Barlit 30

Ei nyt tähän suoraan kuulu mutta olen jo pidempiä aikoja ihmetellyt mielessäni, että mistä on lähtöisin ajatus veneen luksuksesta.

Mitä tarvetta palvelee veneen pöydässä olevat 8 lakkakerrosta ja alcantarapäällysteet penkissä tai teakkansi. Eihän näillä ihmisillä kotonakaan ole tollaisia, miksi sitten veneessä. Mielestäni ns. käyttölaatu riittää eli pintojen pitää olla helposti puhdistettavissa ja kohtuullisen kestäviä. Vai onko tässä vaan kettu ja pihlajanmarjat kysymyksessä.

tuntematon kirjoitti:

Ei nyt tähän suoraan kuulu mutta olen jo pidempiä aikoja ihmetellyt mielessäni, että mistä on lähtöisin ajatus veneen luksuksesta.

Mitä tarvetta palvelee veneen pöydässä olevat 8 lakkakerrosta ja alcantarapäällysteet penkissä tai teakkansi. Eihän näillä ihmisillä kotonakaan ole tollaisia, miksi sitten veneessä. Mielestäni ns. käyttölaatu riittää eli pintojen pitää olla helposti puhdistettavissa ja kohtuullisen kestäviä. Vai onko tässä vaan kettu ja pihlajanmarjat kysymyksessä.

Siis tarkoitus ei ollut haikailla luksuksen perän, tai kehottaa sellaista tekemään, vaan todeta että sitäkin saa veneeseen jos sellaista haluaa.
Olen toki samaa mieltä siitä, että jos ei aluksena ole Karibialla poijussa lököttävä 40-metrinen Hatteras, ei em. alcantrasta ole juuri väliä. On osoittautunut, että esim. marraskuussa mökille mennessä arvossaan ovat tällaiset seikat kuin huurteenpoisto laseilta, kumisaappaan kestävät oven karmit, tukkeutumattomat itsetyhjennysaukot, myös lumella ja jäällä tehokkaat karhennukset....ym.
Puhumattakaan siitä, että veneilykauden päissä olisi jotain käyttöä jääboksille. Kaljat tuntuvat ainakin kansilastina ollessaaan jäätyvän muutenkin =)

ap kirjoitti:

Siis tarkoitus ei ollut haikailla luksuksen perän, tai kehottaa sellaista tekemään, vaan todeta että sitäkin saa veneeseen jos sellaista haluaa.
Olen toki samaa mieltä siitä, että jos ei aluksena ole Karibialla poijussa lököttävä 40-metrinen Hatteras, ei em. alcantrasta ole juuri väliä. On osoittautunut, että esim. marraskuussa mökille mennessä arvossaan ovat tällaiset seikat kuin huurteenpoisto laseilta, kumisaappaan kestävät oven karmit, tukkeutumattomat itsetyhjennysaukot, myös lumella ja jäällä tehokkaat karhennukset....ym.
Puhumattakaan siitä, että veneilykauden päissä olisi jotain käyttöä jääboksille. Kaljat tuntuvat ainakin kansilastina ollessaaan jäätyvän muutenkin =)

Aivan samaa mieltä. En tiedä kenen eduksi molemmat suomalaiset venelehdet pelaavat mutta suitsutus kiiltävän puolesta on suurta molemmissa lehdissä. No, saman talon tuotteitahan nuo ovat. Ikävää, että Venemaailma ei aikoinaan pärjännyt.

tuntematon kirjoitti:

Aivan samaa mieltä. En tiedä kenen eduksi molemmat suomalaiset venelehdet pelaavat mutta suitsutus kiiltävän puolesta on suurta molemmissa lehdissä. No, saman talon tuotteitahan nuo ovat. Ikävää, että Venemaailma ei aikoinaan pärjännyt.

Taitavat vaan olla kovin kaupunkilaistumaan päin, molemman venelehden henkilökunnat. Samat äijät ovat painaneet samoja hommia parikymmentä vuotta -- eiköhän siinä ajassa jo ehdi into kovimpiin oloihin mennä?

Sama suuntaus on tosin havaittavissa autolehdissä. Yritetään uskotella, että ilman navigaatioruutua kojelaudassa tai automaatti-ilmastointia ei autoa yksinkertaisesti voi ostaa. Tai että viisivuotias tekniikka on jo täysin ikääntynyttä.
Ehkä kehitys tuo tullessaan jotain hyvääkin, mutta meille ympäri vuoden vehkeitään käyttäville (myös sateessa ja pimeässä) on tietynlainen yksinkertaisuus pelkästään hyväksi.

