pakkohoito?

toivoisin asiallisia ja asiapitoisia kommentteja seuraavaan:olen alaikäinen tyttölapsi ja käyn paikkakuntani nuorisopolilla masennuksen vuoksi,joka on tosin omasta mielestäni "parantunut" tai ainakin huomattasti lieventynyt siitä kohtalaisesta,joka minulle diagnosoitiin.en mielestäni ole enää hoidon tarpeessa,ainakaan en tällä hetkellä hyödy siitä enkä halua sitä.niinpä haluaisin lopettaa käynnit.ja koska olen avohoidossa,ei minua voida pakottaa jatkamaan hoitoa,sen tiedän.
no,kerrottuani edellisen psykologilleni,oli hän keskustellut tilanteestani ja hoidon lopettamisesta kollegoittensa kanssa.he olivat tulleet siihen tulokseen että ellen vapaaehtoisesti jatka hoitoa,on heidän arvioitava sairaalahoidon tarvetta(!?).kysymys kuulukin seuraavasti:eihän heillä ole kriteereitä määrätä minua vastentahtoisesti sairaalahoitoon? en ole psykoottinen,enkä vaaraksi itselleni enkä muille.epäilenkin tämän olevan vain uhkailua,jonka seurauksena minun toivotaan jatkavan käyntejä vaapaasta tahdosta.
mielipiteenne kullanarvoisia.kiitos.
181030
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Mainitset tuossa psykologin - jos todella on kyse psykologista eikä psykiatrista en keksi miten psykologi voisi toimittaa sinut pakolla hoitoon. Psykologihan ei ole lääkäri eikä näinollen myöskään omaa vastaavia valtuuksia. Eiköhän se pakkohoitokin tule kyseeseen vain äärimmäisessä tapauksessa. Onko psykologisi (?) mitenkään perustellut minkä vuoksi hän näkee terapian jatkamisen tarpeellisena tai peräti välttämättömänä?

Äänestä
  • joka on esmes viereisessä huoneessa, jos terveyskeskuksella käy, määräämään.

    Äänestä

Niin ammattilainen on nähnyt satoja samoista ongelmista kärsiviä ja tietää, että keskimäärin moni on valmis lopettamaan hoidon liian aikaisin ja palaa usein takaisin heikomassa tilassa. Näin esim. itsekin tein. Tämä ei tietenkään täydy koskea sinua, mutta mieti kuitenkin toistamiseen hoidon lopettamista. Jos olet saanut avun ja pärjäät, hyvä. Apua ei jatkossa välttämättä saa helposti. Monissa kunnissa tilanne on kaoottinen.

Pakkohoidosta: se on sikäli hassu pykälä. Itse olen saanut M1 -lähetteen eli tahdonvastaiseen hoitoon toistaiseksi. Pääsin pois kuitenkin, koska hoitolaitoksessa ei oltu ollenkaan samaa mieltä hoidon tarpeellisuudesta. Tämä oli totuuskin. Sinänsä minun tapauksessa se ei perustunut realiteetteihin siitä, että olisin ollut itselleni tai muille vaarallinen tai psykoottinen. Vain nuoren kokemattoman lääkärin inhimilliseen väärin arviointiin. Epäilyyn siitä, että vakavasta masennuksesta kärsivä on aina vaarallinen ympäristölleen... muka Hän ei siis ollut nähnyt vielä urallaan vastaavaa ja pelästyi.

On se mahdollista, mutta erittäin erittäin epätodennäköistä... tuskin.

Äänestä

Niin, kokemuksesta suosittelisin sun jatkavan psylalla. Haittaa siitä e ole, mutta masennukseööa on varsin suuri riski uusiutua. On parempi, jos masennukseen altistavia juttuja saat psykologisi kanssa työstettyä ajan kanssa, vaikka masennuksen oireet olisivatkin lievittyneet.

