Kyllä vain. Pakko myöntää: Itse kuuluin vielä vuosi sitten siihen ihmisryhmään, joka ei uskonut psyykkisiin sairauksiin lähestulkoon ollenkaan. Jos joku sanoi sairastavansa vaikka masennusta ajattelin käytännössä heti, että mokoma laiskuri taas siinäkin. Eihän kukaan voi olla tahattomasti masentunut viikkoa pidempään, eihän!
Sitten kaikki muuttui. Jollakin salakavalalla tavalla minulla alkoi esiintyä paniikki- ja ahsidtuneisuushäiriön oireita. Olen kärsinyt oireista nyt vuoden ja vasta nyt tunnustan että en pärjää enää yksin. En jaksa enää sinnitellä.
Suunnitelmissani onkin siis varata aika lääkärille. Ainakin siis opin, että psyykkisiä sairauksia ei pidä vähätellä yhtään.
Ongelmani on: Kuinka kertoa vanhemmille ja kavereille??? Olen vasta 18v! Mitä jos kaikki leimaavat minut hulluksi!
Ulospäin olen aina ollut sosiaalinen ja positiivinen ihminen ja nyt onkin tällainen edessä!
Sitten kaikki muuttui. Jollakin salakavalalla tavalla minulla alkoi esiintyä paniikki- ja ahsidtuneisuushäiriön oireita. Olen kärsinyt oireista nyt vuoden ja vasta nyt tunnustan että en pärjää enää yksin. En jaksa enää sinnitellä.
Suunnitelmissani onkin siis varata aika lääkärille. Ainakin siis opin, että psyykkisiä sairauksia ei pidä vähätellä yhtään.
Ongelmani on: Kuinka kertoa vanhemmille ja kavereille??? Olen vasta 18v! Mitä jos kaikki leimaavat minut hulluksi!
Ulospäin olen aina ollut sosiaalinen ja positiivinen ihminen ja nyt onkin tällainen edessä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niinpä, en minäkään uskonut itsestäni kunnes se tuli vastaan. Ihan kuin mun suusta olisi tarinasi tullut.
Rupesin kirjoittaan blogia aiheesta, ajattelin päihittää koko paskan nyt mieltäni rassaamasta.
http://loppu.blogspot.com/
..lääkärissä. Jos ja kun saat diagnoosin sun on helpompi "todisteiden" kanssa kertoa. Et siis välttämättä saa mitään lappua jossa lukee, että sairastat paniikki-ja ahdistushäiriötä, mutta voit kertoa saaneesi diagnoosin.
Jos sinut leimataan hulluksi, mitä epäilen, voithan kertoa, että juuri noin sinäkin ajattelit vuosi-pari sitten kunnes näin kävi.
Kertominen lähimmille auttaa heitä ymmärtämään miksi ehkä joitain tilanteita pelkäät ja jännität normaalia enemmän.
Eikä heidän tarvitse kaikkea edes ymmärtää, sinäkin vasta olen ymmärtämisen alkutaipaleella.
On kyllä hienoa, että olet myöntänyt itsellesi nämä asiat, nyt olet valmis saamaan apua. Ota vastaan kaikki apu mitä tarjotaan. Ajan myötä opit jopa pyytämään apua kunhan tutustut itseesi ja tiedostat aina enemmän näistä jutuista.
Mulla on aivan samat häiriöt ja nyt olen saanut hyvät lääkkeet ja olo alkaa helpottamaan. Hidashan se tie vähän on, mutta oikopolkuja tässä ei ole.
Tavoitteena on parantuminen, hitaasti mutta varmasti!
Jos JOKU todellakin pitää paniikkihäiriöistä
hulluna, niin se on vaan tiedonpuutetta!
Mä en ainakaan välittänyt mitä musta sanottiin,
oli muunlaistakin mietittävää.
Ja TOIPUMINEN lähtee ihan perusasioista,
kuten juuri kertominen vaikka ihan tuntemattomille, siis usko vaan, se auttoi ainakin minua, ei tarvinnut miettiä sen enempää,
että kun kohtaus yllätti, niin se ei hämmentänyt läheisiä, sillä he olivat jo varautuneet, että tällaisia saattaa kohdalleni sattua.
Mutta, ehkäpä on ihmisiä, jotka eivät osaa ajatella mitään muuta kuin ns. "normaalisuutta", niin mitähän sekin lienee?
Itselläni jo ennen paniikkihäiriötä on ollut aina suvaitsevainen asenne kaikkea erillaisuutta
kohtaan, mutta aina joukkoon tietysti mahtuu
oman navan tuijottajia!!!!!!!
MUISTA! Avaudu! Puhu lääkärille, läheisille, tuntemattomille, uskalla aloittaa ajoissa lääkitys, opettele rentoutumaan ja opettele ns. palleahengitys, mikäli helposti hyperventiloit!
TOIVON ELÄMÄÄSI TASAPAINOA JA VOITTOA PANIIKISTA!
"Pakko myöntää: Itse kuuluin vielä vuosi sitten siihen ihmisryhmään, joka ei uskonut psyykkisiin sairauksiin lähestulkoon ollenkaan."
Kyllä on yhteiskunnalla nähtävästi vielä pitkä matka todelliseen sivistykseen. Mielenterveyden häiriöt eivät ole uskon asia. Eivät todellakaan. Masennus ihan oikeasti on sairaus. Kyllä pitäisi tätä asiaa tehdä kouluissa ja muutenkin selväksi ihmisten keskuudessa. Masentudneiden ihmisten masennuksen kyseenalaistaminen ja muu vähättely on sairaus jo sinällään.