Heippa!
Olisin halunnut kuulla ylipainoisten odottajien kommentteja raskauden alkuun saamisesta ja odotusajasta.
Miten kauan yritystä kesti ennen tärppäämistä? Luuletko johtuvan painosta? Miten raskaus aikana jaksanut? Onko kiloja tullut lisää? Ja mitä vain mieleen tulee...
Olen itse 20v ja mies 21v ja ollaan asuttu pari vuotta yhdessä(seurusteltu yli 4vuotta) ja ollaan haaveiltu vauvasta jo jonkun aikaa.
E-pillerit jätin pois elokuussa ja sen jälkeen seksiä harrastettu normaalisti plus joinakin kuukausina arvioidun ovulaation aikana enemmän. Ei vaan ole tärpännyt. Nyt mielessä alkanut pyörimään jospa johtuukin painosta (tähän asti ajatellut vain että ei oo ovis osunu kohdalleen)...oon 165cm ja 92kg. Olen "parhaimmillaan" painanut 97kg joten siitä on tultu alaspäin. Vuorotyötä tekevän ruokailurytmit ei vaan ole säännölliset ja uskonkin osaksi painon johtuvan siitä tai siis että kun välillä on 8tuntia syömättä ja sitten ahmii mahan ähkyyn asti täyteen. Tosin olen pyrkinyt keventämään ruokaa jota syön (lisää salaattia ja proteiinipitoisia ruokia, vähemmän leipää ja muuta hiilihydraatteja). Ei kyllä paino ole hirveästi pudonnut kuitenkaan.
Mutta kuitenkin...haluaisin tietoa ylipainoisten raskauksista ja jos joku synnyttäjä täällä pyörii niin kerroppa miten synnytys ylipainoisena sujui.
Olisin halunnut kuulla ylipainoisten odottajien kommentteja raskauden alkuun saamisesta ja odotusajasta.
Miten kauan yritystä kesti ennen tärppäämistä? Luuletko johtuvan painosta? Miten raskaus aikana jaksanut? Onko kiloja tullut lisää? Ja mitä vain mieleen tulee...
Olen itse 20v ja mies 21v ja ollaan asuttu pari vuotta yhdessä(seurusteltu yli 4vuotta) ja ollaan haaveiltu vauvasta jo jonkun aikaa.
E-pillerit jätin pois elokuussa ja sen jälkeen seksiä harrastettu normaalisti plus joinakin kuukausina arvioidun ovulaation aikana enemmän. Ei vaan ole tärpännyt. Nyt mielessä alkanut pyörimään jospa johtuukin painosta (tähän asti ajatellut vain että ei oo ovis osunu kohdalleen)...oon 165cm ja 92kg. Olen "parhaimmillaan" painanut 97kg joten siitä on tultu alaspäin. Vuorotyötä tekevän ruokailurytmit ei vaan ole säännölliset ja uskonkin osaksi painon johtuvan siitä tai siis että kun välillä on 8tuntia syömättä ja sitten ahmii mahan ähkyyn asti täyteen. Tosin olen pyrkinyt keventämään ruokaa jota syön (lisää salaattia ja proteiinipitoisia ruokia, vähemmän leipää ja muuta hiilihydraatteja). Ei kyllä paino ole hirveästi pudonnut kuitenkaan.
Mutta kuitenkin...haluaisin tietoa ylipainoisten raskauksista ja jos joku synnyttäjä täällä pyörii niin kerroppa miten synnytys ylipainoisena sujui.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen itse hyvin hoikka, ja olen kuullut, että meillä ruipeloilla raskaaksi tuleminen on vaikeampaa. Monen ystäväni on käsketty vähän lihoa, jotta tärppi kävisi nopeammin. Tiedä häntä...
itselläni oli ja on ylipainoa... gynekologi sanoi että jos joskus haaveilen lapsista painon pudotus voisi nopeuttaa tärppäämistä.. puotin painoani 15 kiloa ja heti tärppäsikin... ennen painon pudotus yritystä puoli vuotta.
