Albin marin ym).
Täytyy muistaa että vanhat veneet rakennettiin "sen ajan tekniikalla". Rakennustekniikka (hartsit, kuidut) ovat kehittyneet valtavasti 1965-vuodesta, jolloin ensimmäiset lasikuituveneet ilmestyivät.
Eli yhteenvetona: Tuo myytti "laadukkaista vanhoista skandiveneistä" on suoraan sanottu perseestä temmattu. Jotkut veistämöt tekivät laadukkaita veneitä, toiset eivät.
Tänä päivänä tilanne on aivan samanlainen: Swan (eli tietysti Nautor), Baltic, J-boats ym. rakentavat korkealaatuisia veneitä. Bavaria, Elan, Jeannau ym harrastavat halpaa massatuotantoa.
Friedrich Nietzche sanoi:"ainoastaan keskivertoihminen vihaa kollektiivisesti". Tällä hän tarkoitti että pitää olla aika tyhmä sanoakseen että kaikki ruotsalaiset ovat homoja, kaikki saksalaiset ovat natseja, kaikki mustalaiset ovat varkaita jne. Tai että vanhat skandiveneet ovat laadukkaita. Asiaa on tarkasteltavaa tapaus (vene-)kohtaisesti, mitään yleissääntöä ei ole olemassa!
Jos ootte käyneet 70-luvun skandiveneissä, voitte kyllä todeta reilut marginaalit materiaalien käytössä - kunnon uppouma hyväksyttiin - eikä ole aina hintaluokasta kiinni. Väite kuuluu, että rungon lujuuden osalta Albin Marin ja Artekno pääsivät hyvin lähelle kalliimpia laatuveneitä
(tämä tosin osittain painon kustannuksella).
nuo Maxi veneet sitten, onko lehden artikkelissa perää?
Kirjoitit mm. "Bavaria, Elan, Jeannau ym harrastavat halpaa massatuotantoa." Jos laitat "halpa massatuotantoa" sanojen sijaan "kustannustehokasta teollista tuotantoa", niin ollaan samaa mieltä asiasta.
Hyvä. Erittäin asiallinen kommentti.Kyseiset tehtaat rakentavat veneensä tarkkojen laatustandardiensa mukaisesti, jokainen työvaihe on tarkasteltu huolella ja kokeilut on tehty paljon ennen kun ne siirretään tuotanto veneisiin.
Samaan aikaan pienet veistämöt,oneoff rakentelijat kehittelevät systeemejään erottuakseen joukosta,perustellakseen hulppeita hintojaan...tuovat keskeneräisiä ja kokeilemattomia uutuuksiaan markkinoille jo myydyissä veneissään.
Malli esimerkki mielestäni tälläisestä toiminnasta on esim. kotimainen Intime 40.
Paljon juttuja joita on testattu 1 veneessä.(ok, veneitä kai tehtykkin vain 2 kpl)
Itse ainakin luotan sarjavalmiste veneiden tuotantotapaan enemmän kuin näihin tuurilla rakennetuihin koekappaleisiin.
Laatustandardit voivat olla lähes mitä tahansa. Jos esimerkiksi Lada tekee huonoa työtä ja standardoi laatunsa, niin se tarkoittaa että kaikki Ladat ovat paskoja. Ei laatustandardi välttämättä tarkoita että laatu on hyvää, se voi olla vaikka halvinta. Standardi tarkoittaa vain sitä että sarjatuotannossa kaikki tehdään samalla tavalla.
Pari esimerkkiä, kun en voi puhua kuin omista kokemuksistani:
Omistamassani Albin Balladissa (30 ft) runko on tehty sekä käsin leipomalla että ruiskuttamalla. Laminaattien vahvuudet ovat 25 mm kölin tienoilla ja 8 mm ylhäällä reunoilla. Sisäpuolella koko rungossa on käsin laminoitua suunnattua kuitua, joka tekee rakenteesta siistin niin myös jäykemmän. Kansi on sekä laminoitu että pultattu runkoon kiinni. Minkäänlaisia vuotojälkiä tai rungon muodon muuttumista ei ole havaittavissa, vaikka sitä kaupanteon yhteydessä syksyllä kolmen miehen silmäpareilla yritettiin etsiä. Talven aikana olen ihmetellyt pressun alla, että eikö näissä mikään muutu ajan myötä, kun mitään huomauttamista ei löydy. Ja kaipa vene on jostain syystä sitten saanut ruotsalaisten mukaan A-luokituksen EU:lta.
Toinen esimerkki: ensimmäinen veneemme oli (suomalaisen) Hydrospeedin leipoma H. Veneessä sisämoduli on 15 mm keskilinjastaan sivuilla, toisen rustiraudan alta rungosta puuttui kokonaan jäykiste (toisella puolella se oli!), kölitukit olivat irti, punkat olivat samoin irti rungosta laminoinnin petettyä jne..jne...Rungon oranssissa gelcoatissa näkyi sutimisen jälkiä eli kerros oli epätasainen jne..jne..jne...En vieläkään käsitä, miksi ostimme sen, kun vieressä olisi ollut 5000 mk kalliimpi Arteknon leipoma H. Ehkä vain olimme innokkaita.
Yllä olevassa kommentissa Niätsen lausahdus on osuva: myös suomalainen "laatu" voi olla niin sutta, että hävettää.
Tarkoitinkin laatustandardilla juuri sitä tasa laatuisuutta.Tehdään sitten vaikka huonoa mutta aina samalla tavalla.Kun työmenetelmät ja laatutaso ovat kaikkien tiedossa ei pääse syntymään epämiellyttäviä yllätyksiä.
Jos ostat tahallasi huonoa esim.Ladan standardeilla rakennetun auton,ok.
Jos ostat veneen sama pätee siinäkin.