Terveisin "Haiveli 1010 Perkins 4236 ja maissa Toyota HJ61 TD -- hienommat ei ole kestäneet..."

Kerroppa mikä on se uppoumarunkoinen 30 jalan vene joka ei rullaa ja tavarat pysyy paikoillaan 14-16 sekuntimetrin tuulessa avomerellä.
Ei sellaista olekkaan.
PS.Barlit ja kopio Sampi ovat aivan loistoveneitä hintaluokassaan.

Joonas kirjoitti:

Kerroppa mikä on se uppoumarunkoinen 30 jalan vene joka ei rullaa ja tavarat pysyy paikoillaan 14-16 sekuntimetrin tuulessa avomerellä.
Ei sellaista olekkaan.
PS.Barlit ja kopio Sampi ovat aivan loistoveneitä hintaluokassaan.

Kaikki uppoumaveneet rullaa, niissä kun on pyöreät palteet. Massa voi hieman hillitä liikkeen nopeutta mutta ei kuitenkaan estä sitä. Samoin suuri köli hillitsee liikettä jonkin verran, mutta vaikeuttaa taas ohjailua varsinkin kääntelyä ahtaissa paikoissa. Myös erilaiset pallelista viritykset auttavat rullauksen hillintään enemmän tai vähemmän, useimmiten kuitenkin vähemmän, paitsi jos ovat huomattavan suuret. Troolareissa ja pienemmissäkin veneissä käytetään myös tukipurjetta rullauksen hillintään, kovin pieneen veneeseen tukipurjeen järjestäminen voi olla hankalaa ja tilaa vievää. Uppoumarunkoisten "hanuriin" rakennetut kantotasot myös hillitsevät keulan nousun ohella rullausta, niiden onnistunut rakentaminen on jo suurta tiedettä ja taidetta. Lähinnä kokemusperäinen kehittäminen on tuloksellisinta, joskin aina myös venemerkki kohtaistakin.

Puoliliukuvat rungot ovat vakaampia. Niissä palle on terävämpi ja kulkunopeus suurempi, jolloin pohja kantaa paremmin ja meno vakautuu. Vakaasta pohjasta sivuaallossa seuraa että kun vesi on vinossa on venekin vinossa. Mutta tyypillisessä "rullaus suunnassa", sivumyötäsessä, puoliliukuva rullaa vähemmän jos parhaissa tapauksissa lainkaan.

Jos avomerelle tai vaikka saariston suojassakin isommille aukoille lähtee 14-16 tuulilla niin useimmat tietää millasta ajoa on odotettavissa, jolloin veneen heiluminen ei niinkään häiritse. Ikävintä rullauksessa on että jo pienemmällä tuulella ja aallokolla mennään "vittu-ämpäri-ikkuna" samalla kun ohiajavat ja vastaantulijat tuntuu liikkuvan kuin irti vedestä leppoisasti kannella istuskellen.

Jos on kovin allerginen rullaukselle hankkii puoliliukuvan. Jos haluaa uppoumarunkoisen niin paino rauhoittaa liikettä. Mikään uppoumarunkoinen ei kyseisessä kokoluokassa kuitenkaan käyttäydy sen kummemmin kuin Barlit tai Sampi tai Haiveli tai...

lOg kirjoitti:

Kaikki uppoumaveneet rullaa, niissä kun on pyöreät palteet. Massa voi hieman hillitä liikkeen nopeutta mutta ei kuitenkaan estä sitä. Samoin suuri köli hillitsee liikettä jonkin verran, mutta vaikeuttaa taas ohjailua varsinkin kääntelyä ahtaissa paikoissa. Myös erilaiset pallelista viritykset auttavat rullauksen hillintään enemmän tai vähemmän, useimmiten kuitenkin vähemmän, paitsi jos ovat huomattavan suuret. Troolareissa ja pienemmissäkin veneissä käytetään myös tukipurjetta rullauksen hillintään, kovin pieneen veneeseen tukipurjeen järjestäminen voi olla hankalaa ja tilaa vievää. Uppoumarunkoisten "hanuriin" rakennetut kantotasot myös hillitsevät keulan nousun ohella rullausta, niiden onnistunut rakentaminen on jo suurta tiedettä ja taidetta. Lähinnä kokemusperäinen kehittäminen on tuloksellisinta, joskin aina myös venemerkki kohtaistakin.