Mä olen pitkä 164 cm ja painoa oli raskauden alussa 82 kg. Eli indeksi 30. pillerit jätin vuoden vaihtessa 04-05 pois ja sitten toukokuussa tärppäs. Yritystä ei ollut sen enempää kun muutenkaan. Elettiin vaan sillä periaatteella että vauva saa tulla jos on tullakseen.Eli ei mitään päivien laskua tai mitään muutakaan. Kaikki meni oikein hyvin tonne 34 viikoille. Sitten alkoi verenpaineet ja valkuainen vähän vaivata. Niitä on tässä nyt tarkkailtu pari kertaa viikossa. En tiedä johtuuko noi toksemia oireet välttämättä ylipainosta.Taitaa niitä tulla norm. painoisillekin. Tässä odotellaan että sais nyytin kainaloon ja kaikki olis ok.
Mulla pituutta 165 ja painoa 91kg. Eli bmi 33. Päätettiin miehen kanssa, että jätän pillerit pois ja ajateltiin että nyt saa vauva tulla jos on tullakseen. Ei kuitenkaan yrittämällä yritetty. No kävi sit niin, että tärppäs heti ja tähän mennessä raskaus on sujunut loistavasti.
Mulla ei oo ollu ongelmia verenpaineen tai sokereiden kanssa. Sokerirasituskin oli normaali. Ei ole ollut pahoinvointia, selkäsärkyä, ei suonenvetoa, eli ei mitään. Painoa on tähän mennessä tullut reilu 6 kiloa! Koko odotusaika on ollut ihanaa!
Ainoa pieni huolenaihe tällä hetkellä on sikiön iso koko,( viikolla 33 5 painoarvio oli 2,54kg) mutta lääkärin mukaan mennään vielä normaalirajoissa.. Toivottavasti ei vauva kasva viisikiloiseksi.. =)
Olen kuullut toiselta, että raskaaksi tulemisessa on ongelmia jos on ylipainoa, ja toiselta, että jos on liian laiha..Että ota nyt sit selvää.. Semmoista olen kuullut monelta, että jos oikein stressaa, kun ei tärppää, niin silloin ei varmasti tärppää. Eli se oikein YRITTÄMINEN ei ole hyväksi!
Serkkuni kävi miehensä kanssa hedelmöityshoidoissa ja lääkärit sanoivat, että on erittäin todennäköistä, että ette ikinä tule raskaaksi, ja kun he lopulta luopuivat ajatuksesta saada oma vauva, tuli serkkuni ihan ilman hoitoja raskaaksi!
Joten tsemppiä vaan yritykselle ja yrittäkää olla stressaamatta, niin eiköhän se sitten onnista, vaikka painoa onkin.. Onnistui se meilläkin ja monilla muillakin! =)
Itselläni 7 vuotta lapsettomuutta takana päin ja kun tutkimuksia aloiteltiin niin itselläni oli hieman ylipainoa, ja lääkäri kehoitti laihduttamaan. Noin 5% painon pudotus auttaa jo paljon, näin minä olen kuullut. No pudotin painoani noin 15kiloa olin 167cm ja painoin laihdutuksen jälkeen 65kg. mutta eipä auttanut sekään. Kaikki mahdolliset hoidot käytiin läpi ja nyt vihdoin ja viimein ivf toisella kerralla teki tuloksen. Nyt rv 16 menossa ja kaikki hyvin...=) painoa on tullut pari kiloa lisää.
Teillä 9kk yritystä, tutkimuksia ruetaan vasta tekemään vuoden yrittämisen jälkeen.(on tietty poikkeuksia mm ikä ja jos syy on selvillä jo et hoidot aloitettaan)
Stressi on yksi syy myös minkätakia voi olla ettei tärppää, eli nyt yritätte unohtaa koko asian vähäksi aikaa ja kierron puoli välissä joka toinen päivä yhdynnässä riittää ja parantaakin tulosta ei joka päivä. Tsemppiä yritykseen, toivotaan että pian pääset plussaamaan.
Mulla bmi 33 raskauden alettua. Rauskaus alkoi puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen (tosin ihan joka kuukausi ei yrittämällä yritetty ja tähdätty oletetun ovulaation aikaan, kun välillä homma alkoi maistua jo puulta ja toivo välillä hiipui). Ovulaatiotikut olivat käytössä puolivuotta, jolloin oli helpompi tietää oikea ovulaation ajankohta. Vaikea mennä sanomaan, johtuiko pitkä yritysaika ylipainosta vai ei, monet sanovat, että ylipaino voi olla esteenä raskauden alkamiselle. Mutta myös moni muu tekijä saattaa olla esteenä esim. stressi, joka tuli, kun ei vauvaa alkanut kuulua. Raskaus alkoi heti, kun sain muuta ajateltavaa hetkeksi.
