Olen miettinyt pitkään ja kovasti tuota,jos mekin ryhtyisimme tukiperheeksi(niin ja jos meidät hyväksyttäisiin) .Muutama kysymys askarruttaa kuitenkin;
*Onko "haittaa" jos omat lapset niinkin pieniä vielä kuin 2v ja 1v.?/minkä ikäinen luultavammin tulisi olemaan tämä sijaislapsi,kun omat lapset tämän ikäisiä?
*Oma ja miehen ikä,-23v.?
*Kuka tukee,neuvoo askarruttavissa asioissa sijaisperhettä?
*Milloin sijaisperheenä olo löppuu/kuka päättää?
*Tuleeko lapsia yksi kerralla vai enemmän?
*Onko "haittaa" jos omat lapset niinkin pieniä vielä kuin 2v ja 1v.?/minkä ikäinen luultavammin tulisi olemaan tämä sijaislapsi,kun omat lapset tämän ikäisiä?
*Oma ja miehen ikä,-23v.?
*Kuka tukee,neuvoo askarruttavissa asioissa sijaisperhettä?
*Milloin sijaisperheenä olo löppuu/kuka päättää?
*Tuleeko lapsia yksi kerralla vai enemmän?
Vastaukset 6
Vanhimmat
energiaa, aikaa ja halua auttaa muita.Jotenkin tuntuisi että kannattaisiko odottaa pari vuotta.Pienet lapset pienellä ikäerolla ei ehkä ole paras mahdollinen yhdistelmä tukiperhelasten kanssa.Ehkä kaikista olennaisin on se ettei noin pienet ymmärrä asiasta ollenkaan.Vieraat lapset vaan tulevat ja vievät äidin /isin aikaa.Kehotan harkitsemaan vielä.
Sinun viestissäsi puhut sekaisin tuki- ja sijaisperhetyöstä. Tukiperhetyö on sitä, että lapsi voi vaikka yhtenä viikonloppuna kuukaudessa olla teillä hoidossa. Sijaisperhetyössä lapsi asuu teillä.
Minun mielestäni sinun tulisi nyt ensi sijaisesti keskittyä omiin lapsiisi, koska he ovat vielä niin pieniä. Nauti omista lapsistasi täysillä.
Tukiperhelapsi on yleisesti 4-12-vuotias. (Luin just lehdestä) Teille voisi sopia kouluikäinen tukilapsi, koska omat lapset ovat vielä noin pieniä. Tarkoitus olisi, että tukiperheellä olisi antaa aikaa ja huomiota tälle tukilapselle. Sen vuoksi sinuna odottaisin, että omat lapsesi olisivat vähän vanhempia.
Minä teen tukiperhetyötä, meillä käy 5-vuotias poika kerran kuukaudessa. Meillä ei ole omia lapsia.
Tukiperhetoiminta on aivan erilaista kuin sijaisperheenä oleminen. Nyt en oikein tiedä kumpaa tarkoitat.
Jos tarkoitus on ryhtyä sijaisperheeksi, niin kannattaa odottaa kunnes omat lapset ovat vähän vanhempia. Lapset sijoitetaan aina toistaiseksi ja sijoitus voi kestää muutaman vuoden tai siihen asti kun lapsi on täysi-ikäinen. Te itse saatte toivoa minkä ikäisen lapsen haluatte ja haluatteko yhden lapsen vai onko teillä kenties mahdollisuus ottaa kotiinne sisarukset. Sos.työntekijä on (pitäisi olla) sijaisperheen tukena sijoituksen aikana.
Tukiperheenä ollessa lapsi käy teillä säännöllisin väliajoin esim. viikonlopun. Voi ehkä viettää teillä lomaa yms. Etukäteen ei voi tietää kauanko lapsi tukiperhettä tarvitsee. Tukiperheenäkin teillä on mahdollisuus toivoa lapsen ikää, yksi lapsi vai sisarukset.
Tukiperhettä tarkoitin,mutta sijaisperhe sanat tulivat vahingossa tekstiin(jota en nähtävästi kovinkaan ajatuksen kanssa kirjoittanut),kun edellä oli niin paljon juttua sijaisperheistä.
Elikkä siis tukiperhetoiminnasta on kyse:)
Soitin pelastakaa lapset,alueemme toimistoon ja kysyin tarkemmin asiasta.