Äänestä

Siksi eivät tahdo sinun lopettavan.
Kyseisen alan ammattilaiset harjoittavat hyvinkin julmaa mielivaltaa, sairaalaan menoa ei kannata riskeerata millään tavoin. Siellä mieli murtuu varmasti, kun lääkkeet iskevät päälle. Kierre ei lopu koskaan, jos sinne joudut, välillä pääset ulos mutta lääkkeitä aina vaihdellaan ja joudut takaisin sivu ja vieroitusoireiden takia.
Koska olet alaikäinen, vanhempasi ovat avainasemassa. Jos he vaikka muuttaisivat toiseen kaupunkiin tai mieluiten ulkomaille, asia olisi selvä - toisaalta, he voisivat kertoa sinun lähtevän yksityiseen hoitoon jolloin kaikki olisivat tyytyväisiä.
Sitten lähdet sinne yksityiseen jos ongelmia mielestäsi tulee.
Jos syöt lääkkeitä, niiden lopettaminen on hankalaa. Paras tapa on rautaiset hermot jotka vähitellen vähentävät annosta. Kerrasta lopettamalla tulee - lääkkeestä riippuen - vieroitusoireet sellaiset että saatat oikeastikin seota.
Masennukseen ehkä auttaa hankkia harrastuksia, jollei muuta niin kävellä vaikka muutama kilsa päivittäin, silloin keskipäivällä olla ulkona edes vähän aikaa, kun aurinko paistaa, yrittää hankkia sellaisia kavereita joitten pirteys ikäänkuin tarttuu - eli ei muita masentuneita jossain hoitolaitoksessa tms.

Äänestä
  • Turha niistä sen kummemmin pelotella. Ei niistä mitään mega sivareita tule. Sivuoireita voi todella kuvitella itselleen minkälaisia haluaa. Totuus on että ne ovat lääkkeitä ja turvallisia käyttää. Masennuslääkkeet ovat kuitenkin maailman eniten käytettyjä lääkkeitä vaikka otettaisiin särkylääkkeet mukaan. Varmasti reportoitaisiin jos sivarit olisivat megalomaanisia.

    Lääkkeet lopetetaan ja jos niistä on apua ne ovat paikallaan. Lääkitystäkään ei kannata lopettaa liian ajoissa tai nopeasti. Minulla lääkkeet ovat varmasti pitäneet minut hengissä. Ei niiden lopettaminen ole edes hankalaa.

    Jos omaa rautaiset hermot tai esim liikunta auttaa masennukseen voi ollakin niin ettei masennus ole edes niin syvä että sitä kannattaisi lääkkeillä hoitaa. Itse paskoin ja kusin monet kerrat housuun koska vessaan meno oli ylivoimaista. Laihduin kymmeniä kiloja koska jääkaappi oli liian kaukana.

    Hoitolaitoksia. M1 vie suljetulle, siellä on koviakin paikkoja joissa ei ole toivoa. M0 vie avo-osastolle, joka on suorastaan loistava paikka. Joten ei kannata maalailla piruja seinille jos ei ole sairaalan seiniä nähnyt.

    Rahaa tulee ammattilaisille varmasti, jonot ovat pitkät ja asiakkaita riittää. Tollaset puheet on täyttä paskaa. Tilanne on täysin päinvastainen.

    Äänestä

  • jr kirjoitti:

    Turha niistä sen kummemmin pelotella. Ei niistä mitään mega sivareita tule. Sivuoireita voi todella kuvitella itselleen minkälaisia haluaa. Totuus on että ne ovat lääkkeitä ja turvallisia käyttää. Masennuslääkkeet ovat kuitenkin maailman eniten käytettyjä lääkkeitä vaikka otettaisiin särkylääkkeet mukaan. Varmasti reportoitaisiin jos sivarit olisivat megalomaanisia.

    Lääkkeet lopetetaan ja jos niistä on apua ne ovat paikallaan. Lääkitystäkään ei kannata lopettaa liian ajoissa tai nopeasti. Minulla lääkkeet ovat varmasti pitäneet minut hengissä. Ei niiden lopettaminen ole edes hankalaa.