Jos ostat/teetät veneen joka valmistetaan mutupohjalta ja uusia keksintöjä kokeilemalla...
toivotan onnea tulevaisuuteen.
Oletko tosissasi, että markkinoilla on "tuurilla rakennettuja" veneitä? Voi voi... mieti ensin, sano vasta sitten.
Tuurilla rakennettuja veneitä on todellakin olemassa.Pelästyitkö???
Miten kuvittelet pienten veistämöiden taloudellisten rahkeiden riittävän yksilöllisten ratkaisuiden rakentamiseen.Kyllä menetelmänä käytetään kokeile ja opi taktiikkaa.
Oneoff veneistä suurinosa on toteutettu juuri näin.valmiita osia ja ratkaisuja ei ole ollut tai niitä ei ole haluttu hyödyntää.
Ongelmien ilmaantuessa olet aika yksin murheinesi.Sarjatuotanto vene on turvallinen ratkaisu.
Ikinä en ostaisi yksittäiskappaletta.Ajatelkaapa vian etsinnän vaikeutta,puutteelliset dokumentit,viritetyt rakenneratkaisut jne.
missä kohtaan intimessa on tuuria. Jos otetaan huippusuunnittelijat ja tehdään sarjan ensimmäinen vene, missä on tuuria, paitsi ostajien löytämisessä. Sarjavalmisteveneet suunnitellaan aivan samalla tavalla. Tekemisessä voi olla huonoa tuuria, kun jää laittamatta pari pulttia tai kerrosta kiireessä.
Maxien laatuun, en vain ole laittanut merkille samaa robustiutta kuin 70-luvun Artekno ja Albin Marin-tuotannossa. Nämä Maxit, jotka mainitsit ovat pikkasen uudempia kuin Novat, Balladit ja Ohlsonit, joita tuo aiempi kirjoittaja ehkä ajatteli. Sen sanon, että MAxit ovat sisältä mukavan oloisia, tosin PP:n jotkut vanhahkot mallit ulkonäön kustannuksella. (Tällä palstalla Pellen ja Tord Sundenin joitain malleja pidetään piirustuslaudalta kesken vetäistyinä).
"Tuurilla rakennettuja veneitä on todellakin olemassa.Pelästyitkö???"
Bavaria 42 match
Kyseisen veneen suunnittelija maailman
huippu suunnittelija.
Rakentajana yksi maailman suurimmista veneveistämöistä, jossa osaaminen ja laadunvalvonta varmasti pitäisi olla kohdallaan.
Miksi siis köli tippuu...
Ihmiset tekee virheitä. Vaikka olisi kyseessä suurin ja kaunein veistämö, vaikka olisi kyseessä olisi minkä alan mikä tahansa "paras" toimija, niin virheitä tulee.
Mersujen sähköongelmat, Foordit (?) syttyivät peräänajossa tuleen, käytetään väärää mittajärjestelmää avaruusluotaimessa... kun tarpeeksi tekee niin virheitä tulee. Jos haluaa olla tekemättä virheitä on parasta olla tekemättä.
vähemmän virheitä, kuin muut. Eipä nyt heti tule mieleen, montako virheellistä Najadia on lähtenyt veistämöltä aikojen kuluessa...
Muutaman viikon kuluttuta on taas venemessut Helsingissä. Kokeilkaapa seuraavaa:
Kun astutte halleihin sisään, kuvitelkaa, että ette tiedä veneistä yhtään mitään. Sitten kiertelette ihmettelemässä kaikki matkapurret läpi. Katselkaa rauhassa, käännelkää ovia ja luukkuja, nostelkaa patjoja, koputelkaa rakenteita jne. Mitään erityistä ei tarvitse etsiä, kunhan katselette ja ihmettelette. Kun olette kaikki kiertäneet, menkää messuravintolaan, ostakaa olut, ja miettikää, mikä kaikista pursista oli kaikkein vakuuttavin. Laadultaan, suunnittelultaan, toimivuudeltaan, kuvitellulta merikelpoisuudeltaan. Eli mikä olisi se vene, jonka ottaisitte - vaikka ette tietäisi hinnoista tai veneiden maineesta yhtään mitään?
Veneen hankinta on aina tunneasia. Mikä perkeleen robotti kuvittelet olevasi joka voi analyytisesti pohtia mikä on paras, muuten kuin että olet persaukeinen renkaanpotkija. Tasan tarkkaan 18-kesäiset Corollan omistajat tietävät mikä on paras auto. Kyllä teollinen laatu tulee syrjäyttämään nämä nyrkkipajat jotka Pauligin kahvimainos hengessä koettavat ruikuttaa olemattoman laadun perään.
Jos itse hieron puuveneeeni yksistyiskohdan kymmenettä lakkausta niin se on minun asia, mutten odota että venettä myydessääni sille saan siihen käyttämäni ajan korkojen kanssa takaisin.
Koska purjehdus on nautinto ja siihen ei vaikuta oli lakkauskerroksia 10 tai sitten ei ollenkaan.
Messuvieraiden jono johtaa Bavaria osastolle.Muilla osastoilla saa ihan rauhassa ihmetellä lakkakerroksien paksuuksia ja kölipulttien kokoa.
Viime vuonna suurimmat jonot olivat Nauticattiin, Finngulfeihin ja Najadiin. Ainakin minä pääsin Bavarioihin ja Elaneihin suoraan sisälle...
Voihan rähmä! Myönnän, että veneen hankintaan vaikuttavat myös tunteet, mutta kyllä olisi aika vaikea uskoa, että esim. Bavarian hankinta olisi TUNNEASIA!!!
Et ilmeisesti osaa lukea rivien välistä...
.....väkisin pukkaa semmoinen tunne, ettei muuhun ole varaa..........?