Puhelimessa oleva nainen,ei nähnyt "estettä",siinä että omat lapsemme vielä noin pieniä ja sanoi todellakin että kyse on auttamisen halusta,joillakin myös siitä että ns."hakee omilleen lapsille leikkikaveria?!!"(kuulosti kovin oudolta syyltä ruveta toimintaan mukaan) jne..
Kun kerta lapsen ikään voi halutessaan "vaikuttaa",niin paremmaksi katsoisin meidän "ottavan" suht saman ikäisen lapsen,kuin omamme ovat(jo hänen oman viihtyvyytensä vuoksi).Emme kouluikäistä.
sitä en ymmärtänyt;
Miksi en muka voisi nauttia omista lapsistani täysillä,auttaen samalla jotakin toista?!!
Samoilla linjoilla kuitenkin ollaan siinä,jos olisin ruvennut pph ja joka päivä meillä olisi ollut muita lapsia omieni lisäksi.Siinäkin joutuu jakamaan huomion muillekkin lapsille ja vie varmasti yhtä lailla energiaa!!
Noh,pelastakaa lapset,-tiedotustilaisuuteen olemme menossa ja sittenhän olemme tässäkin asiassa viisaampia.
Oman tilanteensa ja voimavaransa tuntenee jokainen kai parhaiten ja henk.koh en pidä kerran kuussa käyvää tukiperhelasta mahdottomana rasitteena. Siihen kannattaa kuitenkin varattua, että tukiperhelapsi vaatii huomiota ja voi ripustautua etenkin perheen isään.
Omien voimavarojen mukaan voi myös vaikuttaa tukilasten lukumäärään. Meille suositeltiin useampaa lasta, koska meillä ei ole omia lapsia. Näin heistä löytyy leikkkaveria toisilleen ja sopeutuminen on helpompaa. Ja perheistä joihin pääsisi isompi sisarusparvi on pulaa.
Jostain syystä en myöskään pidä outona motiivina tukiperheeksi alkamista siksi, että siinä yhdistyy mahdollisuus saada omille lapsille leikkikaveri. Parit käyvät kuitenkin valmennuksen, tietoa siitä mistä on kysymys, miksi työtä tehdään tulee kuitenkin selville joka tapauksessa. Ja tukiperheenä olemisessa on kuitenkin kysymys tavallisen arjen jakamisesta. Kyse ei ole välttämättä sen kummemmasta kuin, että lapset tekevät sitä mitä heidän pitäisikin tehdä; leikkiä.
Tuolla aiemmin mainittiinkin, että lapset ovat yleensä 4-12- vuotiaita. Ajatellaan, että nuorempien paikka on tarpeen vaatiessa jossain muualla kuin tukiperheessä.
Tukea saa sosiaalityöntekijältä ja todennäköisesti tulette valmennuksen tutustumaan johonkin jo pitempään tukiperheenä toimineeseen pariskuntaan.
Tukiperheilystä tehdään suunnitelma (yhdessä sosiaalityöntekijän ja lapsen vanhempien kanssa) jossa määritellään tavoitteet ja aikataulua jolla noihin tavoitteisiin päästään.
Me aloitimme tukiperheenä v.2001 joloin nuorin lapsemme oli 6 kk vanha ja vanhin 2,5 v. Lapsi joka tuli meille 1xkk oli 1,5 v. Me olimme ainakin sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä olla alle kouluikäinen koska en uskonut esim.7-vuotiaan viihtyvän meillä kun omat lapsemme olivat tosi pieniä. Meillä on kaikki tukiperhe lapset ovat olleet suunnilleen saman ikäisiä kuin omamme ja se on sopinut meille hyvin ja tukilasten vanhemmatkin ovat pitäneet sitä hyvänä ajatuksena.
Aikaisemmassa kirjoituksessasi mietit kuka sopii/pääsee tukiperheeksi niin meille ainakin sanottiin, että tavallinen perhe jossa eletään lapsikeskeistä elämää. Suosittelen tukiperheeksi ryhtymistä koska se antaa paljon enemmän kuin ottaa ja omat lapset hyötyy siitä paljon vaikka päättymiset eivät mukavia olekaan. Meidän perhe odottaa joka kuukausi innolla "yökylävieraitaan" .