    Jos omaa rautaiset hermot tai esim liikunta auttaa masennukseen voi ollakin niin ettei masennus ole edes niin syvä että sitä kannattaisi lääkkeillä hoitaa. Itse paskoin ja kusin monet kerrat housuun koska vessaan meno oli ylivoimaista. Laihduin kymmeniä kiloja koska jääkaappi oli liian kaukana.

    Hoitolaitoksia. M1 vie suljetulle, siellä on koviakin paikkoja joissa ei ole toivoa. M0 vie avo-osastolle, joka on suorastaan loistava paikka. Joten ei kannata maalailla piruja seinille jos ei ole sairaalan seiniä nähnyt.

    Rahaa tulee ammattilaisille varmasti, jonot ovat pitkät ja asiakkaita riittää. Tollaset puheet on täyttä paskaa. Tilanne on täysin päinvastainen.

    ja omin jaloin on jaksanut kävellä myös psykologin vastaanotolle: onko siinä kunnossa että kuuluu sairaalaan -viitaten kysyjän kirjoitukseen.

    Äänestä

  • Simo Setä kirjoitti:

    ja omin jaloin on jaksanut kävellä myös psykologin vastaanotolle: onko siinä kunnossa että kuuluu sairaalaan -viitaten kysyjän kirjoitukseen.

    Ja oikeastaan halusin vain kohdistaa kommenttini niille jotka maalailee piruja seinille. Ja voihan se olla että vaikka sinne psykologille pääsee ja kuntonsa terveeksi tuntee, etteikö silti vielä sairaalahoitoa tarvitsisi.

    Se, että tuntee itsensä terveeksi on hienoa, mutta silti kannattaa harkita josko jatkaisi vielä hetken joko tai sekä terapiaa että lääkitystä. Masennuksella on suuri todennäköisyys uusiutua ja varsinkin jos hoito lopetetaan heti, kun olo tuntuu terveeltä.

    No hieman vitsaillen, isoisäkin tunsi olonsa terveeksi, vaikka tuskin tällä planeetalla oli viimeisiin kymmeniin vuosiin ollut. Tuskin ne lobotomiat hänen skitsofreniaansa 60-luvulla paransi. Hän muuten myös itse käveli vastaanotolle ja kymmenen kilsaa muutakin matkaa päivittäin. Silti hän oli joskus suljetulla joskus avossa hoidossa. Joo karrikoitu esimerkki.


    Jännä juttu muuten, että vaikka hän tunsi itsensä terveeksi suurin osa ihmisistä kadulla piti häntä sairaana, vaikkei hän sentään ketään häirinnyt. Niin ovat ihmiset hassuja.

    Äänestä

  • jr kirjoitti:

    Ja oikeastaan halusin vain kohdistaa kommenttini niille jotka maalailee piruja seinille. Ja voihan se olla että vaikka sinne psykologille pääsee ja kuntonsa terveeksi tuntee, etteikö silti vielä sairaalahoitoa tarvitsisi.

    Se, että tuntee itsensä terveeksi on hienoa, mutta silti kannattaa harkita josko jatkaisi vielä hetken joko tai sekä terapiaa että lääkitystä. Masennuksella on suuri todennäköisyys uusiutua ja varsinkin jos hoito lopetetaan heti, kun olo tuntuu terveeltä.

    No hieman vitsaillen, isoisäkin tunsi olonsa terveeksi, vaikka tuskin tällä planeetalla oli viimeisiin kymmeniin vuosiin ollut. Tuskin ne lobotomiat hänen skitsofreniaansa 60-luvulla paransi. Hän muuten myös itse käveli vastaanotolle ja kymmenen kilsaa muutakin matkaa päivittäin. Silti hän oli joskus suljetulla joskus avossa hoidossa. Joo karrikoitu esimerkki.


