Kans.välinen politiikka

Varmaan parhaiten tuolle diplomaattiuralle valmitsaa kansanivälinen politiikka tai valtio-oppi. Varsinkin valtio-oppia on useammassakin yliopistossa ja tuolla kaupungilla ei ole merkitystä. Kaikkiin kaupunkeihin valtio-oppia on melko hankala päästä opiskelemaan, mutta lukemalla selviää.

Maisterin tutkinnon jälkeen täytyy vielä tapella itsensä ulkoministeriön Kavaku diplomaattikurssille, jonka läpäistyään aukeaa sitten ura ulkoministeriössä. Jos perhettä suunnittelet niin kannattaa vielä miettiä. Nuoret ulkoministeriön virkamiehet työsekentelevät n. neljän vuoden kierrolla vuoroin suomessa, vuoroin jossain vaihtelevassa maassa. Pysyvän asemapaikan saaminen voi viedä vuosia.

ulkoministeriön kurssille ei ilmeisesti ole ihan helpoin päästä alle 5% hakijoista tulee valituksi. Siitä tuossa vähän:
http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040326/diplo.html

Itselläni on samanlaisia haaveita tulevaisuuden varalle ja siksi päädyinkin tänne turkuun valtio-opin laitokselle ja kansainvälisen politiikan linjalle. Eli siis valtio-oppi on täällä turussa se yleisnimi aineelle, joka sitten heti perusopintojen jälkeen jakautuu kahdeksi eri linjaksi. Kv-politiikkaa/Kv-suhteita (sama asia!) voi siis opiskella trella turussa hkissa ja rovaniemellä. Suurin osa diplomaateista on valtio-oppineita, sitten tulevat oikeustieteilijät. Toki muitakin korkeakoulutettuja löytyy, laaja yleissivistys on tärkeintä!

Olen opiskellut kv-politiikkaa ja moni opiskelukavereista on hakenut UM kavakuun. Ja heidän mukaansa ei ole kauheasti väliä, että mitä on opiskellut. Täytyy vaan yksinkertaisesti selvittää valintatestit. Ja toinen tärkeä seikka on hyvä kielitaito. Mitä harvinaisempaa kieltä osaat, sitä parempi.

Tunnen yhden tulevan diplomaatin ja hänen valttinsa oli hyvä venäjänkielentaito. Persoonaltaan ja ulkoiselta olemukseltaan hän ei mielestäni olen kovinkaan edustava, kuten diplomaatin luulisi olevan.

Itsekin unelmoin joskus lukioikäisenä diplomaatin työstä. Mutta eipä se todellisuudessa ole kovinkaan hohdokasta. VAihtaa maata tasaisin väliajoin ja alkupalkka tulevilla diplomaateilla ei päätä huimaa.

Heissan.

Luen tällä hetkellä toista vuotta European Studies; eka vuosi Ruotsissa, yksi Englannista takana. Mietin että kannattaisko kandin jlk vaihtaa kansainväliseen politiikkaan Helsinkiin lukeakseen siitä maisteriksi, että saisi vähän laajempaa otetta diplomaatin uraan. Mitä mieltä?

Tuntuu että jos haluaa UM:lle töihin ni ois hyvä et ois opiskellu ees osan Suomessa, kun taas jos suuntaa EU:hun, ni kirjavuus on valttia sen suhteen että monipuolisuus palkitsee. Lieneekö tämäkään totta...Kuitenkin kavakussa arvostetaaan sitä, että on kokemusta ulkomailta.

Meitä "eurooppalaisia" on eniten palkattu Brysseliin sun muihin EU-hommiin, mutta kyllä se ulkoministeriö eniten kiehtoo. Opintoihin kuuluu pakollinen harjottelu ja meinasin johonkin suurlähetystöön itseni hinata byrokratiaa oppimaan. Jos ei diplomatia-ura aukene, niin ajattelin keskittyä NGOihin ja lukea kehitysmaatieteitä vai miksi lie itseään kutsuvatkaan. Kumpikohan lie antosampi urakehitys.

Kuka tietää miten kielitaidosta pisteet kertyy?
Onko eroa, jos osaa kieltä esim. hyvin vai lähes natiivin tasolla. Itsellä sujuu ne kolme "pakollista" luontevasti, ranskan, saksan, espanjan ja italian opintojani olisi kyllä hyvä petrata. Norjan kielen opin suhteilla, mutta mietin, että saako siitä edes erikseen pisteitä ruotsin rinnalla. Ehkä mun pitäs alkaa opiskella kiinaa, että kertyis niitä eksotiikka-pisteitä.

Mä kyllä varmaan reputan viimestään siinä psykologisessa testissä.