Puoliliukuvat rungot ovat vakaampia. Niissä palle on terävämpi ja kulkunopeus suurempi, jolloin pohja kantaa paremmin ja meno vakautuu. Vakaasta pohjasta sivuaallossa seuraa että kun vesi on vinossa on venekin vinossa. Mutta tyypillisessä "rullaus suunnassa", sivumyötäsessä, puoliliukuva rullaa vähemmän jos parhaissa tapauksissa lainkaan.

Jos avomerelle tai vaikka saariston suojassakin isommille aukoille lähtee 14-16 tuulilla niin useimmat tietää millasta ajoa on odotettavissa, jolloin veneen heiluminen ei niinkään häiritse. Ikävintä rullauksessa on että jo pienemmällä tuulella ja aallokolla mennään "vittu-ämpäri-ikkuna" samalla kun ohiajavat ja vastaantulijat tuntuu liikkuvan kuin irti vedestä leppoisasti kannella istuskellen.

Jos on kovin allerginen rullaukselle hankkii puoliliukuvan. Jos haluaa uppoumarunkoisen niin paino rauhoittaa liikettä. Mikään uppoumarunkoinen ei kyseisessä kokoluokassa kuitenkaan käyttäydy sen kummemmin kuin Barlit tai Sampi tai Haiveli tai...

Näinhän se on. Vaikka ei tuo Haiveli ainakaan meillä ole ollenkaan niin kova rullailemaan kuin Barlit. Olisiko syynä se, että Haiveli on vielä kapeampi, ja kulultaan nopeampi: 77 hv Perkinsillä huippunopeus on 16 solmua, matkavauhti 14.

Tuosta kantotasojen lisäämisestä perään varoittaisin vielä, että jos sellaiset rakentaa, ei niitä kannata ainakaan kovin kovaan keliin lähteä testaamaan. Voi nimittäin käydä niin, että aalto ottaa "siivistä" kiinni ja sivumyötäisessä "nostaa perää", ja sitten voikin olla jo ohjaamo käsiä täynnä.

ap kirjoitti:

Näinhän se on. Vaikka ei tuo Haiveli ainakaan meillä ole ollenkaan niin kova rullailemaan kuin Barlit. Olisiko syynä se, että Haiveli on vielä kapeampi, ja kulultaan nopeampi: 77 hv Perkinsillä huippunopeus on 16 solmua, matkavauhti 14.

Tuosta kantotasojen lisäämisestä perään varoittaisin vielä, että jos sellaiset rakentaa, ei niitä kannata ainakaan kovin kovaan keliin lähteä testaamaan. Voi nimittäin käydä niin, että aalto ottaa "siivistä" kiinni ja sivumyötäisessä "nostaa perää", ja sitten voikin olla jo ohjaamo käsiä täynnä.

Barlit on hintaansa nähden erittäin hyvä vene.

Jos jollain on Barlitissaan sopivat kantotasot jotka on jo todettu mitoitukseltaan sopiviksi ja toimiviksi, niin piirrustukset myyntiin vaan, ettei tarvitse muiden keksiä pyörää uudelleen.
Varmasti moni tekisi sellaiset jos hyvät ohjeet vain löytyisi jostain, hakuammunnalla en ainakaan itse uskalla sellaisia lähteä rakentelemaan.

kantotasot kirjoitti:

Barlit on hintaansa nähden erittäin hyvä vene.

Jos jollain on Barlitissaan sopivat kantotasot jotka on jo todettu mitoitukseltaan sopiviksi ja toimiviksi, niin piirrustukset myyntiin vaan, ettei tarvitse muiden keksiä pyörää uudelleen.
Varmasti moni tekisi sellaiset jos hyvät ohjeet vain löytyisi jostain, hakuammunnalla en ainakaan itse uskalla sellaisia lähteä rakentelemaan.