    Jännä juttu muuten, että vaikka hän tunsi itsensä terveeksi suurin osa ihmisistä kadulla piti häntä sairaana, vaikkei hän sentään ketään häirinnyt. Niin ovat ihmiset hassuja.

    Jos on ollut naama täynnä tabletteja niin ei terveenä pitänyt kukaan.
    Sillä niitä ei moni niin välittäisi syödäkään, muut huomaavat että jotain on syöty samoin kuin alkoholia riittävästi nauttineesta huomataan humalatila.
    Vähitellen varmaankin kun kaikki pitävät sairaana sitä sitten alkaa käyttäytyä odotusten mukaan.

    Äänestä

  • Simo Setä kirjoitti:

    Jos on ollut naama täynnä tabletteja niin ei terveenä pitänyt kukaan.
    Sillä niitä ei moni niin välittäisi syödäkään, muut huomaavat että jotain on syöty samoin kuin alkoholia riittävästi nauttineesta huomataan humalatila.
    Vähitellen varmaankin kun kaikki pitävät sairaana sitä sitten alkaa käyttäytyä odotusten mukaan.

    Tuskin tabujen vaikutusta huomas hänen tilaansa oli hoidettu nimenomaan kirurgisin keinoin ei kemiallisin...

    Niin jä sen verran toisis maailmoissa tod.näk. eli ettei influenssiä tästä tietoisuudesta ottanut.

    No se oli karrikoitu esimerkki mut kertoo musta hyvin sen et suurimmal osal ei oo mitään hajuu psyykenongelmien kompleksisuudesta eikä toisaalta mitään mahdollisuuksia niitä ymmärtää joko oman rajoittuneisuuden tai älyllisen kompetenssin takia. Tuskin kukaan fiksu esim hänestä sen kummemmin välitti, koska ei hän ketään häirinnyt.

    jepjep

    Äänestä

On totta, niin kuin täällä on vastattu, että mielenterveyshoito lopetetaan helposti liian aikaisin.

Mutta minusta kuulostaa sairaalta, että uhkaillaan sairaalalla, jos ei tunne tarvetta käydä terapiassa. Eikö tervejärkinen terapeutti puhuisi juuri siitä, ettei hoitoa kannata lopettaa liian aikaisin sen sijaan, että esittää uhkauksia?

Minä kävelisin heti ulos ja tekisin psykologista valituksen. Eihän tuollaiselle tyypille voi mitenkään uskoa syvimpiä tuskiaan!!! Enpä pystyisi luottamaan, että tuollainen pälli ketään oikeasti pystyy auttamaan. Viralta vaan.

Huonoja psykologeja riittää varmasti joka lähtöön ja luulisi alan muutenkin houkuttelevan jo vähän vinksallaan olevaa porukkaa, jotka haluavat käyttää valtaa yli heikkojen.

Äänestä
  • Niin en halua sen kummemin ko. psykologia puolustella. Onhan heissäkin kokemattomia. Mutta me emme koko kuvaa tiedä, joten on vaikea nähdä sitä miksi esimerkin psykologi käyttäytyi kuten käyttäytyi.

    Äänestä

  • Potilaalle uhataan suoraan ja muualle todistellaan ("minuahan ei jätetä") että potilaan tila on huonontunut vaikkei tämä itse sitä huomaa ja koska ei kerran tule tänne, ei varmasti enää pysty edes liikkumaan. Samalla kun potilas on löytänyt paremman avun muusta tekemisestä.

    "Huonoja psykologeja riittää varmasti joka lähtöön ja luulisi alan muutenkin houkuttelevan jo vähän vinksallaan olevaa porukkaa, jotka haluavat käyttää valtaa yli heikkojen. "

    No kun opiskelin psykologiaa - osa on aika paljon enemmänkin vinksallaan. En suosittele sitä opiskelemaan ettei ala vähitellen tarttua ajattelutavat. Osa vinksahtaa vasta sitä työtä tehdessä, ei enää erota potilasta toisesta vaan antaa kaikille samat ohjeet ja neuvot ja lääkkeet.