Raskaus on sujunut hyvin, nyt raskausviikkoja 35 3. Verensokerimittauksessa (ylipainoisilla odottajilla se on 'pakollinen' vaikkei olisikaan oireita) paastoarvo oli hieman kohollaan ja olin viikon verran kotiseurannassa, jonka kaikki arvot oli ok. Kiloja on tullut tähän mennessä yhteensä n.11 kg, joka on ihan hyvä määrä ylipainoiselle (juuri tänään lääkäri näin totesi). Raskausajan olen jaksanut erittäin hyvin, ei ole tullut yhtään poissaoloja töistä raskauden takia (työskentelen lastenhoitajana päiväkodissa), sairaslomallekaan ei tarvinnut jäädä ennen äitiysloman alkua (olen kuullut ja huomannut, että monien tarvitsee jäädä jo ennen äitiyslomaa sairaslomalle, kun eivät jaksa). Nyt loppuraskaudesta yöunet ovat hieman katkonaisia ja levottomia, mutta nyt kun äitiysloma on alkanut saa lepäillä päivälläkin ja se helpottaa.
Onnea teille yritykseen. Koittakaa olla stressaamatta asialla niin se onnistuu kenties paremmin. Painonpudotuksesta ei tietenkään ole haittaa raskautta yrittäessä, joten sitä kannattaa jatkaa kunnes tulet raskaaksi.
Kuten on monesti jo todettu, yrittämällä lasta ei saa. Se tulee kun on tullakseen. Itse yritettiin kolme vuotta ennen kuin tärppäsi. Pituutta minulla 175 ja painoa silloin 87. Raskaus kuitenkin keskeytyi ja masennukseen apu löytyi mistäs muusta kuin ruoasta. Painoa oli jo 90 kun tärppäsi uudelleen, itseasiassa heti perään. Raskaus sujui hyvin ja meillä on ilonamme jo 11kk poika. Raskauden alussa paino ei juurikaan noussut. (Tein muuten itsekin vuorotyötä.) Loppuraskaudesta paino rupesi nousemaan aika hurjaa vauhtia. Osasyynä painonnousuun oli myös se, että selkäni kipeytyi niin, etten voinut juurikaan liikkua, mutta ruoka maistui kyllä. Selän kipeytyminen ei tosin johtunut ylipainosta vaan se on rakenteellinen vika ja vartalon painopisteen muuttuminen raskauden aikana lisäsi kipuja. Painoa ennen synnytystä oli huimat 110 kiloa. Sokerirasitus raskauden aikan oli ihan normaali ja verenpaine ja hemoglobiini itseasiassa oli koko raskauden ajan parempi kuion normaalisti. Eli kaikki sujui siis ongelmitta. Nyt suunnittelemme toista lasta, mutta kiloja on vielä jäljellä 100. En ole saanut kuin 10 kiloa pois synnytyksen jälkeen. Ainoa huolen aiheeni onkin, mitä jos painonnousu on taas yhtä huimaa, niin miten sitten suu pannaan.
Sinulle kuitenkin sanon, että ei niitä kiloja tarvitse tuijotella, eikä liikaa kannata yrittää saada raskautta alulle. Nauttikaa toisistanne ja antakaa mennä ilman turhia murheita. kyllä se nappaa kuin napatakseen. ;)
Kiitos kannustavista viesteistä!
Mukavaa kuulla että ylipainolla kuitenkin aika vähän tekemistä raskaaksi tulemisen kanssa.
Stressiä ei olla otettu raskaaksi tulemisesta, nuoria kun ollaan eikä olla niin tuijoteltu ovista vaan seksiä harrastettu kun mieli tehnyt=) Tosin kierron puolen välin paikkeilla sitä kuitenkin tulee harrasteltua enemmän...
Ei auta muu kuin jatkaa terveellisempää ruokailua ja harrastaa sänkyjumppaa jolloin kilotkin karisee=)
Hei! Mulla on todella runsaasti ylipainoa ja suunniteltiin raskautta ja monesta paikasta olin lukenut et ylipainoisten olisi vaikeampi tulla raskaaksi, mutta meilläpä tärppäsikin heti ekasta ovulaatiosta!