Itselläni on Barlitissa kantotaso johon olen ollut varauksettoman tyytyväinen. Tason on perästä noin ½ m leveä ja koko pituus noin 1,2 m. Tason takapää on suurinpiirtein peräpiikin kanssa pystysuorassa linjassa, ja korkeussuunnassa noin 100 mm peräsimen yläpuolella ja tarkasti vesilinjan suuntainen. Minulla ainakaan ei ole ollut ongelmia peräaallokon kanssa, tosin koneessa on senverran tehoa (ehkä noin 70 hv) että aaltoja pääsee "karkuun".
Muutenkin tyytyväinen veneeseen, joskin tilojen ahtaus vaivaa, varsinkin kun konekoppa vie keskeltä ohjaamoa tilaa kuin pingispöytä. Toisaalta raskas kone tekee veneestä kyllä vakaamman.

valmet 411 kirjoitti:

Itselläni on Barlitissa kantotaso johon olen ollut varauksettoman tyytyväinen. Tason on perästä noin ½ m leveä ja koko pituus noin 1,2 m. Tason takapää on suurinpiirtein peräpiikin kanssa pystysuorassa linjassa, ja korkeussuunnassa noin 100 mm peräsimen yläpuolella ja tarkasti vesilinjan suuntainen. Minulla ainakaan ei ole ollut ongelmia peräaallokon kanssa, tosin koneessa on senverran tehoa (ehkä noin 70 hv) että aaltoja pääsee "karkuun".
Muutenkin tyytyväinen veneeseen, joskin tilojen ahtaus vaivaa, varsinkin kun konekoppa vie keskeltä ohjaamoa tilaa kuin pingispöytä. Toisaalta raskas kone tekee veneestä kyllä vakaamman.

Niin tuo kantotaso uppoumaveneeseen voi tuottaa ongelma yhdistettynä pienitehoiseen koneeseen. Veneen keulan saavuttaessa aallon pohjan tai seuraavan aallon etureunan, alkaa keulan noste painamaan perää alas samalla kun aallon takareunan virtaus pienentää potkurin aikaansaamaa virtausta peräsimessä ja ohjauskyky heikkenee. Kun kantotaso ei päästä perää uppoamaan ja veneen keulaa jarruttaa ja/tai nostaa aallon pohja tai seuraava aalto, voi perä lähteä kampeemaan sivulle ja kääntämään venettä kallelleen pituusakselin suhteen. Sama ilmiö ilman kantotasoakin, mutta tason kanssa voimakkaampana ja hieman eri luonteisena. Lisäämällä "alamäessä" tehoa (jos sitä vaan on), ohjailukyky säilyy ja perän venkoilun voi pitää hallinnassa. Ja ilmiön luonne muuttu aallokon mukaan, jota on sen seittemän tuhatta sorttia... jos ei enemmänkin.

Niin ja edellisessä tarinassa aallon takareuna on oikeestaan aallon etureuna... myötäsiin ajaessa se vaan vaikuttaa enempi takareunalta eli alamäeltä.

Uppoumaveneitä ei ole suunniteltu toimivaksi muunlaisella rungolta kun mikä niissä jo on. Kantotason lisääminen muuttaa pohjan hydrodynamiikkaa mutta saattaa kuitenkin olla hyvinkin onnistunut ratkaisu varsinkin jos koneteho on siihen riittävä. Paljon helpompaa on pilata veneen käytös varsinkin aallokossa, joten kokemuksiin perustuvia havaintoja ratkaisujen toimivuudesta kannattaa noudattaa tarkasti jos haluaa kantotasoja rakentaa.

Helpointa on hyväksyä uppoumarunko ja puoliliukuva sellasinaan nopeuksineen päivineen.

valmet 411 kirjoitti:

Itselläni on Barlitissa kantotaso johon olen ollut varauksettoman tyytyväinen. Tason on perästä noin ½ m leveä ja koko pituus noin 1,2 m. Tason takapää on suurinpiirtein peräpiikin kanssa pystysuorassa linjassa, ja korkeussuunnassa noin 100 mm peräsimen yläpuolella ja tarkasti vesilinjan suuntainen. Minulla ainakaan ei ole ollut ongelmia peräaallokon kanssa, tosin koneessa on senverran tehoa (ehkä noin 70 hv) että aaltoja pääsee "karkuun".
Muutenkin tyytyväinen veneeseen, joskin tilojen ahtaus vaivaa, varsinkin kun konekoppa vie keskeltä ohjaamoa tilaa kuin pingispöytä. Toisaalta raskas kone tekee veneestä kyllä vakaamman.

Jos veneesi on suurhelsingin alueella, tulisin mielelläni katselemaan ja vakoilemaan toteutustapaa syksyllä vesiltä noston jälkeen. Itselläni Barlit ilman tasoja ja 49 hv Perkins koneena. Ajetaan ehkä 60% kierroksilla maximista.
Suoraa sähköpostia voi lähettää osoitteeseen [email protected]