    Äänestä

  • Psykologian yo kirjoitti:

    Potilaalle uhataan suoraan ja muualle todistellaan ("minuahan ei jätetä") että potilaan tila on huonontunut vaikkei tämä itse sitä huomaa ja koska ei kerran tule tänne, ei varmasti enää pysty edes liikkumaan. Samalla kun potilas on löytänyt paremman avun muusta tekemisestä.

    "Huonoja psykologeja riittää varmasti joka lähtöön ja luulisi alan muutenkin houkuttelevan jo vähän vinksallaan olevaa porukkaa, jotka haluavat käyttää valtaa yli heikkojen. "

    No kun opiskelin psykologiaa - osa on aika paljon enemmänkin vinksallaan. En suosittele sitä opiskelemaan ettei ala vähitellen tarttua ajattelutavat. Osa vinksahtaa vasta sitä työtä tehdessä, ei enää erota potilasta toisesta vaan antaa kaikille samat ohjeet ja neuvot ja lääkkeet.

    "
    "Huonoja psykologeja riittää varmasti joka lähtöön ja luulisi alan muutenkin houkuttelevan jo vähän vinksallaan olevaa porukkaa, jotka haluavat käyttää valtaa yli heikkojen. "

    No kun opiskelin psykologiaa - osa on aika paljon enemmänkin vinksallaan. En suosittele sitä opiskelemaan ettei ala vähitellen tarttua ajattelutavat. Osa vinksahtaa vasta sitä työtä tehdessä, ei enää erota potilasta toisesta vaan antaa kaikille samat ohjeet ja neuvot ja lääkkeet.
    "


    Kylläpäs aletaan yleistämään. Koko lääketiede, oikeustiede, tekniikka, kauppatieteet ja käytännön alat.. eikai sentään. Ei vittu tottakai koulutus muokkaa kouluttautuvaa. Se muokkaa ajattelutapaa, se opettaa totta vitussa vaikuttaa, mutta ei sentään vainoharhaiseksi tartte tulla!

    Äänestä

  • Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja pidän kommenttia arvokkaana.

    Äänestä

sähkösokkeja pelkää.
Kiva niitä on ainaskin antaa.

Äänestä
  • heko, heko "sonja"

    Äänestä

  • sonja kirjoitti:

    heko, heko "sonja"

    samat sanat

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nyt syksy on... kirjoitti:

toivoisin asiallisia ja asiapitoisia kommentteja seuraavaan:olen alaikäinen tyttölapsi ja käyn paikkakuntani nuorisopolilla masennuksen vuoksi,joka on tosin omasta mielestäni "parantunut" tai ainakin huomattasti lieventynyt siitä kohtalaisesta,joka minulle diagnosoitiin.en mielestäni ole enää hoidon tarpeessa,ainakaan en tällä hetkellä hyödy siitä enkä halua sitä.niinpä haluaisin lopettaa käynnit.ja koska olen avohoidossa,ei minua voida pakottaa jatkamaan hoitoa,sen tiedän.
no,kerrottuani edellisen psykologilleni,oli hän keskustellut tilanteestani ja hoidon lopettamisesta kollegoittensa kanssa.he olivat tulleet siihen tulokseen että ellen vapaaehtoisesti jatka hoitoa,on heidän arvioitava sairaalahoidon tarvetta(!?).kysymys kuulukin seuraavasti:eihän heillä ole kriteereitä määrätä minua vastentahtoisesti sairaalahoitoon? en ole psykoottinen,enkä vaaraksi itselleni enkä muille.epäilenkin tämän olevan vain uhkailua,jonka seurauksena minun toivotaan jatkavan käyntejä vaapaasta tahdosta.
mielipiteenne kullanarvoisia.kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu